Avaa päävalikko

Korppoon säätutka on Rumarin kylässä Korppoossa, nykyisessä Paraisten kaupungissa, toimiva C-Band Doppler -säätutka,[1] joka aloitti toimintansa 15. elokuuta 1997.[2] Tornin korkeus maanpinnasta on 29 metriä[3] ja merenpinnasta 61 metriä.[2] Tutkan viralliset vihkiäiset pidettiin 10. syyskuuta 1997.[3]

Korppoon säätutka
C-Band Doppler säätutka Korppoossa.
C-Band Doppler säätutka Korppoossa.
Sijainti Korppoon saaren kaakkoisosassa.
Koordinaatit 60°07′42.5″N, 021°38′36.3″E
Valmistumisvuosi 1997
Käyttäjä Ilmatieteen laitos
Korkeus 29 m
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Ilmatieteen laitos vastaa Korppoon säätutkan ylläpidosta ja operoinnista, ja Korppoon säätutkan lisäksi tutkaverkkoon kuuluu yhdeksän muuta säätutkaa.[4]

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Korppoon säätutka korvasi Maskun vesitornissa 12 vuotta sijainneen tutkan, joka oli jo vanhentunut. Uuden tutkan sijoituspaikaksi valittiin Korppoo, koska sadealueet ja matalapaineet saapuvat Suomeen tavallisimmin lännen tai lounaan suunnalta. Tutkatorni maksoi yli viisi miljoonaa markkaa, ja se toteutettiin Ilmatieteen laitoksen ja Tielaitoksen Turun piirin yhteishankkeena. Tiepiiri saa tärkeää tietoa säähäiriöistä tutkan avulla: se auttaa muun muassa talvikunnossapitotöiden ennakointia. Tutkan ansiosta vuosisäästöt nousivat jopa miljooniin markkoihin. Säästöt tulivat lisääntyneestä toiminnan luotettavuudesta, liikenneturvallisuuden parantumisesta ja ympäristöystävällisyyden tehostumisesta. Liukkauden torjuntaan käytettävän suolan määrä uskottiin putoavan noin kolmanneksella Turun tiepiirissä.[1]

TekniikkaMuokkaa

Tutkan antenni pyörii 1–4 kertaa minuutissa ja antaa tutkakuvan viiden minuutin välein.[5] Tutka pystyy mittaamaan kahdensadan kilometrin säteellä ja kesällä vielä sata kilometriä tätäkin kauemmas. Talvisin se pystyy mittaamaan lähestyvät lumisateet 150 kilometrin päästä. Havaintoalueen ydinalue on Saaristomeri, mutta sen reuna-alueet ulottuvat Saarenmaan eteläkärkeen, Tukholmaan ja Suomessa Porvooseen, Lahteen ja Kristiinankaupunkiin.[1]

Korppoon tutkan antennin halkaisija on 4,5 m ja antennikeilan leveys noin 1 asteen.[6][7] Tutkan toimintataajuus on 5,5–5,7 GHz, pulssiteho 250 kW ja keskimääräinen teho enintään 300 W.[8] Aseman kansainvälinen tunnusnumero (WMO) on 02933 ja kansallinen tunnusnumero (LPNN) 0021.[2]

MatkailukohdeMuokkaa

Säätutkatorni hallitsee näkyvästi saaren maisemaa, ja se on suosittu matkailukohde Saariston rengastien varrella. Tornin yläosassa on sen kiertävä näköalatasanne, josta voi kirkkaalla säällä nähdä jopa Utöhön asti.[1] Näköalatasanne on 14 metrin korkeudessa. Tornissa ei ole hissiä, vaan ylös päästäkseen on käytettävä portaita. Tornin juurella on lisäksi kahvikioski,[3] sekä saariston luontoa ja geologiaa esittelevä luontopolku.[9]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Luotonen, Mervi: Korppoon säätutka petraa ennusteita 16.9.1997. Turun Sanomat. Viitattu 21.3.2010.
  2. a b c Säätutkat 21.03.2010. Ilmatieteen laitos. Viitattu 21.3.2010.
  3. a b c Luotonen, Mervi: Säätutkatorniin näköalatasanne 7.6.1997. Turun Sanomat. Viitattu 21.3.2010.
  4. Suomen tutkaverkko Ilmatieteen laitos. Viitattu 31.12.2016.
  5. Korppoon säätutka tarkentaa ennusteita Lounais-Suomessa 16.9.1997. Turun Sanomat. Viitattu 21.3.2010.
  6. Säätutkat Ilmatieteen laitos. Viitattu 30.12.2016.
  7. Posio, Timo: WRM200-säätutkan toiminta, huolto ja kalibrointi. 22.4.2014. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.12.2016.
  8. Vaisala Weather Radar WRM200 2013. Vaisala. Viitattu 30.12.2016. (englanniksi)
  9. Hokkinen, Lauri: ”Rumarin säätutka”, Rengastietä Turun saaristoon, s. 40. Raisio: Abonisos, 2009. ISBN 978-952-92-5100-1.