Labyrintti

Tämä artikkeli kertoo sokkelomaisesta rakennelmasta. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.

Labyrintti on sokkelomainen eksyttäväksi suunniteltu rakennus tai kuvioselvennä.[1][2]Labyrintissa on sokkelosta poiketen yksikäsitteinen kulkureitti, jota ei ole suunniteltu vaikeaksi kulkea. Termiä labyrintti käytetään usein sokkelon synonyyminä, mutta sokkelossa on keskustaan johtavan Eulerin polun lisäksi umpikujiin johtavia reittejä, joihin on mahdollista eksyä. Labyrintissä on vain yksi umpikujaton kulkureitti portilta keskustaan ja takaisin.lähde?

Jerikon kaupunki on kuvattu labyrinttinä keskiaikaisessa käsikirjoituksessa

Esihistoriallisten labyrinttien arvellaan olleen pahansuopien henkien ansoja tai rituaalitanssien polkuja. Eräät labyrinttikuviot näyttävät kuvaavan muurien ympäröimää kaupunkia tai linnoitusta torneineen ja katuineen. Keskiajalla labyrintit symboloivat Jumalan luo johtavaa polkua, jonka alkupisteenä on syntymä. Labyrintti voi olla pyhiinvaellusmatkan symbolinen toteutustapa; ihmiset voivat vaeltaa labyrintissä kohoten kohti pelastusta tai valaistusta. Monilla ihmisillä ei ole varaa matkustaa pyhille paikoille ja pyhiin maihin, joten he käyttävät labyrinttiä samaan tarkoitukseen.lähde?

Labyrinttejä on nykyisin mm. puistoissa.


Muinaiset labyrintitMuokkaa

Vanhimmat tunnetut esimerkit labyrinttikuviosta ovat pieniä petroglyfejä eli kalliopiirroksia 3500–2500 vuotta sitten. Niitä on löydetty muun muassa Sardiniasta, Val Camonicasta, Espanjan Pontevedrasta ja Cornwallista.

Plinius vanhempi mainitsee neljä muinaista labyrinttiä: kreetalainen labyrintti, egyptiläinen labyrintti, lemnialainen labyrintti ja italialainen labyrintti.[2]

Kreetan labyrintti ja myytti MinotauroksestaMuokkaa

Sana labyrintti on esikreikkalaista alkuperää ja erään yleisimmän tulkinnan mukaan johdettavissa labrys-sanasta, joka merkitsee arkaaista kaksoiskirveen symbolia. Kun sanaan lisätään paikkaa merkitsevä pääte ”-inthos” saadaan labyrinthos, ”kaksoiskirveiden paikka”. Sanaa ”labrys” käytettiin Vähässä-Aasiassa, Lyydiassa tai Kaariassa. Kreetalla kaksoiskirves oli nimeltään wao. Manner-Kreikassa käytettiin sanaa pelekys.

 
Roomalainen mosaiikki Theseuksesta ja Minotaurista. Rhaetia, Sveitsi

Kreetalainen labyrintti oli legendojen mukaan Daidaloksen rakentama ja pohjautui egyptiläisen labyrintin pohjakaavaan. Labyrintti on kuuluisa, sillä kreikkalaisen mytologian mukaan hirviö Minotauros, puoliksi ihminen ja puoliksi härkä, asui siellä. On kuitenkin mahdollista, ettei rakennusta ollut koskaan todella olemassa. Antiikin kirjoittajien mukaan labyrintti sijaitsi lähellä Knossosta, ja se esiintyy kolikoissa, mutta arkeologisissa kaivauksissa ei ole löytynyt mitään siihen viittaavaa ellei vanhoissa kirjoituksissa sitten ole tarkoitettu palatsia. Myöhemmät kirjoittajat ovat sijoittaneet labyrintin Gortynaan, mutta sieltä löydetyt jäänteet ovat itse asiassa kivilouhoksen raunioita.[2]

Myyttien mukaan Ateenan prinssi Theseus meni labyrinttiin ja tappoi viimein Minotauroksen. Kreetan prinsessa Ariadne avusti Theseusta antamalla hänelle lankakerän, jota purkamalla Theseus löysi eksymättä takaisin ulos labyrintistä. Tarinan mukaan Kreetan labyrintissa oli siis umpikujia ja se oli sokkelomainen.

Minoksen labyrinttiMuokkaa

Arthur Evansin teorian mukaan Knossoksen sokkelomainen palatsi Kreetalla on ”kaksoiskirveiden talo” eli labyrintti. Tämän teorian mukaan Theseus ja Ariadne olisivat siis seikkailleet Minokselle rakennetun Knossoksen palatsin sokkeloissa. Palatsin tuhoutumisen jälkeen tuhannen vuoden kuluttua uusi, Gortynan labyrinttiluolan kanssa kilpaileva Knossoksen labyrintti näytettiin vierailijoille ensimmäisellä vuosisadalla jaa.[3] Kolmannella vuosisadalla eaa. Knossoksen kolikot oli leimattu labyrinttisymbolilla. Tämän aikakauden vallitseva labyrinttimuoto on yksinkertainen seitsemänkehäinen, joka on tunnettu klassisena labyrinttinä.

Ariadnen labyrinttiMuokkaa

Vaihtoehtoinen tulkinta palatsiteorialle löytyy Knossoksesta noin 3 400 vuotta vanhasta mykeneläisestä savitaulusta, jossa mainitaan ”labyrintin valtiatar”, jolle uhrattiin lahjaksi hunajaa. Tässä kuvattu labyrintti on ollut jonkinlainen muista uhripaikoista poikkeava erityinen palvontapaikka.[4]

Tämän tulkinnan mukaan kreetalainen labyrintti toimi tanssialustana ja oli tehty Ariadnelle eikä Minokselle. Homeroksen Iliaassa[5] kuvataan näkymä, jonka Hefaistos kaiversi Akilleen panssariin. Yksi kaiverruksen kuvista esitti tanssilattiaa ”kuten se, jonka Daedalus avarassa Knossoksen kaupungissa rakkauden lukkojen Ariadnelle” Labyrintin tanssi on kuvattu panssarissa, jossa ”naimisiinmenohaluiset tytöt tanssivat sen ympärillä kädet toistensa ranteissa kiinni… kiertäen pehmeästi kuin savenvalajan pyörää jaloillaan… ja juoksivat linjassa kohdatakseen toisensa.”

Platon ja HerodotosMuokkaa

 
Klassinen labyrintti

Platonin kirjoittamassa dialogissa nimeltä Euthydemos Sokrates kuvaa loogisen argumentin labyrinttimäistä kulkua:

»Kun keksimme kuninkaallisen taidon ja tutkimme, olisiko se mahdollisesti omiaan tekemään onnelliseksi, jouduimme kuin labyrinttiin. Kun jo luulimme päässeemme perille, löysimmekin itsemme alkupisteestä emmekä olleet yhtään viisaampia kuin ryhtyessämme etsimään ensimmäisen kerran.[6]»

Egyptiläinen labyrintti sijaitsi Herodotoksen ja Strabonin kuvausten mukaan itään Moeris-järvestä, vastapäätä Arsinoëa tai Crocodilopolista. Egyptologien mukaan sana merkitsee ”järven sisäänkäynnin luona oleva temppeli”.[2]

Herodotos kuvailee toisessa historiakirjassaan labyrinttiä monimutkaisena egyptiläisenä rakennuksena, ”lähellä krokotiilikaupungiksi nimettyä paikkaa”.

»Siinä on kaksitoista päällystettyä pihaa – kuusi rivissä pohjoiseen päin, kuusi etelään – portit juuri toisten porttien linjojen mukaisina. Sisällä rakennuksessa on kaksi kerrosta ja ne sisältävät kolmetuhatta huonetta, joista puolet ovat maan alla, ja toiset puolet niiden yläpuolella. Minä kuljin yläkerran huoneiden läpi, se mitä minun tulisi sanoa niistä on omat havaintoni, mutta maanalaisista huoneista voin kertoa vain mitä olen kuullut, sillä egyptiläiset estivät minua näkemästä niitä, sillä niissä on labyrintin rakentaneiden kuninkaiden hautoja ja pyhien krokotiilien hautoja. Ylemmät vastakkaiset huoneet todellakin näin ja on vaikea uskoa niitä ihmisten tekemiksi; ja monimutkaiset reitit huoneesta toiseen ja pihalta pihalle olivat loputon arvoitus minulle. Kuten me menimme pihalta sisälle huoneisiin, huoneista gallerioihin, gallerioista uusiin huoneisiin ja niistä yhä uusiin pihoihin. Jokaisen kabinetin, gallerian ja pihan katto ovat kuten seinät, kivestä. Seinät on päällystetty kaarevilla kuvioilla ja kukin kaari on viimeistelty valkoisesta marmorista ja ympäröity pylväiköllä.[7]»

Herodotokselle kerrottiin, että maan alla olivat labyrintin rakentaneiden kuninkaiden ja pyhien krokotiilien haudat. Muiden antiikin lähteiden mukaan rakennus oli pystytetty Egyptin nomesien eli poliittisten ryhmittymien kokoontumispaikaksi, mutta on todennäköisempää, että kyse oli hautapaikasta. Labyrintti oli rakennettu Amenofis III:n kaudella, 12. dynastian aikana, vuosina 1818–1770 eaa. Labyrintin perustukset kaivettiin esiin vuonna 1888, ja niiden koko oli 300 x 250 metriä.[2]

Roomalainen labyrinttiMuokkaa

Roomalaisen lattian mosaiikkimallissa yksinkertainen klassinen labyrintti on muuntunut neliömäiseksi ja meanderikuvioiseksi mutta on silti tunnistettavissa. Usein mosaiikkilabyrinttien keskustassa on Minotauroksen kuva. Roomalainen meander-malli kehittyy asteittain kohti nelipoimuista keskiaikaista labyrinttiä. Roomalainen labyrintti symboloi kuolemaa ja voittoisaa paluuta: Hadrumentumissa Pohjois-Afrikassa (nykyisin Sousse) roomalaisen perhehaudan lattiassa on nelipoimuinen mosaiikki, keskellä kuoleva Minotauros ja kirjoitus: HICINCLUSUS.VITAMPERDIT ”Aidattu tähän, hän menettää elämän”[8]. Vergilius ja Dio Cassius kuvaavat Ludus Troiae -nimistä labyrinttimäistä peliä jota pelattiin hautajaisrituaalien yhteydessä.

Keskiaikaiset labyrintitMuokkaa

 
Chartresin katedraalin labyrintti.
 
Keskiaikainen labyrintti

Keskiaikainen labyrinttisuunnittelun kukoistuskausi oli 1200–1300-luvuilla goottilaisten katedraalien pääkäytävien labyrinttikuvioissa. Tunnetuimpia ovat Chartresin katedraali ja Amiensin katedraali Pohjois-Ranskassa ja Siena Toscanassa. Tätä suunnittelumallia käytettiin monissa turvelabyrinteissä Englannissa, kuten Wingissä, Rutlandissa, Hiltonissa, Cambridgeshiressa, Alkboroughissa (Pohjois-Lincolnshire), ja Saffron Waldenissa Essexissä. Myös keskiaikaisissa käsikirjoituksissa on erilaisten labyrinttien kuvia.

JatulintarhatMuokkaa

Pääartikkeli: Jatulintarha

Pohjois-Euroopassa rakennettiin kivilabyrinttejä eli Jatulintarhoja. Nämä labyrintit sijaitsevat yleisimmin merialueilla ja ne on rakennettu enimmäkseen yksinkertaiseen klassiseen muotoon. Suurin osa näistä sijaitsee niin alhaalla lähellä merenpintaa, että ne on voitu rakentaa vasta keskiajalla tai myöhemmin. Tanskassa, Gotlannissa ja Suomessa jatulintarhakuviota esiintyy myös keskiaikaisten kivikirkkojen seinämaalauksissa.

PuutarhalabyrintitMuokkaa

Puutarhasuunnittelussa labyrintti tai sokkelo tarkoittaa mutkikasta pensasaitojen reunustamien polkujen verkostoa. Niiden keskellä on yleensä aukea alue, jonne kävijät yrittävät löytää. Puutarhojen labyrintit on rakennettu niin, että niiden syövereistä on vaikeaa löytää keskustaa tai ulospääsyä. Puutarhalabyrintit ovat vanhojen geometristen puutarhojen perillisiä.[2]

Tunnetuin puutarhalabyrintti sijaitsee Isossa-Britanniassa, Hampton Courtin palatsia ympäröivässä puutarhassa lähellä Lontoota. Se on toteutettu Vilhelm III:n aikana. Hampton Courtin palatsin labyrintti muodostuu kujista, joita reunustavat pensasaidat. Aidanteet olivat alun perin valkopyökkiä, jotka on sittemmin korvattu orjanlaakerilla, marjakuusilla ja muilla puilla. Labyrintin keskustaan pääsee kääntymällä heti sisään tultaessa vasempaan ja sen jälkeen kahdessa ensimmäisessä risteyksessä oikealle, ja sen jälkeen aina vasemmalle.[2]

Muun maailman labyrintitMuokkaa

Muualta kuin Pohjois-Euroopasta tunnetaan kivilabyrinttejä brittiläisiltä Scillyn saarilta ja Intian Tamil Nadun maakunnasta. Muissa muodoissa kaiverruksina, maalauksina ja tekstiilikuvioina erilaisia labyrinttikuvioita tunnetaan kaikista maanosista.

Modernit labyrintitMuokkaa

Viime vuosina on virinnyt uutta mielenkiintoa labyrinttisymboleihin, mikä on inspiroinut modernien labyrinttirakennelmien tekoon, muun muassa Willen Park Milton Keynesissä, Gracen katedraali San Franciscossa, Taptonin puisto Chesterfieldissä ja the Labyrinthe de Harbor 16 Montrealissa.

Labyrintti-pelissä on kahden akselin suhteen kääntyvä tasopinta, jossa on labyrintti ja reikiä. Pelissä on tarkoitus kuljettaa kuula läpi labyrintin alkupisteestä loppupisteeseen reikiä välttäen. Lukemattomissa tietokoneohjelmissa ja -peleissä on käytetty labyrinttejä. Labyrintit ovat esiintyneet muun muassa Tomb Raider -pelisarjassa.

Kreikkalaisen labyrintin modernit tulkinnatMuokkaa

Moderneihinselvennä kuviinselvennä on sekoitettuselvennä labyrintti siten, että siihenselvennä voi eksyäselvennä.

Ilinka Crvenkovska on muuntanutselvennä labyrintti-myytin porrastetuksiselvennä peliksiselvennä, jossa edetään ihmisen kohtalon käsitteissäselvennä ja joita voi hallitaselvennä. Minotauros tappoi Theseuksen itsemurha-aktissaselvennä tullakseenselvennä kaupungin hurjistuneiden ihmisten tappamaksi.

Argentiinalainen kirjailija Jorge Luis Borges käytti labyrintin ideaa novelleissa. Hänen modernin kirjallisuuden käyttämä labyrintti on inspiroinut todella monta muuta tekijää heidän omissa teoksissaan (esimerkiksi Umberto Econ Ruusun nimija Mark Z. Danielewskin House of Leaves).

Labyrinttejä fiktiossa keskeisessä roolissaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. labyrintti Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Viitattu 15.8.2019.
  2. a b c d e f g Britannica, The Editors of Encyclopaedia: Labyrinth Encyclopædia Britannica. Viitattu 10.7.2021. (englanniksi)
  3. Philostratos. De vita Apollonii Tyanei iv.34, noted in Kerenyi,lähde tarkemmin? sivu 101 n. 171.
  4. Kerenyi 1976 s. 91
  5. xviii. 590–593
  6. Platon: Euthydemos 291b-c
  7. Herodotos: Historia
  8. Kerenyi,lähde tarkemmin? kuva 31

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Kereny, Karl: Dionysos: Archetypal Image of Indestructible Life. Princeton University Press, 1976.
  • Fisher, Adrian & Gerster, Georg: The Art of the Maze. Weidenfeld & Nicolson, 2002. ISBN 1-84000-573-4.
  • Saward, Jeff: Magical Paths. Mitchell Beazley, 2002. ISBN 1-84000-573-4.
  • Matthews, W.H.: Mazes and Labyrinths: Their History and Development. Dover Publications, 1927. ISBN 0-486-22614-X. Linkki Bibliografia
  • Eichberg, Henning: “Labyrintti. Pohjolan vanhin urheilukenttä.“ In: Esa Sironen, Arto Tiihonen & Soile Veijola (toimittaneet): Urheilukirja. Tampere: Vastapaino 1992, 61-85

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta labyrintti.