Kinestetiikka

Kinestetiikka on terveyden- ja sosiaalihuollossa käytössä oleva toimintamalli, jonka avulla terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset ja omaishoitajat voivat edistää tuen tarpeessa olevan henkilön omien voimavarojen ylläpitämistä ja edistämistä sekä oman tuki- ja liikuntaelimistönsä terveyttä. Kinestetiikan toimintamalli on tuotu Suomeen vuonna 1997 Sveitsistä.

Kinestetiikka perustuu ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtämiseen, ihmisen kunnioittavaan kohtaamiseen sekä näiden merkitykseen oppimiselle ja itsehallinnalle. Se tukee ihmistä hänen perustoiminnoissaan siten, että hän kokee toimintansa mielekkäänä ja kykenee aktiivisesti osallistumaan toimintoihinsa huolimatta sairaudestaan tai vammaisuudestaan.

Sanan pohjalla ovat kreikan kinesis eli liike ja aesthetic estetiikka.

Kinestetiikan toimintamalli

Kinestetiikan toimintamallin tavoite on, että henkilö pystyy sairaudestaan tai vammastaan huolimatta osallistumaan itseään koskeviin toimintoihin. Näin toimimalla ylläpidetään avustettavan omia voimavaroja ja toimintakykyä. Kinestetiikan käyttöönotolla voidaan saavuttaa myönteisiä vaikutuksia avustustilanteissa niin avustajan kuin avustettavan näkökulmasta. Omien voimavarojen täysin puuttuessa saa avustettava henkilö turvallisia kehonkokemuksia.

Kinestetiikan käsitteet

Kinestetiikka koostuu kuudesta käsitteestä. Vuorovaikutus (aistien merkitys tiedon vastaanottamiselle ja ymmärtämiselle), toiminnallinen anatomia (ihmiskehon rakenne ja ominaisuudet sekä niiden merkitys liikkumiselle), ihmisen liikkuminen (yhdensuuntainen ja spiraaliliike), voima (vetäminen ja työntäminen), ihmisen toiminnot (perusasennot, siirtyminen aktiviteettina, paikallaan suoritettavan toiminnot) ja ympäristö (liikkumista ja havainnointia tukeva tai rajoittava).

Käsitteet ovat ihmisen liikkeessä mukana, ja ne auttavat ihmistä luokittelemaan sekä tutkimaan omaa liikettään. Käsitteet edesauttavat avustajaa arvioimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa yhdessä avustettavan kanssa. Avustajien fyysisen ja psyykkinen kuormituksen vähetessä työn luovuus ja mielekkyys lisääntyvät.

Kinestetiikan keskiössä on toimiva vuorovaikutus, toisen ihmisen kohtaaminen. Vuorovaikutus on pohja kinestetiikan käsitteille. Kun vuorovaikutus on laadukasta avustajan ja avustettavan välillä, tiedon vastaanotto, sen ymmärtäminen ja käyttö ovat optimaalisella tasolla. Vuorovaikutuksen on tarkoitus olla yhteistyötä avustajan ja avustettavan välillä, joten avustettavan tulisi ymmärtää, mitä hänelle ja hänessä itsessään tapahtuu. Mahdollisuus hallita ja ymmärtää, mitä hänessä itsessään tapahtuu edesauttaa läpi elämän jatkuvaan oppimiseen.

Kinestetiikassa tärkein aisti on kinesteettinen aisti eli liikeaisti. Sen avulla ihminen pystyy hahmottamaan liikkeen kehossaan ja ympäristön, jossa toimii. Kinesteettisen aistin avulla mahdollistetaan samalla kosketuksen ja kivun aistiminen. Vuorovaikutuksessa kinesteettisen aistin vahvistaminen tapahtuu koskettamisen avulla, jolloin avustettava reagoi saamaansa kosketukseen.

Liikkeen elementeissä liike muodostuu tilasta, voimasta ja ajasta. Liikkeen elementtejä muokkaamalla mahdollistetaan avustettavan osallistuminen toimintaansa ja hallinta omassa liikkeessään. Ympäristö yhdistää kaikki kinestetiikan kuusi käsitettä yhteen. Kaikki toiminnot suoritetaan jossakin ympäristössä, jolloin ympäristö voi rajoittaa tai tukea avustamistilannetta ja avustettavaa. Ympäristöön kuuluu tila, jossa avustaminen tapahtuu, sekä käytettävät apuvälineet ja avustaja.

Historia

Kinestetiikan kehittäjinä pidetään tanssija/koreografi Frank Hatchia ja psykologi Linda Sue Maiettaa. He ovat vaikuttaneet etenkin saksankielisissä maissa. Maietta kuoli 31.1.2018.

Tieteellinen tutkimus

Väitöskirjassaan Development and evaluation of two instruments to assess nursing staff’s competence in mobility care based on kinaesthetics Heidrun Gattinger esitti luotettavat mittarit, joita voidaan hyödyntää hoitohenkilökunnan turvallisen liikkumisen avustamisen osaamisperustan subjektiivisessa ja objektiivisessa arvioinnissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä hoidosta riippuvaisen henkilön liikkumista, elämänlaatua sekä henkilöstön tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä.

Suomen Kinestetiikkayhdistys

Suomen Kinestetiikkayhdistys on perustettu vuonna 2009 edistämään kinestetiikan käyttöä ja tunnettavuutta. Se järjestää myös koulutusta ja kursseja.

Kirjallisuutta

• Hantikainen, V. (toim.). 2018. Kinestetiikka. Toimintamalli voimavarojen ylläpitämiseen liikkeen avulla. 1. painos. Jyväskylä: PS-kustannus. ISBN 978-952-451-868-0
• Hantikainen, V.: Beeinflusst die Kinaesthetics Schulung die körperliche Belastung von Pflegekräften?
• Fringer, A., Huth, M. & Hantikainen Nurses' experiences with the implementation of the Kinaesthetics movement competence training into elderly nursing care: a qualitative focus group study. Scandinavian Journal of Caring Sciences. 2014. doi:10.1111/scs.12108.
• A. Fringer, M. Huth, V. Hantikainen: Nurses’ Learning Experiences with the Kinaesthetics Care Concept Training in a Nursing Home: A Qualitative Descriptive Study. Educational Gerontology. 07/2015, doi:10.1080/03601277.2015.1065684.
• H. Gattinger, B. Senn, V. Hantikainen, S. Köpke, S. Ott, H. Leino-Kilpi: The self-reported and observed competence of nursing staff in mobility care based on Kinaesthetics in nursing homes – A cross-sectional study. In: Pflege. 2018, doi:10.1024/1012-5302/a000641.
• Hagström, K., Alanko, C., Lähdesmäki, I. & Hantikainen V. 2014. Kinestetiikka tehohoitopotilaan kuntoutuksessa. Tehohoito 31 (1), 50–54.
• Hantikainen, V. & Hoivala, T.: ”Parempi vanhustyö. Uusien työtapojen käyttöönotto – esimerkkinä kinestetiikan® hyödyntäminen”, Parempi vanhustyö Menetelmiä johtamisen kehittämiseen, s. 54–69. PS kustannus.
• Hantikainen, V. & Tanttu, A. & Sulanen, M. 2016. Helpotusta omaisen / läheisen arkeen kinestetiikan® avulla - päivittäisissä toiminnoissa avustaminen kehoa ja voimia säästäen ja toimintakykyä ylläpitäen. POLLI Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja läheiset jäsenlehti 2/2016: 21-22.
• Hantikainen, V. & Härkälä, A. 2017. Kinestetiikan laatuyksiköt- sertifioidun hyvää hoitoa. Pro Terveys:Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry 5/2017: 10-11.
• Hantikainen, V. & Hagström, K. 2015. Kinestetiikka leikkaus- ja anestesiatyössä. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry:n jäsenlehti Spirium (50) 2/2015: 28-31.
• Hantikainen, V., Hagström, K & Vehkaoja, T. 2013. Rutiineista kohti yksilöllistä auttamista. Asentohoidon on tuettava liikkumista ja toimintoja. SuPer lehti 2013; 10: 51-53.
• Kujala, P., Wallden, A. & Hantikainen, V. 2015.Kinestetiikasta voimia asiakkaille ja henkilöstölle. Pro Terveys: Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry 3/2015: 22-24.

Lähteet

• Suomen Kinestetiikkayhdistys Ry: Suomen Kotisivut kinestetiikka.fi.
• Hantikainen V, Lappalainen R.: Kinestetiikan työkirja, 4. painos, Suomen Kinestetiikkayhdistys Ry, 2015.

Aiheesta muualla

• {{Verkkoviite | Tekijä=Ebong, Anu- Maria | Nimeke= Kinestetiikan implementointi Vaasan keskussairaalan vuodeosastohoidon palvelualueelle | Ajankohta=2018 |Osoite= http://www.theseus.fi/handle/10024/145041%7C^{[vanhentunut linkki]} Julkaisija= Vaasan ammattikorkeakoulu |Julkaisu=}
• Stenman, P., Turkki, L., Vähäkangas, P., Hantikainen . & Elo, S. 2016: Kinestetiikan käyttöönottoon liittyvät muutokset vanhustenhuollossa toimivan hoitajan toimintaympäristössä. .
• Pääkaupunkiseudun omaishoitajat Ry: Kinestetiikasta apua omaishoitajan arkeen youtube.com.
• YLE: Kinestetiikka säästää potilasta ja hoitajaa 2009. Yle.
• Kinestetiikan hyödyntäminen hoitotyössä 2017. Tampereen ammattikorkeakoulu.
• Kosketusopas hoitohenkilökunnalle asiakkaan liikkumisen avustamiseen 2015. Savonia-Ammattikorkeakoulu, Fysioterapian koulutusohjelma.
• Kinestetiikka saattohoitopotilaan asentohoidossa – ohje ja koulutustilaisuus Karinakotiin 2018. Karelia ammattikorkeakoulu.