Kristillisen veljeyden kirkko

Kristillisen veljeyden kirkko (engl. Church of the Christian Brotherhood) oli Reorganisoidusta myöhempien aikojen pyhien kirkosta vuonna 1918 eronnut yhteisö, joka siis kuului myöhempien aikojen pyhien liikkeeseen. Yhteisön perusti Richard Charles Evans (1861-1921), joka oli eräs Reorganisoidun kirkon apostoleista ja kirkon johtavan presidenttikunnan jäsen.

Vuonna 1918 Evans riitautui Reorganisoidun kirkon johdon kanssa. Hän alkoi arvostella kirkon johtajaa, profeetta-presidentti Frederick W. Smithiä - joka oli Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon perustajan Joseph Smithin pojan Joseph Smith III:n poika - itsevaltaisesta hallintotavasta ja muiden sortamisesta. Lisäksi häntä kiusasi se, että Reorganisoitu kirkko kiisti vastoin selkeitä historiallisia todisteita, että Joseph Smith oli opettanut ja harjoittanut moniavioisuutta. Nykyään Kristuksen yhteisö myöntää Smithin opettaneen moniavioisuutta ja eläneen itse moniavioisissa liitoissa, mutta tuolloin asia selitettiin virallisesti MAP-kirkon toisen presidentin Brigham Youngin keksinnöksi.

Kanadassa asunut Evans alkoi kritisoida Reorganisoidun kirkon johtoa virallisesti, ja hän sai ympärilleen pienen joukon kannattajia Torontossa. Evans, jolla vielä oli pääsy Reorganisoidun kirkon rahavaroihin Kanadassa, käytti kirkon varoja järjestääkseen oman kirkkonsa, jolle hän antoi nimen Kristillisen veljeyden kirkko. Reorganisoidun kirkon johto nosti Evansia vastaan kanteen kavaltamisesta. Evans voitti jutun alioikeudessa, mutta Reorganisoidun kirkon valitus Ontarion Korkeimpaan oikeuteen oli menestyksekäs, ja Evans joutui maksamaan kavaltamansa rahat takaisin. Evans myös erotettiin virallisesti Reorganisoidusta kirkosta 1919, koska hän opetti harhaoppeja, oli perustanut kirkkoa vastaan suunnatun yhteisön ja oli lisäksi kavaltanut kirkon rahavaroja.

1920 Evans kirjoitti kirjan, jossa hän selitti välirikkoaan Reorganisoidun kirkon kanssa. Kirjassaan hän osoitti monin todistein, että Smith oli opettanut moniavioisuutta ja elänyt itse moniavioista elämää. Hän selitti myös, ettei enää voinut pitää Smithiä Jumalan puhetorvena ja profeettana, vaan ainoastaan huijarina. Samalla hän torjui myös Mormonin kirjan jumalallisen alkuperän.

Evans menehtyi keuhkokuumeeseen vuonna 1921, ja hänen ympärilleen kerääntynyt pieni yhteisö hajosi.