Landumat (myös landomat) ovat atlantinkongolaista kieltä puhuva kansa Guinean rannikolla. He asuvat maan lounaisosassa Bokén kaupungin ympäristössä ja lähellä Guinea-Bissaun rajaa. Landumia on 14 000 henkeä.[1]

Landumafetissi 1900-luvun alun postikortissa.

Landumien sukukansoja ovat bagat, kissit, nalut, limbat ja bullomit. Pohjoisesta saapuneet fulbet ja susut pakottivat heidät siirtymään jokien halkomalle soistuneelle rantavyöhykkeelle. Siirtomaa-aikana landumat toimivat eurooppalaisten kaupankäynnin välittäjinä. 1800-luvulla he alkoivat sulautua susuihin.[1]

Kansan pääelinkeinot ovat maanviljely ja kalastus. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, banaani, maniokki, bataatti ja maissi sekä nykyään myös kahvi, maapähkinä, sokeriruoko, vihannekset ja hedelmät. Lisäksi keräillään kookos- ja öljypalmun hedelmiä sekä kolapähkinöitä. Landumien käsityöläiset ovat tunnettuja suurikokoisista naamioistaan.[1]

Asumuksena toimivat pyöreät lehvä- tai olkikattoiset majat. Eurooppalainen vaatetus on korvannut lannevaatteet ja kasvikuiduista valmistetut hameet. Ruokavalio koostuu etupäässä kasviksista. Perhe on suuri ja polygynia on yleistä. Sukujärjestelmä on patrilineaarinen ja avioliitto patrilokaalinen. Kyläyhteisöt muodostivat aikaisemmin Fouta Djallonin muslimihallitsijoiden alaisia päällikkökuntia. Miehet ja naiset kuuluivat initiaatioriittejä harjoittaviin salaseuroihin.[1]

Landumat harjoittavat etupäässä perinteistä uskontoa, johon kuuluu esi-isien ja luonnonvoimien palvontaa. Lisäksi on sunnimuslimeja ja katolisia.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Narody i religii mira: Entsiklopedija, s. 282. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-155-6.