Kitukääpä
Kitukääpä (Postia parva) on koko Suomessa harvinaisena vanhoissa metsissä tavattava kääpälaji. Se on määritelty silmälläpidettäväksi lajiksi.[1][2]
| Kitukääpä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Fomitopsidaceae |
| Suku: | Haprakäävät Postia |
| Laji: | parva |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Postia parva |
|
| Synonyymit | |
|
Oligoporus parvus |
|
| Katso myös | |
Kitukääpä kasvaa tavallisesti saarekkeisena puoliresupinaattisena muotona ja sen lakit ovat hyvin pieniä ja hauraita. Kitukääpä voi olla vaikea erottaa muista samannäköisistä kääpälajeista ilman mikroskopointia. Kuiva kitukääpä on pehmeä, toisin kuin samannäköinen kirsikääpä. Pillejä 3-5 millimetrillä, kuivaessa keskialueen pillit repeävät isommiksi. Pienen koon lisäksi hyviä tuntomerkkejä kitukäävälle ovat myös kuivuessa pysyvä valkoinen väri ja kasvaminen kuorettomalla maassa makaavalla kelopuulla. Isäntäpuu on tavallisesti mänty, harvoin kuusi. Kitukääpä maistuu karvaalle, kunhan sitä pureksii hetken. [2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 313-314. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.