Koskenlaskija (juusto)

Koskenlaskija on Valion Emmental-juustosta valmistama sulatejuusto[1]. Koskenlaskijan valmistus aloitettiin Helsingissä vuonna 1933, ja se on ensimmäinen Valion osuusmeijerin valmistama sulatejuusto.[2] Koskenlaskijaa on valmistettu myös Lahdessa (1940–1967), Tampereella (1967–1989) ja Vantaan Vaaralassa, jossa sitä nykyään valmistetaan[2].

Valion Koskenlaskijan logo.

Juustomestari Mauritz Artur Katajisto (1900–1979) sai henkilökohtaisen palkinnon Koskenlaskijan kehittämisestä Hesingin juustonäyttelyssä vuonna 1947.lähde? Alkuperäisessä Koskenlaskijassa oli 45 prosenttia rasvaa nykyisen 22 prosentin sijaan[3][4].

Koskenlaskija on Valion rekisteröimä tavaramerkki.

Valio Koskenlaskija on Suomen ostetuin sulatejuusto.[5] Nykyään tuotevalikoimassa on myös levittyvä Koskenlaskija sekä Koskenlaskija-sulatejuustoviipaleet. Perinteisen maun lisäksi Koskenlaskija-sulatejuustoa saa myös voimakkaana sekä maustettuina versioina (kylmäsavuporo, viherpippuri, paprika ja yrtti-valkosipuli). [6]

Koskenlaskija-juuston ulkoinen asu on pysynyt miltei muuttumattomana pakkauksen kansikuvan koskea laskevine tukkijätkineen. Alkuperäisen 250 g pakkauksen koristelun piirsi Veikko Emil Sipinen, ja ulkoasua on modernisoitu vuosien saatossa vain vähän.[7]

Koskenlaskija nousi vuonna 2015 Suomen kolmanneksi arvostetuimmaksi juustobrändiksi Markkinointi & Mainonta -lehden ja Taloustutkimuksen vuosittaisessa Brändien arvostus -kyselyssä. Arvostetuimmaksi äänestettiin saman yrityksen Aura ja toiseksi arvostetuimmaksi Oltermanni.[8]

Sota-aika muokkaa

Mittava blokkisulatejuustojen valmistus aloitettiin Suomessa sota-aikana. 500 gramman Koskenlaskija-pakkausta käytettiin jatkosodan aikana kaukopartiomiesten viiden päivän muona-annoksen osana.

»Syvärin korvessa taistelun jälkeen: Meitä oli liuta juuri rintamalle joutuneita 1923 syntyneitä alokkaita joutunut koville, kun ryssä suoritti Syvärillä Homoravitsan suunnalla kovaa keväthyökkäystään. Oli vuosi 1942. Kovan nujakan jälkeen meille hengissä selvinneille jaettiin saatavilla olevaa muonaa ja se oli Koskenlaskija paketti mieheen. Lienemme olleet syömättä vuorokauden ja oltiin nälkäisiä... Tähän liittyy sodan ensikokemus ja Koskenlaskija paketti niin vahvasti, että kun näen jossakin kaupan hyllyllä Koskenlaskija paketin - elän sen ajan uudelleen. Kun selvisi reissusta hengissä, täytyy sen kunniaksi joskus oikein ostaa ja maistella, onko Koskenlaskijassa vielä se sama maku tallella. Ja onhan se.[9]»

Lähteet muokkaa

  1. Suomalaisen juuston juurilla Valio Aimo. 10.6.2020. Viitattu 1.2.2024.
  2. a b Sulatejuuston historiaa 1933–1996, Roger Saarikangas 1997
  3. Juvekim Oy - antikvariaatti Arwo Paperi www.juvekim.fi. Viitattu 1.2.2024.
  4. Valio Koskenlaskija® perinteinen sulatejuusto laktoositon Valio. Viitattu 1.2.2024.
  5. Kuluttajapaneeli, levitettävät juustot, AC Nielsen 300809
  6. Valio Koskenlaskija Valion kotisivut. Viitattu 18.4.2012.
  7. Neljännesvuosisata Valiojuustojen parissa 1981-2006, Mikko Koskeli 2007
  8. Suomalaiset arvostavat sinihomejuustoa - Aura raivasi tiensä kärkeen, Markkinointi & Mainonta 28.10.2015. Viitattu 2.5.2017.
  9. Valion arkisto, "Muistoja Koskenlaskijasta" -kilpailu 1993.
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.