Avaa päävalikko

Lanttuperhonen (Pieris napi) on keskikokoinen kaaliperhosten (Pieridae) heimoon kuuluva päiväperhonen.

Lanttuperhonen
Koiras
Koiras
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Kaaliperhoset Pieridae
Alaheimo: Pierinae
Suku: Pieris
Laji: napi
Kaksiosainen nimi

Pieris napi
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Lanttuperhonen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lanttuperhonen Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Lanttuperhosen siipien kärkiväli on noin 3–4 cm. Yläpuolelta perhonen on pohjaväriltään valkoinen ja sen siipien kärjissä on tummat alueet. Koiraalla on usein etusiiven keskellä yksi tumma täplä, mutta se saattaa myös puuttua, naaraalla täpliä on kaksi. Siipisuonet erottuvat melko hyvin siiven yläpinnalla. Alkukesästä lentävällä ensimmäisellä sukupolvella takasiipien alapinnat ovat pohjaväriltään valkoiset ja siipisuonien kohdalla on vihreää kehnää. Heinäkuusta eteenpäin lentävällä toisella sukupolvella takasiipien alapinta on vaaleankeltainen, mutta vihertävä kehnä siipisuonten kohdalla erottuu niilläkin selvästi.

Levinneisyys ja lentoaikaMuokkaa

Lanttuperhonen on levinnyt koko Suomeen. Pohjoisimmassa Lapissa lajin yksilöt poikkeavat jossain määrin etelässä lentävistä yksilöistä. Lanttuperhonen on Suomen tavallisin päiväperhonen ja erittäin runsaasti levinnyt.

Perhosen ensimmäinen sukupolvi lentää toukokuun puolivälistä kesäkuulle ja toinen sukupolvi heinäkuusta syyskuun alkuun.

Elinympäristö ja elintavatMuokkaa

Lanttuperhonen elää kulttuuriympäristöissä, puutarhoissa, niityillä ja pelloilla. Laji talvehtii kotelona.

RavintokasviMuokkaa

Lanttuperhosen toukat elävät ristikukkaisilla kuten esimerkiksi kaalilla (Brassica) tai sinapilla (Sinapis) sekä litulaukalla (Alliaria petiolata), ukonpaloilla (Bunias orientalis), piparjuurilla (Armoracia rusticana), harmioilla (Berteroa incana) ja tarhaillakoilla (Hesperis matronalis). Aikuinen ruokailee kukkien medellä.

 
Naaras

Aiheesta muuallaMuokkaa