Krapula

etyylialkoholin käytöstä johtuva olotila
Tämä artikkeli kertoo alkoholinkäytön seurauksesta. Taidemaalari Tyko Sallisen samannimisestä ateljeetalosta kerrotaan artikkelissa Humala ja Krapula.

Krapula on etyylialkoholin päihdekäytöstä seuraava oire. Krapulan oireita voivat olla erityisesti päänsärky, väsymys, vapina, hikoilu, jano, ripuli, pahoinvointi ja oksentaminen. Krapulan voimakkuuteen vaikuttaa nautitun alkoholin määrä. Elimistön ollessa krapulatilan takia ylikierroksilla tulee raskaita fyysisiä suorituksia aina välttää. Krapula paranee itsestään. Krapula on yhteiskunnallisesti merkittävä työpoissaolojen syy.[1]

Henri de Toulouse-Lautrec: Krapula (Suzanne Valadonin muotokuva), noin 1888.

SyntymekanismiMuokkaa

Krapula johtuu suurimmaksi osaksi hermoston yliärtymyksestä. Alkoholi lamaannuttaa hermosoluja muun muassa voimistamalla GABA:n estokykyä. Elimistöllä on luonnollinen pyrkimys tasapainoon, ja aivot kehittävätkin toleranssin kumotakseen normaalitoimintaa järisyttävän aineen vaikutukset. Toleranssin kasvaessa hermosolut pystyvät toimimaan nopeammin, ja alkoholin eli ”jarrun” poistuessa elimistöstä aivot käyvät ylikierroksilla. Vieroitusoireet ovat kurjimmillaan, kun lähes kaikki alkoholi on poistunut elimistöstä.[2]

Asetaldehydillä on epäilty olevan pientä merkitystä krapulaoireissa, mutta yhteys on vahvistamatta, koska asetaldehydipitoisuus ja krapulaoireet eivät kulje aivan rinnakkain.[2] Asetaldehydi hapettuu edelleen etikkahapoksi. Etikkahappo poistuu nopeasti kehosta aiheuttamatta suuria sivuvaikutuksia, sillä etikkahappoa syntyy myös soluissa normaalin energia-aineenvaihdunnan tuotteena.[3]

Koska alkoholi on diureetti, myös nestehukka on merkittävä tekijä krapulassa.[4]

OireetMuokkaa

Krapulan oireita voivat olla erityisesti päänsärky, väsymys, vapina, hikoilu, jano, ripuli ja pahoinvointi. Krapulan voimakkuuteen vaikuttaa nautitun alkoholin määrä. [5] Krapulan voimakkuus ja oireet vaihtelevat yksilöittäin johtuen muun muassa maksan kapasiteetista hajottaa alkoholia. Elimistön ollessa krapulatilan takia ylikierroksilla tulee raskaita fyysisiä suorituksia aina välttää. [6]

Fyysisten oireiden ohella voidaan tuntea ”moraalista krapulaa” tai ”morkkista” eli katumusta siitä, mitä tuli juopuneena tehtyä. Tutkimusten mukaan jatkuva ja runsas juominen johtaa masennukseen ja muihin mielenterveysongelmiin. Jatkuva alkoholin käyttö aiheuttaa masennusta muun muassa alentamalla aivojen serotoniini- ja dopamiinitasapainoa. Masennus ja morkkis aiheuttavat helposti taipumuksen krapularyyppyihin ja sitä kautta jatkuvaan juomiskierteeseen.

Väitetyt lääkkeetMuokkaa

Australialainen Outox lupaa tuotteensa nopeuttavan alkoholin palamista kehossa. Tämä on kuitenkin ristiriidassa aiemmin mainitun vakiopalamisnopeuden kanssa. Outoxin markkinointi krapulanpoistajana on nykyisin Suomessa kielletty.[7]

Vuonna 2018 suomalaisessa tutkimuksessa saatiin näyttöä siitä, että aminohappo l-kysteiini kykenee lievittämään krapulan oireita, kuten päänsärkyä, pahoinvointia, stressiä ja ahdistusta. Elimistön luonnollisestikin tuottama l-kysteiini reagoi alkoholin myrkyllisen aineenvaihduntatuotteen asetaldehydin kanssa. Asetaldehydi aiheuttaa suuren osan krapulan oireista, mutta myös nousuhumalaan liittyvän euforian tunteen.[8]

Lievittääkseen oireita l-kysteiini pitää nauttia samaan aikaan alkoholin kanssa. Tällöin se myös vähentäisi euforian tunnetta. Tutkimuksen johtajan, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen dosentti Peter Eriksonin arvion mukaan tämän ei kuitenkaan täydy pilata alkoholin tavoiteltua vaikutusta, sillä asetaldehydin synnyttämä euforia syntyy nopeasti ja vasta-aine hajottaa asetaldehydiä hitaammin.[9]

NimityksetMuokkaa

Sana krapula on peräisin latinasta, jossa crapula voi tarkoittaa sekä päihtymystä että krapulaa. Synonyymi kohmelo, alkuperäisemmässä muodossaan pohmelo, tulee venäjästä похмелье, ’humalan jälkeen’.[10] Krapulalla on kansankielessä monia muitakin nimiä, kuten kankkunen, kanuuna, darra, rapula ja ruotsin kielestä lainattu dagen efter (seuraava päivä).

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Pian taas ryypätään – iso lasku meille Taloussanomat. Viitattu 27.12.2015.
  2. a b Tiede.fi Krapulassa solukalvot kapinoivat web.archive.org. Viitattu 08.2003.
  3. Leena Kaila, Pekka Meriläinen, Päivi Ojala ja Petri Pihko: Reaktio 2 – Kemian mikromaailma, s. 124. Tammi, 2006. ISBN 951-26-5133-5.
  4. Iskikö krapula? Näin hoidat sitä – osa 1 tohtori.fi. Viitattu 16.12.2012.
  5. Peter Eriksson: Humala ja krapula Päihdelinkki. A-klinikkasäätiö. Viitattu 25.3.2014.
  6. Jukka Ruukki: Alkoholi humauttaa aivot pilviin (Väittämä "Jos otat, et urheile".) Tiede. Huhtikuu 2012. Sanoma. Viitattu 25.3.2014.
  7. Timo Sormunen: The true toll of that festive tipple: Hour by hour, how excess plays havoc with your mind and body 30.3.2006. Taloussanomat. Viitattu 25.3.2014.
  8. Suomalaistutkijat todistivat: Krapulaan löytyy lääke 18.8.2020. Mediuutiset. Viitattu 21.8.2020.
  9. HS, 19.8.2020, s. B11.
  10. Maija Länsimäki: Kauhea kankkunen 4.4.2000. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 25.3.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Krapula.