Ljubša

Ljubša eli Ljubšan linnoitus sijaitsee Laatokanlinnasta kaksi kilometriä Olhavajoen alajuoksulle, vastarannalla. Linnoitus sijaitsee Olhavan sivujoen, Ljubšajoen rannalla, josta se on saanut nimensä.

Olhavajoen ja sen sivujokien Ljubšan ja Ladoźkan sijainnit (kartta oikealla) sekä Laatokan sijainti (vasemmalla).

Historia

Ljubša on muinaisen Venäjän Olhavanjoen varrella sijaitsevista linnoituksista vanhin. Se oli kivi-ja maavallin ympäröimä. Se on tehty 500-700-luvuilla. Sen olemassaolosta tiedettiin pitkään, mutta ensimmäiset arkeologiset kaivaukset aloitti pietarilainen arkeologi E. A. Rjabin 1997.

Samantyyppisiä linnoituksia on löydetty myös Keski-Euroopasta läntisten slaavilaisheimojen vanhoilta asuinalueilta Tonavalta puolalaisten Pomorjen alueelle asti. Linnoituksen muuri on ilmeisesti ollut savinen ja noin kolme metriä korkea. Se oli molemmin puolin vahvistettu luonnonkivillä. Sen päällä on ollut puinen hirsimuuri. Puolustusrakennelman kokonaiskorkeus arkeologien mukaan oli noin seitsemän metriä. Linnoituksen paikalta on löydetty jälkiä 200-luvulta suomalais-ugrilaisten kalastajien asuinpaikasta. 500 – 600-lukujen vaihteessa puisen rakennelman tilalle tuli puulinnoitus. Suunnilleen 700-luvulla sen polttivat ilmeisesti sinne hyökänneet Ilmajärven sloveenit. 700-luvun alussa suomalaisheimon puulinnoituksen tilalle rakennettiin Ljubšan linnoitus, joka oli paljolti länsislaavilaisten linnoitusten tyyppinen.

Viikingit rakensivat vuonna 753 Olhavajoen vastarannalle kahden kilometrin päähän Ljubšasta Olhavajokea ylävirtaan oman kylänsä (Aldeigjuborg). Oletetut rakentajat tulivat ilmeisesti Gotlannista. 760-luvulla sloveenit tuhosivat sen ja rakensivat uudelleen.

Ljubšan linnoituksen tarkoitus oli ennen kaikkea olla puolustuslinnoitus sekä Olhavajoen suun sotilaallinen ja hallinnollinen valvonta. Ljubšan alueella jatketaan tarkempia arkeologisia tutkimuksia.

Aldeigjuborg

800-luvun puolivälissä Ljubša on jo kadonnut. Erään teorian mukaan se hylättiin, koska Laatokan pinta laski maankohoamisen seurauksena ja ranta siirtyi kauemmaksi pohjoiseen ja Ljubšajoki mataloitui purjehduskelvottomaksi. Sen vuoksi Olhavanjoen uudeksi vartiointipaikaksi muodostui Aldeigjuborg eli Laatokanlinna.

Katso myös

• Rurikinlinna

Lähteet

• Ogonjok-lehden artikkeli Ljubšan linnoituksen löytymisestä valokuvien kera (venäjäksi). (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ogonjok-lehden artikkeleita Ljubšan linnoituksesta valokuvien kera (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Artikkeleita Ljubšan linnoituksesta valokuvien kera (venäjäksi).

Aiheesta muualla

• Ljubšan linnoituksen kartta
• Arkeologisia löytöjä Ljubšan linnoituksesta
• Austr í Görðum: tulkintoja viikinkiajalta(venäjäksi)
• Tatiana Jackson: Austr I Gordum. (Drevnerusskie Toponimy V Drevneskandinavskih Istochnikah). Book on Demand Ltd, 2013. ISBN 978-5944570222. (englanniksi)