Avaa päävalikko

Luettelo Linux-jakelupaketeista

Wikimedia-luetteloartikkeli

Linux-jakelupaketti (myös jakelu tai distro) on käyttöjärjestelmän muodostava kokoelma ohjelmistoja ja ohjelmistokirjastoja, jonka käyttöjärjestelmäytimenä toimii Linux-ydin.

Monet jakelut perustuvat useasti johonkin toiseen Linux-jakeluun ja niiden pakettivarastoihin. Perusjakeluita ovat Debian, Red Hat (ja siitä eriytynyt Fedora), Slackware ja SuSE. Varsinkin Debian on perustana useissa jakeluissa, kuten Ubuntussa johdannaisineen.

Jakelupaketit voivat käyttää eri pakettihallintajärjestelmiä kuten APT, RPM tai Portage.

Linux-jakelupakettien sukupuu.
Nimi Kuvaus
Arch Linux
http://www.archlinux.org
Yleiskäyttöinen jakelu, jonka keskeisiä kehitysperiaatteita ovat yksinkertaisuus (KISS-periaate), laadukas koodi, käyttäjäkeskeisyys ja avoimuus.[1]
Ark Linux
http://www.arklinux.org
Helppokäyttöisyyteen tähtäävä, aloittelijoille suunnattu työpöytäympäristö.[2]
CentOS
http://www.centos.org
Ilmainen Red Hat Enterprise Linux:iin pohjautuva yritystason jakelu tahoille, jotka eivät tarvitse kaupallisen jakelun tasoista tukea.[3][4]
ConnochaetOS
http://connochaetos.org
Ent. DeLi Linux. Arch Linuxiin pohjautuva, työpöytäkäyttöön tarkoitettu jakelu vähintään i586-käskykantaa tukeville (Intel Pentium ja myöh.) suorittimille.[5]
Corel Linux Corelin vuonna 1999 kehittämä Debian-pohjainen jakelu, jonka lähdekoodin ja kehitystiimin Xandros osti Corelilta 2001.
CrunchBang Linux
http://www.crunchbanglinux.org
Debian-pohjainen kevyt, työpöytäkäyttöön tarkoitettu jakelu.[6]
Damn Small Linux
http://www.damnsmalllinux.org
Debian-pohjainen pienoisjakelu: työpöytäympäristö, joka sopii mini-CD:lle, ja jolle laitteistoksi riittää 486DX 16 Mt:n muistilla.[7]
Debian GNU/Linux
http://www.debian.org
Ohjelmistovapauteen[8] ja kehitystyön avoimuuteen[9] sitoutunut yhteisön tuottama[10] jakelu, jolla laaja laitteistotuki ja luotettava ohjelmapakettijärjestelmä[9].
DeLi(cate)
http://delicate-linux.net
DeLi Linuxista haarautettu, vanhoille ja vähämuistisille laitteille tarkoitettu jakelu.[11]
Edubuntu
http://www.edubuntu.org
Canonicalin tukema Ubuntu-pohjainen, opetuskäyttöön suunnattu jakelu.
Elive
http://www.elivecd.org
Debian-pohjainen kaupallinen[12] jakelu, joka pyrkii tekemään vanhoistakin laitteista tehokkaita, näyttävällä käyttöliittymällä varustettuja työasemia.[13]
Feather Linux
http://featherlinux.berlios.de
Knoppix-muunnelma, jolla yleisimmät työpöytäsovellukset mahtuvat 128 megatavun muistitikullekin.[14]
Fedora
http://fedoraproject.org
Yhteisön ylläpitämä, ohjelmistovapautta ja yhteistyön merkitystä korostava, Red Hat Enterprise Linuxiin pohjautuva jakelu, jota Red Hat sponsoroi.[15]
GeeXboX
http://www.geexbox.org
Kaikki keskeisimmät multimediasovellukset sisältävä kevyt HTPC-käyttöjärjestelmä, joka toimii x86:n lisäksi myös PowerPC- ja ARM-laitteissa.[16]
Gentoo Linux
http://www.gentoo.org
Vahvan optimoitavuutensa ja räätälöitävyytensä ansiosta "metajakeluna" itseään markkinoiva jakelu.[17]
gNewSense
http://www.gnewsense.org
Debianiin pohjautuva jakelu, josta poistetaan ohjelmistot, jotka eivät ole vapaita[18], ja lisäksi kaikki kehotukset asentaa ei-vapaita ohjelmistoja[19].
Gobuntu
http://www.gobuntu.com
Ubuntu-pohjainen jakelu, jonka pyrkimyksenä oli sisältää vain vapaita ohjelmistoja.[20]
Inspur K-UX
http://en.inspur.com
Red Hat Enterprise Linux -pohjainen jakelu, joka on The Open Groupin virallisesti sertifioima UNIX[21]
Joli OS
http://www.jolicloud.com
Ent. Jolicloud. Ubuntuun pohjautuva, minikannettaville räätälöity pilvipalveluita hyödyntävä[22] jakelu, jossa sosiaalinen media on keskeisessä osassa.
K12LTSP
http://k12linux.org
Fedoraan pohjautuva LTSP-jakelu.[23]
Kali Linux
http://www.kali.org
Debianiin pohjautuva tekniseen rikostutkintaan ja penetraatiotestaamiseen suunniteltu jakelu.[24]
Kanotix
http://kanotix.com
Knoppixin vajavuuksia paikkaamaan syntynyt[25] Debian-pohjainen jakelu, joka tekijänsä mukaan tukee useampia laitteita kuin mikään muu käyttöjärjestelmä.[26]
Knoppix
http://www.knoppix.org
Yksi ensimmäisistä Live-CD-jakeluista; suunniteltu käynnistymään irtomedialta (esim. CD, USB-muisti).
Kororaa
http://kororaa.org
Fedora-pohjainen[27] jakelu, joka pyrkii olemaan helppokäyttöinen aloittelijoille, mutta silti hyödyllinen myös asiantuntijoille.[28]
Kubuntu
http://www.kubuntu.org
Alkujaan Canonicalin tukema, sittemmin Blue Systemsille siirretty Ubuntu-pohjainen jakelu, jossa Ubuntun oletustyöpöytäympäristö on korvattu KDE:llä.
Linpus Linux
http://www.linpus.com
Mm. Acer Aspire Onen mukana myytävä Fedoraan pohjautuva taiwanilainen jakelu, joka tukee täysin kiinan ja japanin Unicode-merkistöä.
Linux From Scratch Oman jakelun kokoamista lähdekoodeista painottava jakelu.[29]
Linux Mint
http://linuxmint.com
Ubuntu-pohjainen jakelu, jonka tavoitteena on nykyaikainen, helppokäyttöinen mutta tehokas käyttöjärjestelmä.[30]
Mandriva Linux
http://www.mandriva.com
Ent. Mandrake Linux. Red Hat Linuxiin alkujaan perustunut, vuodesta 1998 saakka tuotettu ranskalainen, nykyisin yli 70 kielelle käännetty jakelu.
Mageia
https://www.mageia.org
Mandrivasta v. 2010 haarautunut ranskalainen jakelupaketti, saatavana myös suomenkielisenä.
MEPIS
http://www.mepis.org
Debianiin ja Ubuntuun pohjautuva, KDE-työpöytäympäristöllä[31] varustettu jakelu, jonka päätavoitteita ovat vakaus ja helppokäyttöisyys.[32]
MX Linux Debianiin pohjautuva jakelu.[33]
Nova GNU/Linux
http://www.nova.cu
Havannan UCI:ssa kehitettävä Ubuntu-pohjainen jakelu, jota Kuuban valtio tukee osana hanketta siirtää valtion tietokoneet Linuxiin.
OpenSUSE
http://www.opensuse.org
OpenSUSE-projektin pyrkimyksenä on edistää Linuxin käyttöä kaikkialla. Projektin tuottaman OpenSUSE-jakelun tavoitteena on helppokäyttöisin ja laajimmin käytetty Linux-jakelu.[34] SUSE Linux Enterprise pohjautuu OpenSUSE-jakeluun.[35]
Oracle Linux
https://www.oracle.com/linux/index.html
Oraclen Linux-jakelu.
Parabola GNU/Linux
https://parabolagnulinux.org
Arch Linuxiin perustuva jakelu, jonka tavoitteita ovat täydellinen ohjelmistovapaus ja yksinkertaiset hallintatyökalut, joilla käyttäjälle taataan täysi ylläpitovalta. Tukee x86- ja AMD64-käskykantojen lisäksi 64-bittisiä MIPS-suorittimia.[36]
PCLinuxOS
http://pclinuxos.com
Mandriva-pohjainen, työpöytäkäyttöön keskittyvä[37] jakelu.
Puppy Linux
http://www.puppylinux.org
Pienikokoinen jakelu, jonka tavoitteita ovat mm. helppo asennettavuus irtomedialle, "äärimmäinen" ystävällisyys Linux-aloittelijoille ja nopea käynnistyminen.[38]
Red Hat Linux
http://www.redhat.com
Red Hatin tuottama jakelu, jonka puitteissa RPM Package Manager luotiin. Kehitys lakkautettiin 2003.
Red Hat Enterprise Linux
http://www.redhat.com
Red Hatin tuottama ja markkinoima, kaupallisella tuella varustettu jakelu yrityskäyttöön.
Sabayon Linux
http://www.sabayonlinux.org
Gentoo-pohjainen jakelu, jonka tavoitteena on paras käyttäjäkokemus heti käyttöönotosta alkaen.[39]
Slackware
http://slackware.com
Slackware on yhä kehitettävistä Linux-jakeluista vanhin.[40] Sen keskeisin tavoite on Unixmaisuus, johon pyritään toisen keskeisen tavoitteen, pelkistettyyden avulla: Slackwaressa keskeisistä standardeista poiketaan jakelun omilla ratkaisulla mahdollisimman vähän.[41]
SLAX
http://www.slax.org
Slackware-pohjainen, moduulirakenteinen jakelu.
SliTaz GNU/Linux
http://www.slitaz.org
Alle 35 Mt:n kokoinen pienoisjakelu työpöytä- tai palvelinkäyttöön.[42]
SUSE Linux Enterprise Desktop/Server
http://www.suse.com
OpenSUSE-pohjainen jakelu yrityskäyttöön. Ainoa VMwaren, Microsoftin ja SAP:n suosittelema Linux-jakelu.[43]
Tukaani
http://tukaani.org
Pääosin suomalaisvoimin 2005–2007[44] kehitetty Slackware-pohjainen jakelu, jonka puitteissa luotiin muihin jakeluihin sittemmin omaksuttu XZ-pakkausohjelmistokokoelma.
Ubuntu
http://www.ubuntu.com
Canonicalin tuottaman Ubuntun lähtökohta vuonna 2004 oli palvelimilla tuolloin jo vakiintuneen Linuxin tuominen helppokäyttöisyyden avulla myös työpöydille.[45] Vuonna 2012 tämä Debian-pohjainen "Linux ihmisille" oli työpöytäympäristönä eniten käytetty Linux-jakelu.[46].
Vector Linux
http://vectorlinux.com
Vanhat laitteet huomioivilla sovellusvalinnoilla nopeaksi ja kevyeksi suunniteltu jakelu.[47]
Xandros
http://www.xandros.com
Corel Linux -pohjainen jakelu, jota Asus käytti ensimmäisten Eee 700 -minikannettavien käyttöjärjestelmänä.
Yellow Dog Enterprise Linux
http://www.ydl.net
RHEL-pohjainen, vuodesta 1999 kehitetty jakelu erityisesti supertietokonekäyttöön.[48]
Xubuntu
http://www.xubuntu.org
Ubuntu-pohjainen jakelu, jossa Ubuntun oletustyöpöytäympäristö on korvattu Xfce:llä.
Zenwalk Linux
http://www.zenwalk.org
Slackware-pohjainen jakelu, jonka tavoitteena on nykyaikainen, käyttäjäystävällinen, pelkistetty mutta kokonainen (yksi sovellus kutakin tarkoitusta varten) käyttöjärjestelmä.[49]

LähteetMuokkaa

  1. https://wiki.archlinux.org/index.php/The_Arch_Way
  2. http://distrowatch.com/table.php?distribution=ark
  3. http://www.centos.org/modules/tinycontent/index.php?id=3
  4. http://www.centos.org/modules/tinycontent/index.php?id=5
  5. http://distrowatch.com/table.php?distribution=connochaet
  6. http://crunchbanglinux.org/wiki/about
  7. http://www.damnsmalllinux.org/
  8. http://www.debian.org/intro/about#free
  9. a b http://www.debian.org/doc/manuals/debian-faq/ch-basic_defs.en.html#s-difference
  10. http://www.debian.org/intro/about#who
  11. http://delicate-linux.net/
  12. http://distrowatch.com/table.php?distribution=elive
  13. http://www.elivecd.org/
  14. http://featherlinux.berlios.de/
  15. http://fedoraproject.org/fi/about-fedora#site-content
  16. http://www.geexbox.org/
  17. http://www.gentoo.org/main/en/about.xml
  18. http://www.gnewsense.org/Main/PressRelease20060825
  19. http://wiki.gnewsense.org/Main/CommunityGuidelines
  20. https://wiki.ubuntu.com/Gobuntu
  21. UNIX 03 Open Group. Viitattu 19.1.2017.
  22. http://www.jolicloud.com/about
  23. http://distrowatch.com/table.php?distribution=k12linux
  24. http://distrowatch.com/table.php?distribution=kali
  25. http://kanotix.com/index.php?module=pnWikka&tag=WhatisKanotix#pnwikka
  26. http://kanotix.com/index.php?module=pnWikka&tag=WhyKanotix
  27. https://kororaa.org/why-fedora/
  28. https://kororaa.org/
  29. http://www.linuxfromscratch.org
  30. http://www.linuxmint.com/about.php
  31. http://www.mepis.org/about-mepis
  32. http://www.mepis.org/discover-mepis#node-9
  33. https://distrowatch.com/table.php?distribution=mx
  34. http://distrowatch.com/table.php?distribution=suse
  35. http://en.opensuse.org/index.php?title=Portal:Distribution&stableid=54194
  36. https://wiki.parabolagnulinux.org/Main_Page#What_is_Parabola_GNU.2FLinux.3F
  37. http://pclinuxoshelp.com/index.php?title=PCLinuxOS&oldid=892#The_Philosophy_of_PCLinuxOS
  38. http://puppylinux.com/about.htm
  39. http://www.sabayonlinux.org
  40. http://distrowatch.com/dwres.php?resource=major
  41. http://www.slackware.com/info/
  42. http://www.slitaz.org/
  43. https://www.suse.com/
  44. http://tukaani.org/about.html
  45. http://www.ubuntu.com/project/about-ubuntu#main-content
  46. http://www.pcworld.com/article/254516/which_linux_distro_is_fairest_of_them_all_ubuntu_survey_says.html#main
  47. http://vectorlinux.com/products
  48. http://www.yellowdoglinux.com/products/ydl/
  49. http://www.zenwalk.org/