Kokkari
Kokkari oli kylä Korpiselän kunnan keskiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Kokkarin kyläkeskus sijaitsi Korpiselän kirkonkylästä Suojärvelle johtavan maantien varrella noin 15 kilometriä kirkonkylästä itään.[1] Kokkarin naapurikyliä olivat lännessä Tšokki, pohjoisessa Tšikki, idässä Tolvajärvi ja etelässä Kilpijärvi.[2] Kokkarin kylän itäpuolelta virtaa Volgajoki ja länsipuolelta Kilpijärvien laskujoki, jotka molemmat kuuluvat Vuoksen vesistön Pielisen reitin latvaosiin.[2] [3]
Kokkarissa sijaitsi yksi Korpiselän ortodoksisen seurakunnan tsasounista.[4] Kokkarin tsasouna oli pyhitetty Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen muistolle.[5][6] Tämä vaatimaton hirsirakennus vaurioitui talvisodassa ja on sittemmin tuhoutunut.[5] Kokkarilla ja läheisellä Tšokin kylällä oli yhteinen hautausmaa.[5]
Kokkarin kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1916 ja se toimi aluksi kunnan ostamassa maalaistalossa, kunnes oma koulutalo valmistui vuonna 1925.[7]
Kokkarin ja Tšokin yhteinen maamiesseura perustettiin vuonna 1922.[8] Oma seurojentalo valmistui vuonna 1936 ja sen rakennustarpeet lahjoitti Aunuksen Puuliike Oy. Talvisodan jälkeen talo jäi Neuvostoliiton puolelle ja kun Suomi valtasi kylän takaisin 1941, totesivat kyläläiset talon olevan huonossa kunnossa. Talon korjaustyöt valmistuivat juuri ennen uutta evakkotaivalta 1944.[8]
Historia muokkaa
Vanhin kirjallinen tieto Kokkarista on vuodelta 1500 olevasta Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa, jolloin Kokkarin kylässä mainitaan olleen neljä taloa.[9] Lähes sata vuotta myöhemmin Ruotsin miehitysvallan aikaisessa verokirjassa 1580-luvulla mainitaan Ilomantsin pogostan Pälkjärven kappeliin kuuluvassa Kokkarin kylässä mainitaan olevan kaksi taloa.[9] Stolbovan rauhan myötä Käkisalmen läänin alue siirtyi Ruotsille, jonka aloittaman luterilaistamisen vuoksi Kokkarista muutti 33 asukasta Venäjälle.[9] Vuoden 1631 maakirja mainitsee kylässä olleen seitsemän taloa, mutta muuttoliike laski kylän talolukua ja vuonna 1651 oli kylässä enää neljä taloa.[9]
Uudenkaupungin rauhassa 1721 Kokkari siirtyi Venäjälle. Vuonna 1764 kylässä mainitaa olleen kaksi kantataloa, mutta viljelmiä oli uudisasutusten myötä kaikkiaan 11.[9] Oman kylän lisäksi kokkarilaiset asuttivat 1700-luvulla uudelleen Kilpijärven kylän, joka oli autioitunut.[9] Isojako toimitettiin noin vuonna 1890.[9]
Talvisodassa Neuvostoliitto ei vallannut Kokkaria, mutta 1940 Moskovan rauhanehtojen mukaan se oli luovutettava Neuvostoliitolle. Kokkarilaiset evakuoitiin jäljelle jääneeseen Suomeen. Jatkosodan alussa 1941 Kokkari vallattiin takaisin ja asukkaat pääsivät jälleenrakentamaan kotejaan, mutta 1944 alueelta oli vetäydyttävä ja väestö evakuoitiin uudelleen.
Lähteet muokkaa
- ↑ Laatokan Karjala 1938 Pohjois-Karjala ja Savo 1:400 000. (Näköispainos maanmittaushallituksen vuonna 1939 julkaisemasta Suomen tiekartan lehdestä n:o 8) Helsinki: Karttakeskus, 1991.
- ↑ a b Viipurin lääni, Maanmittaushallituksen toimittama yleiskartta 1:400 000. (Alkuperäiset karttalehdet E4, E5, F4 ja F5. Piirretty 1904-1913. Korjattu 1939-1942) Maanmittauslaitos ja Topografiakunta, 2003.
- ↑ GT Tiekartasto Suomi-Finland, s. 89. Vantaa: Genimap, 2001. ISBN 951-593-716-7.
- ↑ Durchman, Osmo: Tietoja erikoislaatuisista seurakunnista ynnä vastaavista historia- ja rippikirjoista. Genos, Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja, 1932, 3. vsk, s. 85-120. Suomen Sukututkimusseura ry. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.10.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Koponen, Paavo: Karjalan kirkkokummut, s. 80-81. Espoo: Tammi, 1999. ISBN 951-31-1431-7.
- ↑ Thomenius, Kristina & Laukkanen, Minna (toim.): Karjalan ja Petsamon ortodoksiset kirkot ja kirkkotaide, s. 134. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1b, 1997. ISBN 951-785-018-2.
- ↑ Kangas, Kauko: Rajakarjalaiskylät – Hoilola – Koululaitos (Korpiselän kansakoulut) kiinet.com. Arkistoitu 28.9.2009. Viitattu 15.11.2010.
- ↑ a b Rajakarjalaiskylät – Hoilola – Maamiesseuratyö (Kokkari - Tshokki) kiinet.com. Arkistoitu 28.9.2009. Viitattu 17.11.2010.
- ↑ a b c d e f g professori Saloheimo, Veijo: Rajakarjalaiskylät – Hoilola – Korpiselkä (Korpiselän pitäjän puoli vuosituhatta) kiinet.com. Arkistoitu 28.9.2009. Viitattu 15.11.2010.
Haukivaara • Hoilola • Hominvaara • Karali • Keskijärvi • Kilpijärvi • Kitilänselkä • Kokkari • Korpiselkä (kirkonkylä) • Kruununpuisto • Lehmivaara • Mannervaara • Meriinaho • Ruhovaara • Saarivaara • Saaroinen • Tolvajärvi • Tšiipakka • Tšikki • Tšokki • Vieksinki • Yläjärvi • Ägläjärvi