Koroke tarkoittaa ympäristöään korkeampaa kohtaa, joka on tavallisesti keinotekoisesti rakennettu. Se voi viitata esimerkiksi huoneen tai juhlasalin korotettuun osaan, jolta voidaan esiintyä tai puhua, tai jotakin tiettyä tarkoitusta varten muun muassa kadulle tai puutarhaan rakennettuun kohoamaan. Sanaa voidaan käyttää myös kuvaannollisesti. Nykysuomen sanakirja mainitsee esimerkiksi seuraavanlaiset korokkeet: johtajankoroke, opettajankoroke, orkesterinkoroke, puhujankoroke, tuomarinkoroke, alttarikoroke, ampumakoroke, kunniakoroke, palkintokoroke, katukoroke, liikennekoroke.[1]

F1-kuljettajat palkintokorokkeella. Taustalla heidän edustamiensa maiden liput.
Roomalaisen temppelin podium.

Podium (lat. podium, monikko podia < m.kreik. podion, joka on deminutiivimuoto sanasta pūs, jalka) on pieni koroke, jonka päällä voidaan seisoa. Sellainen on esimerkiksi musiikkiesityksen johtajan tai solistin koroke. Podium tarkoittaa myös roomalaisen teatterin ja sirkuksen katsomon alinta istuinriviä sekä joskus myös teatterin näyttämöä. Arkkitehtuurissa podium on rakennuksen, esimerkiksi roomalaisen temppelin tai alttarin, voimakkaasti korostettu jalusta.[2][3]

Palkintokoroke muokkaa

Palkintokoroke on paikka, jossa urheilukilpailun kolme parasta palkitaan useimmissa urheilulajeissa. Kilpailun voittaja, joissain kisoissa kultamitalisti, seisoo keskellä. Hänen oikealla puolellaan hieman matalammalla on toiseksi sijoittunut kilpailija (hopeamitalisti). Voittajan vasemmalla puolella, hieman toiseksi sijoittunutta alempana, seisoo kolmanneksi tullut (pronssimitalisti).

Emeritusprofessori Robert K. Barneyn mukaan palkintokoroketta käytettiin ensimmäisen kerran 1930 Hamiltonissa, Ontariossa Brittiläisen Imperiumin kisoissa (nyk. Kansainyhteisön kisat). Tämän jälkeen palkintokoroketta käytettiin vuoden 1932 Los Angelesin ja Lake Placidin olympialaisissa. Nykyisin tapa on levinnyt lähes kaikkiin urheilutapahtumiin.

Yleensä urheilijat kuuntelevat edustamansa maan kansallislaulun palkintokorokkeella seisten. Lisäksi urheilijoiden edustamien maiden liput nostetaan salkoon, joissain tapauksessa porrastettuna samalla tavalla kuin urheilijat seisovat. Kansallislaulujen jälkeen urheilijat nousevat keskimmäiselle korokkeelle ryhmäkuvan ottamista varten.

Vuoden 1968 olympiakisojen yhteydessä yhdysvaltalaiset juoksijat Tommie Smith ja John Carlos protestoivat näyttävästi afroamerikkalaisten kansalaisoikeuksien puolesta. Juoksijat esittivät Mustat pantterit -järjestön tervehdyksen 200 metrin juoksun palkintojenjaon yhteydessä USA:n kansallislaulun soidessa. Tekoa pidetään yhtenä koko olympiahistorian poliittisimmista mielenilmauksista. Juoksijat erotettiin Yhdysvaltain kisajoukkueesta protestin takia.

Kuvagalleria muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Sadeniemi, Matti (toim.): Nykysuomen sanakirja: lyhentämätön kansanpainos. Osa II J–K. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1992. ISBN 951-0-18261-3.
  2. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1963
  3. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1964

Aiheesta muualla muokkaa