Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeisto
Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeisto (Debian Free Software Guidelines, DFSG) on Debian-projektin tekemä luettelo asioista, joiden avulla ohjelmiston katsotaan olevan vapaa ohjelmisto. Mikäli ohjelmiston lisenssi täyttää nämä kohdat, se voidaan lisätä Debian-jakeluun main- tai contrib-hakemistoihin; mikäli ei, se on epävapaa ja voidaan lisätä vain non-free-hakemistoon, joka ei virallisesti ole Debianin osa. DFSG on osa Debianin yhteisösopimusta (Social Contract). DFSG:n käytöstä ja soveltamisesta keskustellaan Debianin debian-legal-sähköpostilistalla.
DFSG oli tärkeässä asemassa avoimen lähdekoodin määritelmää luotaessa.
Määritelmään kuuluvat seuraavat kohdat:
- Vapaa levitys (Ohjelman levittämistä ei saa kieltää osana kokoelmaa eikä saa vaatia rojaltteja tms.)
- Lähdekoodi (Lähdekoodin tulee seurata ohjelman mukana)
- Johdannaisteokset (Muutettujen versioiden levitys tulee olla sallittua)
- Alkuperäisen lähdekoodin eheys (Lisenssi saa vaatia alkuperäisen lähdekoodin pitämisen muuttamattomana, mutta ei saa kieltää korjaustiedostojen levittämistä koodin mukana; tätä ei kuitenkaan suositella, vaan toivotaan että ohjelmaa saa muuttaa.)
- Ei ihmisten tai ihmisryhmien syrjintää (Lisenssi ei saa kieltää esimerkiksi ohjelman käyttöä tietyssä maassa)
- Ei toiminnan alojen syrjintää (Lisenssi ei saa erikseen kieltää esimerkiksi kaupallista käyttöä, tai käyttöä epäeettisiin tarkoitusperiin)
- Levitysehtojen jatkuvuus (Uudelleenlevittäjän ei tule olla tarpeen hankkia erillistä lisenssiä)
- Levityslupa ei saa olla vain Debianille
- Levitysehdot eivät saa saastuttaa muita ohjelmia (Ei saa vaatia, että ohjelmaa levitetään vain lisenssin X alaisten ohjelmien kanssa, tai että ohjelmaa ei saa levittää ohjelman Y kanssa)
- Esimerkkilisenssejä: GNU GPL, BSD, Artistic License
Ajatuskokeet muokkaa
Debian-legal-sähköpostilistalla DFSG:n soveltamisesta käytetään useita erilaisia ajatuskokeita:
- "Autiosaarikoe": Ohjelmaa pitää pystyä käyttämään ja muokkaamaan, jos käyttäjä on jäänyt autiosaarelle aurinkokäyttöisen tietokoneen kanssa, ja paikallinen tietoverkko pystyy vain vastaanottamaan tietoa. Tällaisessa tilanteessa muutetun lähdekoodin palauttaminen alkuperäiselle kehittäjälle ei onnistu, ei edes vain siinä tapauksessa jos koodi on lähetettävä pyydettäessä (saarella oleva käyttäjä saa pyynnön, muttei voi vastata siihen). Jos ohjelma on vapaa, saarelainen voi käyttää ohjelmaa vapaasti, ja jakaa muutoksensa muiden saarella olijoiden kanssa.
- "Kapinalliskoe": Ohjelmaa käyttää kapinallinen ihminen totalitaristisessa valtiossa. Käyttäjän pitäisi pystyä jakamaan muutokset muiden kapinallisten kanssa, ilman että käyttäjän tarvitsee paljastaa valtiolle kuka muutokset teki, suoraan paljastaa että muutoksia ylipäätään on olemassa, tai että hänellä itsellään on kappale ohjelmasta. Toisin sanoen lähettäjältä ei saa vaatia muuta kuin itse lähdekoodimuutoksen lähettäminen suoraan sitä tarvitsevalle vastaanottajalle; kaikki muu tietoliikenne saattaa hänet vaaraan. Lisenssin ei tule pakottaa käyttäjää lähettämään ylimääräistä tietoa.
- "Pahuuden lonkeroiden koe": Iso, paha yritys palkkaa ohjelman kehittäjän. Koska hän on nyt heidän käskyvallassaan, hän koettaa tehdä ohjelman käyttäjien elämän vaikeaksi, esimerkiksi saada heidät lopettamaan ohjelman käyttö, lisätä ohjelmaan ärsyttäviä piirteitä, lisätä epävapaita muutoksia, patenttiongelmia, aiheuttaa käyttäjien luottamuksellisten tietojen vuotaminen, jne. Lisenssin ei täten pidä mahdollistaa sitä, että ohjelman tekijä voi halutessaan ottaa pois jo annettuja oikeuksia jo julkaistuun ohjelmaversioon.
Ongelmakohtia muokkaa
Debian-projekti soveltaa ohjeistoa kaikkiin paketteihin ja niiden osiin, myös dokumentaatioon ja ohjelmien käyttämään dataan. Eräissä tapauksissa ohjelmia ei voida laittaa pääjakeluun sellaisenaan, koska osa siitä on epävapaan lisenssin alla. GNU Free Documentation License on esimerkiksi osoittautunut ongelmalliseksi, koska moni GFDL:n alainen dokumentti sisältää "muuttumattomia osia" (invariant section), jotka eivät täytä DFSG:n ehtoja. Täten osaa GNU-projektin dokumentaatiosta ja osaa Linux Documentation Projectin tuotoksista ei voida käyttää. Myös esimerkiksi MySQL:n dokumentaatiota ei Debianissa ole tästä syystä.
Lisäksi ongelmia tuottaa kysymys siitä, mikä itse asiassa katsotaan olevan "lähdekoodi" multimediateoksissa ja kuvissa.