Avaa päävalikko

Intel

yhdysvaltalainen monikansallinen teknologiayhtiö ja maailman suurin puolijohdevalmistaja

Intel on yhdysvaltalainen monikansallinen teknologiayhtiö ja yksi maailman suurimpia puolijohteiden valmistajia. Intelin tunnetuimpia tuotteita ovat mikroprosessorit. Yhtiö valmistaa myös tietokoneiden piirisarjoja, grafiikkasuorittimia ja muita komponentteja, sekä verkkolaitteita, mukaan lukien langattomat verkkolaitteet ja matkapuhelimet, sekä flash-muistia. Intel kehitti PC-yhteensopivien tietokoneiden suorittimien x86-käskykannan ja on maailman suurin näiden suorittimien valmistaja. Intel on sittemmin piirisarjoillaan ja teknologiamäärittelyillään vahvistanut otettaan PC-markkinoista.

Intel Corporation
Intelin logo (2006).svg
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NASDAQ: INTC
SEHK: 4335
Perustettu 1968
Toimitusjohtaja Robert H. Swan
Avainhenkilöt Andy Bryant, hallituksen puheenjohtaja
Kotipaikka Yhdysvallat Santa Clara, Kalifornia, Yhdysvallat
Toimiala puolijohdeteollisuus
Tuotteet mikroprosessorit ja flash-muistit
Liikevaihto 70,8 miljardia USD (2018)
Henkilöstö 107 400 (2018)
Kotisivu www.intel.com

Yrityksen pahin kilpailija on historiallisesti ollut AMD, jonka kanssa Intel on kamppaillut PC-suorittimien markkinoista. Viime vuosina Intelille on syntynyt useita kilpailijoita mobiililaitteiden yleistyttyä ja kilpailijoiden kehitettyä uusien suoritinteknologioita. Näitä kilpailijoita ovat muiden muassa Samsung Electronics, Qualcomm ja STMicroelectronics.

HistoriaMuokkaa

 
Intelin pääkonttori Santa Clarassa

Intelin perustivat vuonna 1968 Gordon E. Moore ja Robert Noyce. Kolmas työntekijä oli Andrew Grove, joka johti yhtiötä pitkälle 1990-luvulle. Mukana oli myös pääomasijoittaja Arthur Rock, joka ei toiminut aktiivisesti yhtiössä. Yhtiön osakkeiden kokonaisarvo oli heinäkuussa 2006 noin 100 miljardia dollaria.

Vuonna 1991 Intel ryhtyi käyttämään 200 millimetrin piikiekkoja.[1]

Vuonna 1995 Intel sai StrongARM-suoritinsarjan DEC:ltä.[2]

Vuonna 1999 Intel ryhtyi käyttämään tuotannossa 300 millimetrin piikiekkoja.[1]

Vuonna 2003 Intel ilmoitti StrongARM-suoritinsarjan päättymisestä ja kehotti siirtymään XScale-sarjaan.[2]

Vuonna 2006 Intel myi XScale PXA ARM -pohjaisen suoritinsarjan Marvel Technology Groupille.[3]

Vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä Intel osti Havok-nimisen ohjelmistoyhtiön.[4]

Toukokuussa 2008 Intel ilmoitti siirtyvänsä käyttämään 450 millimetrin piikiekkoja.[1] 450 millimetrin piikiekkoja arvioitiin ryhdyttävän käyttämään viimestään vuonna 2012.[1]

Intel haastoi Nvidian oikeuteen helmikuussa 2009 prosessoreitaan tukevien piirisarjojen lisenssiin liittyvien erimielisyyksien vuoksi.[5]

Maaliskuussa 2009 Nvidia jätti Intelistä vastakanteen.[6]

Toukokuussa 2009 Intel osti 4 % ASM Internationalin osakkeista.[7]

13. toukokuuta 2009 EU langetti Intelille ennätykselliset 1,06 miljardin euron sakot.[8] Kilpailukomissaari Neelie Kroesin mukaan yritys oli syyllistynyt yli viiden vuoden ajan kilpailurikkomuksiin, joista oli koitunut harmia sekä kuluttajille että kilpailijoille, joista merkittävimpänä AMD.[8] Kroes kertoi Intelin maksaneen toimittajille AMD:n siruilla varustettujen kokoonpanojen lanseerausten viivyttämisestä tai perumisesta sekä maksaneen laittomia piilotukia omille asiakkailleen.[8] Intelin toimitusjohtaja Paul Otellini kertoi yrityksen valittavan tuomiosta.[8]

Computex 2009 -messuilla Intel ilmoitti toimittaneensa miljardi emolevyä.[9]

Kesäkuussa 2009 Intel osti VxWorks-käyttöjärjestelmän kehittäneen Wind River Systemsin 884 miljoonan dollarin hintaan.[10]

Vuonna 2017 Intel hankki robottiautoteknologiaan liittyvän Mobileyen 15,3 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla.[11]

Tammikuussa 2018 uutisoitiin Intelin suorittimissa olevan vakava suunnitteluvirhe, joka vaarantaa suorittimia käyttävien koneiden tietoturvan. Vian uskotaan vaikuttavan miljooniin tietokoneisiin, jotka on valmistettu viime vuosikymmenen aikana. Tietoturvariskin korjaamiselle välttämättömien päivitysten Linuxilla ja Windowsilla uskotaan puolestaan hidastavan suorittimien toimintaa merkittävästi.[12]

Heinäkuussa 2019 Apple ilmoitti ostavansa Intelin modeemiliiketoiminnan.[13]

Osuus suoritinmarkkinoillaMuokkaa

Intelin osuus prosessorimarkkinoilla oli vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 81,8 prosenttia.[14] Intel kasvatti osuuttaan prosessorimarkkinoista vuoden 2007 viimeiseen neljännekseen verrattuna 3,4 prosenttia.[14] Vuositasolla kasvua oli 1,6 prosenttia.[14] Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä Intelin osuus prosessorimarkkinoista laski 79,1 prosenttiin.[15]

LogojaMuokkaa

Intelin vanhoja ja uusia logoja.

Intelin valmistamia suorittimiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Intel.