Avaa päävalikko

Lars Sacklén

suomalainen poliitikko
Tämä artikkeli käsittelee pormestaria. Maaherrasta ja senaattorista kertoo artikkeli Lars Sackleen.
Lars Sacklén.

Lars Sacklén, ent. Sacklinius, (12. marraskuuta 1724 Mynämäki15. elokuuta 1795 Pori) oli suomalainen kauppaneuvos ja valtiopäivämies. Hän toimi Porin pormestarina vuodet 1750–1791.

YleistäMuokkaa

Lars Sacklénia pidetään yhtenä Porin merkittävimmistä johtajista kautta aikojen. 41-vuotisen virkakautensa aikana hän sai kaupungin nousemaan isonvihan aiheuttamasta rappiotilasta yhdeksi maan merkittävimmistä kauppakaupungeista. Lisäksi Sackelén paransi muun muassa Porin köyhäinhuoltoa sekä terveydenhoitoa.

Sacklén syntyi Mynämäellä, jossa hänen isänsä toimi kirkkoherrana. Vuonna 1739 Sacklén kirjautui Turun akatemiaan, josta siirtyi viisi vuotta myöhemmin Turun hovioikeuden auskultantiksi. Vuonna 1747 hänet nimitettiin Vehmaan ja Ala-Satakunnan kihlakunnan tuomariksi.

Parin vuoden kuluttua Sacklén haki Porin pormestarin virkaa, mutta sai vaalissa vain vajaan kymmenyksen äänistä. Eniten ääniä saanut ehdokas kuitenkin peruutti hakemuksensa, jonka jälkeen Turun ja Porin läänin maaherra valitsi tehtävään Sacklénin.

Kaupunginjohtajana ja liike-elämässäMuokkaa

Sacklén pyrki aktiivisesti tehtävässään elvyttämään kaupungin talouselämää. Porin lisäksi hän puolusti myös Rauman asemaa. Sacklén vaati molemmille kaupungeille takaisin menetettyä oikeutta ulkomaankauppaan ja vaati toimia talonpoikaispurjehduksen sekä laittoman maakaupan lopettamiseksi.

Sacklén oli myös itse mukana liike-elämässä. Hän perusti kaupunkiin sen ensimmäisen tupakan ja lasitavaroiden erikoisliikkeen sekä sijoitti varojaan paikalliseen tupakkatehtaaseen. 1781 hän perusti Tuorsniemen lasitehtaan, jonka tuotteita myytiin muun muassa Tukholmassa. Sacklénilla oli omistuksessaan myös tiilitehdas ja vuonna 1792 hän perusti tupakkatehtaan yhdessä majuri Henrik Johan von Knorringin kanssa.

Vuonna 1765 Pori sai jälleen tapulikaupunkioikeudet, joka oli pitkälti Sacklénin ansiota. Hän kannusti kaupungin porvareita purjehtimaan Itämeren alueen sijaan Välimerelle, jossa oli vähemmän kilpailua suomalaisten laivanvarustajien kesken. 1800-luvun alkuun mennessä Pori oli noussut yhdeksi Suomen johtavista ulkomaankauppakaupungeista. Kaupungin asukasluku oli myös yli kaksinkertaistunut hänen pormestarikaudellaan.

Maatalous ja valtiopäivätoimintaMuokkaa

Sacklén kunnostautui lisäksi maatalouden alalla. Hänellä oli Tuorsniemessä oma maatila, jossa Sacklén otti käyttöön alan viimeisimmät menetelmät. Hän noudatti erityisesti hyvän ystävänsä maataloustieteilijä Johan Kraftmanin luomia uusia metodeja. Vuonna 1783 Sacklénille myönnettiin ansioistaan maatalouden ja liike-elämän saralla kauppaneuvoksen arvonimi.

Valtiopäivämiehenä Sacklén toimi vuodesta 1751 lähtien kahdeksilla peräkkäisillä valtiopäivillä. Hattupuoluetta edustaneen Sacklén väitettiin kuuluneen kuningas Kustaa III:n vastustajiin ja Anjalan liiton tukijoihin. Hän kuitenkin selvisi esitetyistä syytteistä ja oli viimeisillä valtiopäivillään vuonna 1781 jälleen kuninkaan tukija.

Lars Sacklénin poika Johan Fredrik Sacklén teki merkittävän lääkärinuran Ruotsissa. Sacklénin mukaan on nimetty katu Porin VI kaupunginosassa.

Vuonna 1762 Sacklén oli Tukholmassa mukana perustamassa Suomen ensimmäistä vapaamuurariloosia. [1]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Deus Protector Noster, Marja-Liisa Lehto, Ilari Järvinen. Porin kaupunki 1998. ISBN 951-9050-60-4 Viitattu 10.9.2012

Lisää aiheestaMuokkaa