Lakalaivan eritasoliittymä

Neljätasoinen Lakalaivan eritasoliittymä lännestä nähtynä: Alimmaisena kulkee kehätie ja 2. tasolla sillalla Tampere–Helsinki-tie. 3. tasolla on silta Jyväskylästä Helsingin suuntaan ja ylimpänä silta Tampereelta Jyväskylän suuntaan^[1].

Lakalaivan eritasoliittymä (Lakalaivan liittymä, Lakalaivan risteys, Tampereen eteläinen eritasoliittymä) on Tampereen keskustan eteläpuolella sijaitseva iso risteys, jossa valtatie 3 ja valtatie 9 risteävät. Tiet liittymän kohdalla ovat moottoriteitä ja liittymä rakennettiin osana Tampereen kehätieprojektia kehätien ja Helsingin tien risteykseen. Kehätie on osa kumpaakin mainittua valtatietä. Lakalaivaan tehtiin liittymä vuonna 1985 rakennettaessa läntistä kehätietä ja nelitasoinen eritasoliittymä valmistui 1994, kun rakennettiin itäistä kehätietä^[2]. Lakalaivan liittymän itäpuolella on Karkunvuoren moottoritietunneli ja länsipuolella kehätien ylittävä seututie 130 eli Lempääläntie.

Eritasoliittymän rakenneMuokkaa

Lakalaivan eritasoliittymän yhden pylväsrivin kannattamista silloista voi tulla mieleen akvedukti.

Lakalaivan eritasoliittymä on Suomen ainoa neljään tasoon rakennettu liittymä^[3]. Tilanpuutteen takia liittymä on perinteisestä moottoriteiden "neliapilaliittymästä" puolikas, johon on lisätty kaksi pitkää siltaa (puolineliapilatyyppi AB^[4]). Näin kaikille liikennesuunnille on saatu kuitenkin rampit. Liittymässä on pohjois-eteläsuuntaiset Lakalaivan risteyssillat sekä ylimpänä pitkät ramppeina toimivat sillat: Rotatorin risteyssilta (299 m) ja Postitorven risteyssilta (386 m)^[5]^[6].

Asiantuntijaseminaarissa siltoja on arvioitu seuraavasti^[7]: Sillat ovat akveduktimaisia. Ne ovat teräspalkkisiltoja, joita kannattaa vain yksi pylväsrivi^[5].

Yhteydet liittymästäMuokkaa

Lakalaivan eritasoliittymästä pääsee:^[8]

pohjoiseen Tampereen keskustaan – yhdystie 3495
itään Jyväskylään ja Kuopioon – valtatie 9 (eurooppatie E63)
- Tampereen itäosasta haarautuu Lahteen valtatie 12
- Jyväskylässä kohtaa ja haarautuu Ouluun valtatie 4
etelään Lempäälään ja Akaaseen – valtatiet 3 ja 9 (eurooppatiet E12 ja E63)
- Akaasta (Toijalan taajamasta pohjoiseen ja Viialan taajamasta itään) haarautuu Hämeenlinnaan ja Helsinkiin valtatie 3 (eurooppatie E12)
- Akaasta (Toijalan taajamasta pohjoiseen ja Viialan taajamasta itään) haarautuu Turkuun valtatie 9 (eurooppatie E63)
länteen Pirkkalaan, Nokialle, Ylöjärvelle ja Vaasaan – valtatie 3 (eurooppatie E12)
- Nokialta haarautuu Raumalle valtatie 12
- Nokialta haarautuu Poriin valtatie 11

Lakalaivan liittymä muodostaa keskeisen Sisä-Suomen liikenteen solmukohdan, josta kulkee kuhunkin suuntaan noin 40 000 autoa päivässä (2012)^[9].

LähteetMuokkaa

Google maps
Mauranen Tapani: Tampereen tuolle puolen – VT3/Tampereen läntisen kehätien historia; Tiehallinto/Mobilia 2009; ISBN 978-951-98271-4-8

ViitteetMuokkaa

↑ Google maps
↑ Tampereen tuolle puolen, sivu 58
↑ Tampereen tuolle puolen, sivu 56
↑ Moottoriteiden eritasoliittymät. Osa A, s. 45. Helsinki: Tielaitos, Kehittämiskeskus, 1994. TIEL 2130009. ISBN 951-47-6844-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 11.6.2013).
↑ ^a ^b Siltojen estetiikka – haasteet risteyssiltojen suunnittelussa, sivu 30; Tiehallinto
↑ Usein kysyttyä / Mikä Tampereen silloista on pisin? Entä kaduista? www.tampere.fi
↑ Siltojen estetiikka – haasteet risteyssiltojen suunnittelussa, sivu 2; Tiehallinto - asiantuntijaryhmässä maisema-arkkitehtuurin professori Maija Rautamäki; taiteilija, professori emeritus Lauri Anttila; arkkitehti, professori Matti Rautiola ja sillanrakennustekniikan professori Aarne Jutila
↑ Google maps
↑ Liikennemääräkartta 2012, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Liikennemääräkartat, Liikennevirasto

Aiheesta muuallaMuokkaa

[1] Google maps

[2] Tampereen tuolle puolen, sivu 58

[3] Tampereen tuolle puolen, sivu 56

[4] Moottoriteiden eritasoliittymät. Osa A, s. 45. Helsinki: Tielaitos, Kehittämiskeskus, 1994. TIEL 2130009. ISBN 951-47-6844-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 11.6.2013).

[est-5] Siltojen estetiikka – haasteet risteyssiltojen suunnittelussa, sivu 30; Tiehallinto

[6] Usein kysyttyä / Mikä Tampereen silloista on pisin? Entä kaduista? www.tampere.fi

[est2-7] Siltojen estetiikka – haasteet risteyssiltojen suunnittelussa, sivu 2; Tiehallinto - asiantuntijaryhmässä maisema-arkkitehtuurin professori Maija Rautamäki; taiteilija, professori emeritus Lauri Anttila; arkkitehti, professori Matti Rautiola ja sillanrakennustekniikan professori Aarne Jutila

[8] Google maps

[9] Liikennemääräkartta 2012, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Liikennemääräkartat, Liikennevirasto

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]