Avaa päävalikko

Debian

vapaasti lisensoiduista ohjelmista koostuva käyttöjärjestelmä

Debian GNU/Linux on suosittu Linux-jakelupaketti. Debian perustuu Linux-ytimeen (myös GNU Hurd -ytimeen perustuva versio on kehitteillä). Debianin kehityksen alkupuolella se liittoutui läheisesti GNU-projektin kanssa, minkä vuoksi Debian käyttää nimessään muotoa ”GNU/Linux”.[3]

Debian GNU/Linux
Debian-OpenLogo.svg
Debian 9 (Stretch) GNOME-työpöydällä.
Debian 9 (Stretch) GNOME-työpöydällä.
Kehittäjä Debian-projekti
Tuoteperhe Unixin kaltainen
Toiminnallinen tila toiminnassa
Julkaistu 15. syyskuuta 1993 [1]
Viimeisin vakaa versio 10.1 (Buster) (7. syyskuuta 2019[2])
Tuetut kielet 75 kieltä
Ytimen tyyppi monoliittinen ydin
Käyttöliittymä GNOME
Lähdekoodimalli avoin lähdekoodi
Lisenssi GPL ja muita lisenssejä
Kotisivu www.debian.org

Debian koostuu periaatteessa ainoastaan vapaasti lisensoiduista ohjelmista, joskin käytännössä mukaan paketoidaan myös muilla tavoilla lisensoituja ohjelmia. Debian-hanke on kehittänyt myös arvostetun APT-paketinhallintatyökalun.

HistoriaMuokkaa

 
Debianista johdettujen jakeluiden sukupuu.

Debianin perusti Ian Murdock vuonna 1993.[1][4] Hän laati julkilausuman, jossa hän vaati sellaisen Linux-jakelun luomista, jota ylläpidettäisiin samalla avoimella asenteella kuin Linuxia ja GNU-hanketta. Murdock muodosti nimen ”Debian” omasta ja silloisen vaimonsa Debran etunimistä. Vuoden 1993 lopussa GNU-projektin johtaja Richard Stallman otti Murdockiin yhteyttä, koska GNUn oma Hurd-ydin ei näyttänyt valmistuvan ajoissa ja Stallman etsi sopivaa Linux-distribuutiota GNUn kumppaniksi. Murdock oli suopea GNUn ideaaleille ja omaksui Stallmanin ehdottaman ”GNU/Linux” -termin korostaakseen GNU-projektin ja Linux-yhteisön yhtenäisyyttä. Tuohon aikaan Murdock pelkäsi yhteisöjen erkanevan erityisesti GNU C Libraryn (glibc) forkkautumisen myötä.[3]

Debian-hanke eteni aluksi hitaasti, ja sen ensimmäiset 0.9-alkuiset versiot ilmestyivät vuosina 1994 ja 1995. Ensimmäiset muille kuin i386-suoritinarkkitehtuurille tehdyt versiot ilmestyivät 1995, ja ensimmäiset 1.x-alkuiset versiot julkaistiin 1996. Hankkeen johtajaksi Ian Murdockin tilalle tuli samana vuonna Bruce Perens.

Bruce Perens lähti hankkeesta vuonna 1998 ennen Debian 2.0:n julkaisua. Se oli ensimmäinen glibc:hen perustuva Debian. Hankkeelle valittiin uudet johtajat, ja pian julkaistiin kaksi muuta 2.x-versiota, joissa kummassakin oli tuki entistä useammalle arkkitehtuurille ja entistä laajempi pakettivalikoima. Tänä aikana kehitettiin myös APT-työkalu ja Debianista alettiin laatia versiota, joka käyttää Hurd-ydintä. Ensimmäiset Debianiin perustuvat mutta itsenäiset Linuxit Corel Linux ja Stormixin Storm Linux ilmestyivät vuonna 1999. Niitä ei enää nykyisin kehitetä, mutta ne aloittivat Debianiin perustuvien käyttöjärjestelmien esiinmarssin.

Vuoden 2000 lopussa hanke muutti pakettien järjestelyä ja julkaisemista ottamalla käyttöön testaushaaran. Vuonna 2000 kehittäjät pitivät ensimmäisen Debconf-kokouksen, joka sittemmin järjestettiin vuosittain. Debianin vuonna 2002 ilmestynyt versio yli kaksinkertaisti Debianin pakettien lukumäärän ja tuki viittä uutta suoritinarkkitehtuuria. Hankkeen kymmenvuotisjuhlia vietettiin ympäri maailman 16. elokuuta 2003.

PaketinhallintaMuokkaa

Debian tunnetaan vakautensa lisäksi erityisesti paketinhallintajärjestelmästään, joka pohjautuu .deb-paketteihin. Järjestelmää hallitaan dpkg- (Debian Package Manager) ja APT-ohjelmilla, joiden avulla päivittäminen käy helposti. APT-työkalun suosiosta kertoo se, että se on muokattu toimimaan myös RPM-paketinhallintajärjestelmässä. APT-työkalulla voi tutkia, onko järjestelmän nykyisiin paketteihin tullut päivityksiä, ja asentaa mahdolliset päivitykset automaattisesti. Myös kokonaan uusien pakettien asennus ja vanhojen pakettien poisto on yksinkertaista. Työkalujen toimintaan voi vaikuttaa komentoriviparametrein.

Esimerkkejä Debianin paketinhallintatyökaluista:

VersiotMuokkaa

Debian GNU/Linuxin saa ilmaiseksi Internetistä. Debianissa on kolme kehityshaaraa: stable, unstable ja testing. Stable on vakaa julkaisu. Siihen julkaistaan lähinnä tietoturvapäivityksiä, jotka sovitetaan ohjelmien vanhoihin versioihin.

Päivittäinen kehitys tapahtuu unstable-kehityshaarassa, jolla on aina koodinimi Sid. Testing- eli testauskehityshaarassa kootaan seuraavaa vakaata versiota. Siihen lisätään yleensä ohjelmat, jotka ovat unstablessa toimineet kaksi viikkoa ilman ongelmia.

Muun muassa Ubuntu pohjautuu Debianin testing-haaraan.[5] LTS (lyhenne sanoista Long Term Support) jatkaa vakaan julkaisun tukea vähintään viiteen vuoteen vapaaehtoisten henkilöiden ja yritysten toimesta.[6]

Eri julkaisujen tunnukset ovat peräisin Toy Story -elokuvista:

Versio Koodinimi Julkaisupäivä Tuen päättyminen
Vanha versio, ei enää tuettu:   1.1 Buzz 17. kesäkuuta 1996
Vanha versio, ei enää tuettu:   1.2 Rex 12. joulukuuta 1996
Vanha versio, ei enää tuettu:   1.3 Bo 2. kesäkuuta 1997
Vanha versio, ei enää tuettu:   2.0 Hamm 24. heinäkuuta 1998
Vanha versio, ei enää tuettu:   2.1 Slink 9. maaliskuuta 1999
Vanha versio, ei enää tuettu:   2.2 Potato 15. elokuuta 2000
Vanha versio, ei enää tuettu:   3.0 Woody 19. heinäkuuta 2002
Vanha versio, ei enää tuettu:   3.1 Sarge 6. kesäkuuta 2005
Vanha versio, ei enää tuettu:   4.0 Etch 8. huhtikuuta 2007
Vanha versio, ei enää tuettu:   5.0 Lenny 14. helmikuuta 2009
Vanha versio, ei enää tuettu:   6.0 Squeeze 6. helmikuuta 2011 29. helmikuuta 2016[6]
Vanha versio, ei enää tuettu:   7.0 Wheezy 4. toukokuuta 2013 31. toukokuuta 2018[6]
Vanhempi versio, yhä tuettu:   8.0 Jessie 25. huhtikuuta 2015 30. kesäkuuta 2020[6]
Vanhempi versio, yhä tuettu:   9.0 Stretch 17. kesäkuuta 2017 kesäkuu 2020[6]
Nykyinen versio:   10.0 Buster 6. heinäkuuta 2019
Tuleva versio:   11 Bullseye
Tuleva versio:   12 Bookworm
Seloste:
Vanha versio
Vanhempi versio, yhä tuettu
Viimeisin versio
Viimeisin testiversio tulevasta julkaisusta
Tuleva versio

BusterMuokkaa

Buster-julkaisussa on useita päivityksiä:[5]

  • /bin, /sbin ja /lib ovat nyt yhdistetty linkittämällä /usr/bin, /usr/sbin ja /usr/lib hakemistoihin (ks. Filesystem Hierarchy Standard)
  • Wayland on nyt käytössä oletuksena (X.org on edelleen asennettuna)

Tuetut suoritin- eli prosessoriarkkitehtuuritMuokkaa

Debian GNU/Linux on virallisesti saatavilla seuraaville suoritinarkkitehtuureille:[7]

Lisäksi Debian on saatavilla seuraaville suoritinarkkitehtuureille, mutta tuki niille ei toistaiseksi riitä viralliseen asemaan tai ne ovat lakkautettuja:[7]

Eri ytimille saatavia versiota, ei virallisen version asemaa:[7]

  • FreeBSD-ydin x86-arkkitehtuurille (kfreebsd-i386)
  • FreeBSD-ydin x86-64-arkkitehtuurille (kfreebsd-amd64)
  • NetBSD-ydin x86-arkkitehtuurille (netbsd-i386)
  • NetBSD-ydin Alpha-arkkitehtuurille (netbsd-alpha)
  • GNU Hurd-ydin x86-arkkitehtuurille (hurd-i386)

Debian LiveMuokkaa

Debian Live -järjestelmä on versio, jonka voi käynnistää suoraan ulkoiselta tallennusvälineeltä (CD, DVD, USB-muisti) tai verkon kautta ilman kiintolevylle suoritettavaa asennusta.[8] Tätä järjestelmää voi käyttää Debianin kokeiluun ennen varsinaista asennusta tai sitä voi käyttää myös tietokoneen käynnistyslevynä. Valmiita Debian Live CD-levykuvia löytyy rescue- ja standard-levyille (tekstipohjainen käyttöliittymä) sekä GNOME-, KDE-, Xfce- ja LXDE-työpöytäympäristöillä i386- ja amd64-arkkitehtuureille. Kiintolevyasennuksen voi suorittaa käyttämällä CD:n sisältämää Debian-asenninta. Mukautettuja CD-levykuvia voi valmistaa live-helperin avulla. Live-helperillä voi tehdä CD-levykuvien lisäksi myös koneen käynnistäviä DVD-levyjä, levykuvia USB-muistitikuille tai verkkokäynnistyslevykuvia. Live-magic on livehelperin graafinen käyttöliittymä. Ging on taasen Debian GNU/kFreeBSD Live-CD.

Debianista johdettuja käyttöjärjestelmiäMuokkaa

Debianista on johdettu useita jakeluhaaroja, jotka käyttävät Debianin pakettienhallintaa. Yksi suosituimmista Debianiin perustuvista jakeluista on Ubuntu ja sen rinnakkaisversiot Kubuntu, Xubuntu ja Edubuntu. Myös Linux Mint on pohjimmiltaan Debian-johdannainen.

Muita Debian-pohjaisia järjestelmiä ovat:

  • Elive – Mukautettu Debian, työpöytäympäristönä Enlightenment.
  • Gnoppix – CD:ltä käynnistyvä loppukäyttäjän käyttöjärjestelmä, GNOME-työpöytäympäristö.
  • Kali Linux – Rikostekniseen tutkimiseen ja läpäisykykytestaamiseen suunniteltu jakelupaketti.
  • Knoppix – CD:ltä käynnistyvä loppukäyttäjän käyttöjärjestelmä, KDE-työpöytäympäristö.
  • Linspire – Helppokäyttöinen työpöydille ja kannettaviin tarkoitettu käyttöjärjestelmä; muista mainituista poiketen maksullinen.
  • mini Debian – Flash-kortilta käynnistyvä käyttöjärjestelmä.
  • Morphix – Modulaarinen CD:ltä käynnistyvä käyttöjärjestelmä.
  • Tails – Tietoturvaan keskittyvä käyttöjärjestelmä.
  • Raspbian – Raspberry Pi -alustalle

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Debian Documentation Team: A Brief History of Debian Chapter 4 - A Detailed History debian.org. debian.org. Viitattu 1.1.2016. (englanniksi)
  2. Debian “buster” Release Information debian.org. Viitattu 30.10.2019. (englanniksi)
  3. a b Sam Williams – Free as in Freedom, O'Reilly, 2002, sivut 147–148
  4. Tietoa Debianista debian.org. debian.org. Viitattu 1.1.2016.
  5. a b Scott Gilbertson: Debian 10: Playing catch-up with the rest of the Linux world (that’s a good thing) 11.9.2019. Ars Technica. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
  6. a b c d e https://wiki.debian.org/LTS/
  7. a b c Debian - Ports Debian.org. Viitattu 30.10.2019. (englanniksi)
  8. Live install images debian.org. debian.org. Viitattu 1.1.2016. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa