Wikipedia

Kohtaanto-ongelma

Kohtaanto-ongelma tarkoittaa Suomessa yleisessä kielenkäytössä useimmiten tilannetta, jossa avoimet työpaikat ja työvoima eivät eri syistä kohtaa. Kohtaamisvaikeudet voivat liittyä esimerkiksi työtehtävissä tarvittavaan osaamiseen tai työvoiman ja työpaikkojen alueelliseen sijoittumiseen. Kohtaanto-ongelman määrittelyn taustalla oleva kohtaanto-käsite (engl. matching) on alaltaan työpaikkojen ja työvoiman suhteita laajempi. Kohtaanto-ongelmana voidaan käsitellä myös esimerkiksi työvoiman ja saatavilla olevien asuntojen suhdetta.[1]

Työpaikkojen ja työvoiman kohtaanto-ongelma muokkaa

Työmarkkinoiden kohtaanto tarkoittaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuutta, kohtaanto-ongelma taas em. yhteensopivuuden haasteita.[2] Heikko kohtaanto merkitsee, että yhteiskunnan voimavarat ovat vajaakäytössä, korkea työllisyysaste jää saavuttamatta ja yhteiskunnan on vaikeampi vastata väestön ikääntymisen aiheuttamiin menojen kasvuun.[3] Kun kohtaanto-ongelman syitä sijoitetaan työntekijöihin, todetaan esimerkiksi, etteivät nämä vaihda alaa ja asuinpaikkaansa työmarkkinadynamiikan kannalta riittävän tehokkaasti.[4] Työntekijöiden ja -hakijoiden on huolehdittava osaamisensa jatkuvasta päivittämisestä työelämän vaatimusten mukaiseksi.[5] Yleisemmin ja neutraalimmin voidaan todeta, etteivät työnhakijat ja työpaikat kohtaa ilman kitkatekijöitä, koska sekä työnhakijoiden taidot että työpaikkojen taitovaatimukset vaihtelevat suuresti. Lisäksi tieto sekä työpaikoista että työnhakijoista on epätäydellistä, mikä viivyttää näiden kohtaamista.[6]

Suomen työmarkkinoita ajanjaksolla tammikuusta 1982 maaliskuuhun 2002 tarkastellut Heidi Soininen (2006) havaitsi, että kun tarkastellaan erikseen pitkä- ja lyhytaikaisen työttömyyden vaikutusta kohtaantoon 1990-luvun talouskriisin jälkeisenä aikana, pitkäaikaisella työttömyydellä oli vahva negatiivinen vaikutus kohtaantoon, kun taas lyhytaikaisella työttömyydellä oli positiivinen vaikutus.[7] Tarkasteltaessa kohtaanto-ongelmaa yksittäisten alueiden kannalta, työnhakualueen laajentaminen ei paranna kohtaantoa, vaan siirtää ongelmaa naapurialueille. Vaikutus on voimakkaampi tiheästi asutuilla alueilla.[8]

Yhteiskunnallisia ja poliittisia näkemyksiä kohtaanto-ongelmasta muokkaa

» Työvoimapula ja kohtaanto-ongelma ei ratkea vain hallituksen toimenpitein. Tarvitsemme yhteistä tilannekuvaa ja yhteisiä ratkaisuja ala- ja aluekohtaiset tilanteet huomioiden.»
(Ministeri Tuula Haatainen: twitterissä - - twitter.com. 8. marraskuuta 2021. Viitattu 9.11.2021. )

»Jos junayhteys helpottaa työvoiman kohtaanto-ongelmia, sen toteuttamista on syytä harkita vakavasti, liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen sanoo.»
(Ministeri Huovinen: Turku-Uusikaupunki-junaa syytä harkita Tiedote 21.12.2006 14.26. 21.12.2006. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 9.11.2021. )

» Mutta palataanpa tuohon - - - kohtaanto-ongelmaan, joka on ikivanha virsi. Kun talous kasvaa, niin valitus työvoimapulasta alkaa. Kun talous sakkaa, niin alkaa valitus työttömien suuresta määrästä ja laiskuudesta. Tavoitteena tuntuu olevan joka alan ammattilaisten ehtymätön varasto syömättömiä ja sontimattomia työntekijöitä, jotka koko ajan kouluttavat itse itsensä erilaisiin ammatteihin, joiden tarve heidän on ihan itse osattava etukäteen arvata. Varastosta pitäisi voida napata kulloinkin tarvittava määrä, ja tarpeen loputtua heidät pitäisi voida palauttaa takaisin varastoon opiskelemaan jotain tulevaisuudessa tarvittavaa ammattia.»
(Uuninpankkopoika Saku Timonen: Kohtaanto-ongelma blogit.apu.fi. 7.11.2018. Viitattu 9.11.2021. )

Kohtaanto-ongelmaan liittyviä kehittämishankkeita Suomessa muokkaa

Kohtaanto-ongelman tarkastelun taustalla yleisempi kohtaannon käsite muokkaa

 
Työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon Beveridge-käyrä Yhdysvaltain Saint Louisin piirikunnasta vuosilta 2000-2015 (Federal Reserve Bank of St. Louis).

Kohtaannon onnistumista kuvaava englannin termi on ’’matching efficiency’’ (suom. kohtaamistehokkuus).[9] Kohtaannon käsitteen matemaattinen kuvaaminen perustuu ns. sovittamisen (engl. matching) lähestymistapaan työmarkkinoiden tehokkuuden alueellisten ja suhdannevaihteluiden tutkimuksessa. Lähestymistavassa tarkastellaan työpaikkojen täyttymisen kehitystä valitun tutkimusalueen työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen suhteen ns. kohtaantofunktiona.[10][11] Kohtaantofunktion käyttäytymisen graafisena esityksenä käytetään yleisesti englantilaisen taloustieteilijän William Henry Beveridgen (1879 –1963) mukaan nimettyä Beveridge-käyrää.[12]

Beveridge-käyrä on graafinen esitys työttömyyden ja avoimien työpaikkojen täyttymisen suhteesta. Se kuvaa täyttymättömien työpaikkojen osuutta työvoimasta. Koordinaatistossa on yleensä avoimet työpaikat pysty- ja työttömyys vaaka-akselilla. Käyrä on muodoltaan hyperbeli, koska korkeaan työttömyyteen tyypillisesti liittyy matalampi avoimien työpaikkojen määrä. Jos käyrä siirtyy ajan funktiona ulommaksi, samaa avoimien työpaikkojen määrää vastaa jatkuvasti korkeampi työttömyys, mikä kertoo työmarkkinoiden tehokkuuden laskusta. Käyrän asema koordinaatistolla voi kuvata suhdannevaihteluita: taantumassa työttömyys on korkea ja avoimien työpaikkojen määrä vähäinen, mikä sijoittaa käyrän 45 asteen linjan alapuolelle, vastaavasti nousukaudella korkea avoimien työpaikkojen määrä ja matala työttömyys sijoittaa käyrän 45° linjan yläpuolelle.

Lähteet muokkaa

  • Bunders, Markus: Kohtaantofunktio suomalaisilla työmarkkinoilla vuosina 1988-2002: alue- ja ammattiryhmien väliset erot kohtaannon tehokkuudessa. Suomen Pankki, 2003. ISBN 952-462-102-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.11.2021).
  • Gorter, C., Nijkamp, P. & Pels, E.: Spatial and Cyclical Variations in Vacancy Dynamics and Labour Market Efficiency: An Empirical Investigation of the Dutch Labour Market. Growth & Change, 1997, 28. vsk, nro 2, s. 173-200.
  • Hynninen, Sanna-Mari: Matching in local labour market: Empirical studies from Finland. University of Jyväskylä, 2007. ISBN 978-951-39-2868-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.11.2021). (englanniksi)
  • Pehkonen, Jaakko, Huuskonen, Jussi & Tornberg, Kalle: Kohtaanto työmarkkinoilla: havaintoja ja politiikkajohtopäätöksiä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 15/2018. Valtioneuvosto, 2018. ISBN 978-952-287-518-1. Teoksen verkkoversio.
  • Pyykkönen, Topias: Voiko alueellista kohtaanto-ongelmaa mitata yhdellä luvulla?. Työpoliittinen aikakauskirja, 2016, nro 2, s. 35-45. Artikkelin verkkoversio.
  • Räisänen, Heikki: Mistä kohtaannon kysyntäpuolen ongelmat kumpuavat?. Työpoliittinen aikakauskirja, 2016, 59. vsk, nro 4, s. 28-40. Työ- ja elinkeinoministeriö. Artikkelin verkkoversio.
  • Soininen, Heidi: Empirical Studies on Labour Market Matching. Diss. Skrifter utgivna vid Svenska handelshögskolan, 159. Helsingfors: Svenska handelshögskolan, 2006. ISSN 0424-7256. ISBN 951-555-916-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.8.2021). (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Mäkipere, Tuovi: MT kysyi neljän puolueen johtohenkilöiltä, miten he ratkaisisivat työvoiman ja asuntojen kohtaanto-ongelman? – "Tähän ei ole poppakonsteja, vaan asia on monien tekijöiden summa". ((sisältö saatavissa vain tilaajille)) Maaseudun tulevaisuus, 28.9.2019. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.11.2021.
  2. ↑ Räisänen 2016, 28
  3. ↑ Pehkonen, Huuskonen & Tornberg 2018, 62
  4. ↑ Pyykkönen 2016, 35
  5. ↑ Hynninen 2007, 101
  6. ↑ Hynninen 2007, 9
  7. ↑ Soininen 2006, 20
  8. ↑ Hynninen 2007, 100
  9. ↑ Pehkonen ym. 2018, kuvailulehti, description
  10. ↑ Gorter, Nijkamp & Pels 1997, 173
  11. ↑ Bunders 2003
  12. ↑ Soininen 2006, 4

Kirjallisuutta muokkaa

  • Huttula, Tapio: Osaajien riittävyys alueilla: Neljän erilaisen alueen esimerkit. Työryhmä: Veera Hyytiä, Helena Mustikainen, Iina Santamäki, Anna-Maija Vesa. Helsinki: Sitra. ISBN 978-952-347-245-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.11.2021).
  • Lundstedt, Tero: Työ ja tekijä eivät kohtaa – karmea kohtaanto-ongelma Blogit / Aatetta, ratkaisuja ja ideoita. 19.8.2021. Libera. Viitattu 11.11.2021.
  • Naskila, Tarja, Järvenpää-Kansikas, Piia, Kesä, Mikko & Ylikojola, Pekka: Työ ja tekijä kohtaamaan pohjoisessa Keski-Suomessa: Kohtaanto 2017 -hankkeen esiselvitysraportti. Äänekoski: Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE, 2018. ISBN 978-952-5250-06-0. Teoksen verkkoversio.
  • Pehkonen, Jaakko, Huuskonen, Jussi & Tornberg, Kalle: Työmarkkinoiden heikko kohtaanto on erityisesti kasvukeskusten ongelma. Työpoliittinen aikakauskirja, 2018, nro 1/2018. Työ- ja elinkeinoministeriö. Artikkelin verkkoversio.
  • Roth, Alvin E.: Who gets what - and why : the new economics of matchmaking and market design. Boston: Houghton Mifflin Harcourt, 2015. ISBN 978-0-544-29113-3. (englanniksi)
  • Vehmas, Tuula: Pk-yritykset ja työvoiman kohtaanto: mitä pk-yritykselle tarkoittaa sopiva työvoima?. Työ- ja elinkeinoministeriö, Edita, 2014. ISBN 978-952-227-903-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.11.2021).
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kohtaanto-ongelma&oldid=21786351”