Avaa päävalikko
Gothia saksankielisessä Krimin kartassa.

Krimin gootit olivat Krimille 200-luvulla saapuneita gootteja, jotka puhuivat Krimin gootin kieltä. Krimillä he muodostivat kaikkein kauimmin säilyneen goottiyhteisön, ja heidän kielensä hävisi vasta 1700-luvulla. Uskonnoltaan Krimin gootit olivat kristillistymisen jälkeen ortodoksisia.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

AlkuperäMuokkaa

Gootit saapuivat Mustallemerelle luoteesta, ja he valloittivat Krimin alueen 200-luvun aikana. Samalla he valloittivat myös suurimman osan Mustanmeren pohjoisrannikosta. Noin sata vuotta myöhemmin hunnit alistivat heidät. Suuri osa Krimin gooteista siirtyi tämän jälkeen länteen kohti Rooman valtakuntaa ja valloittivat sen Teoderik Suuren johdolla. Osa kuitenkin jäi Krimin vuoristoseudulle. Myöhemmin Krimin gootit kääntyivät kristinuskoon ja heidän alueensa päätyi Bysantin valtakunnan vallan alle. Heitä tiedetään olleen alueella, kun keisari Justinianus I rakensi Mangupin linnoituksen osana rannikkokaupunkien linnoitusten sarjaa. Kasaarit valloittivat alueen linnoituksista huolimatta 700-luvulla, ja Krimin gootit vetäytyivät syvemmälle vuoristoon. Johannes-niminen ortodoksinen arkkipiispa purjehti Krimille Bysantista johtaakseen goottien kapinaa kasaareja vastaan, mutta hän ei saanut tukea Bysantista ja kapina epäonnistui. Bysanttilaiset halusivat mieluummin liittoutua juutalaisuuden omaksuneiden kasaarien kanssa, jotka muodostivat hyödyllisen puskurivyöhykkeen tasangon kansoja vastaan. Keisarit Justinianus II ja Konstantinos V naivat tämän takia molemmat kasaariprinsessat.[1]

HäviäminenMuokkaa

 
Mangupin linnoituksen raunioita.

Myöhemmin goottien asuma-alueella hallitsi Theodoron ruhtinaskuntana tunnettu Trebizondin keisarikuntaan läheisesti sitoutunut maa, mutta ottomaanit ja Krimin tataarit tuhosivat sen näiden saavuttuaan Krimille vuonna 1475.[2] Gootit ja heidän kielensä säilyivät kuitenkin Krimillä tästä huolimatta. Piispa Wulfila oli kääntänyt Raamatun länsigootiksi jo 300-luvulla, mutta länsigootin kieli hävisi kauan ennen Krimin gootin häviämistä. Vuonna 1562 itävaltalainen diplomaatti Ogier Ghislain de Busbecq kokosi 86 sanaa ja sanontaa Konstantinopolissa tapaamiensa Krimin goottien avulla.[3] Krimin gootin kieli hävisi 1700-luvun aikana[4].

TutkimusMuokkaa

1800-luvulla etenkin saksalaiset tutkijat kiinnostuivat Krimin gooteista näiden germaanisten juurien takia. Tutkijat yrittivät löytää todisteita goottien hallitsemasta varhaisesta teutonisesta valtiosta niitä kuitenkaan löytämättä. Ajatus nousi esiin myös natsi-Saksassa, jolloin ajateltiin, että Saksan tulisi valloittaa Krimin alue germaanisen menneisyyden takia. Alueelle oli tarkoitus sijoittaa saksalaisia ja muut kansallisuudet olisi siirrettävä pois. Sevastopolin nimi aiottiin muuttaa muotoon Theodorichafen ja Simferopolin nimi muotoon Gotenberg. Krimin nimi aiottiin muuttaa saman kaavan mukaan muotoon Gotland. Natsi-Saksan johtaja Adolf Hitler ei itse ollut kovin innoissaan asiasta, mutta asiaa ajoivat Heinrich Himmler ja Alfred Rosenberg. Sodan kulun vuoksi suunnitelmat eivät kuitenkaan koskaan toteutuneet.[3]

Neuvostoliiton historiankirjoituksessa yritettiin vähätellä kaikkia tapahtuneita muuttoliikkeitä ja Krimin goottienkin väitettiin muodostaneen vain alueen heimojen jatkumon. Stalinin jälkeen kansojen muuttoteoriat tulivat takaisin venäläisessä ja ukrainalaisessa arkeologiassa.[5]

LähteetMuokkaa

  • Neal Ascherson: Black Sea - The Birthplace of Civilisation and Barbarism. Vintage, 2007. ISBN 9780099520467. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. Ascherson 2007, s. 25
  2. Ascherson 2007, s. 26
  3. a b Ascherson 2007, s. 27
  4. Gothic - An extinct language of Ukraine Ethnologue. Viitattu 17.10.2011. (englanniksi)
  5. Ascherson 2007, s. 44-45