Kristillinen rauhankonferenssi
Kristillinen rauhankonferenssi on Prahassa 1958 perustettu Moskovasta johdettu rauhanliike, jonka tavoitteena oli olla vastavoima Kirkkojen maailmanneuvostolle. Prahan kevään jälkeen 1968 se organisoitiin uudelleen, ja sen johtoon tuli 1971 Venäjän ortodoksikirkon metropoliitta Nikodim,[1] mutta sen uskottavuus oli mennyt.[2]
Myös Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa houkuteltiin siihen mukaan, mutta se nähtiin poliittisena, eikä siihen siksi menty mukaan. Liikkeen yhdysmies Suomessa oli professori Heikki Waris, joka ei kuitenkaan saanut arkkipiispa Martti Simojoelta virallista asemaa. Tosin Viron arkkipiispa Jaan Kiivit vanhempi oli raportoinut KGB:lle, että Simojoki olisi ollut myöntymässä liittymiseen. Simojoen elämäkerran kirjoittaja Juha Seppo on katsonut kuitenkin, että Kiivit on välittänyt KGB:lle sellaisen näkemyksen, jota siellä odotettiin.[1]
Liikkeen perusti Yhdysvalloissa sodan aikana paossa ollut tšekkiläinen pappi Josef Hromádka, joka oli myös Maailman rauhanneuvoston keskustoimikunnan jäsen.[3] Prahan kevään jälkeen hän erosi pettyneenä ja kuoli pian.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b René Nyberg: Patriarkkoja ja oligarkkeja, s. 83–84. Siltala, 2019. ISBN 978-952-234-569-1.
- ↑ a b Paul Oestreicher: Jaroslav Ondra, muistokirjoitus The Guardian. 2.5.2000. Viitattu 2.10.2019. (englanniksi)
- ↑ E. T. Roberts, Communist Hold On "Christian" Peace Movement, 1964 (englanniksi) (Archive.org)