Keskustelu:Suomenruotsalaiset/Arkisto

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

tony halme -artikkelin perusteella hän puhui äidinkielenään suomea, joten poistin hänet listalta

Kuulua ryhmään tai otsikko on virheellinen?

Artikkelista: "Suomenruotsalainen on suomalainen, joka puhuu äidinkielenään ruotsia ja kuuluu suomenruotsalaisten vähemmistöryhmään."

Miten kuulutaan suomenruotsalaisten vähemmistöryhmään? cAP5 16. huhtikuuta 2005 kello 17:26:10 (UTC)

Eiköhän tuon "ja kuuluu suomenruotsalaisten vähemmistöryhmään." voi ottaa pois. --Teme 16. huhtikuuta 2005 kello 17:35:20 (UTC)

Huomioi, että sanan varsinaisessa merkityksessä suomenruotsalaisia eivät liene Suomeen muuttaneet ruotsia puhuvat. cAP5 16. huhtikuuta 2005 kello 17:56:57 (UTC)

Sanonta suomenruotsalainen on virheellinen. Ruotsinkieliset käyttävät itsestään termejä finlandssvensk tai finländsk virheellisesti. Suurin osa suomalaisista ruotsinkielisistä ("suomenruotsalaisista") on alkuperäisiä suomalaisia sukuja, jotka ovat 1500-1700 luvulla vaihtaneet suomalsisen sukunimensä ruotsinkieliseksi sukunimeksi (ks. "suomenruotsalaisten" juuret Otsikko finne, finländare, geenit, esi-isät...alla). Suomenruotsalaisia nämä eivät ole koska ne eivät ole ruotsalaisia (tai edes suku ei ole peräisin Ruotsista). Suomalaiset ruotsinkieliset ovat siis suomalaisia. . Jotkut nykyajan ruotsinkieliset ovat unohtaneet tai eivät tiedä sukujuuriaan. Ko. erottelu on lähtöisin "suomenruotsalaisilta" itseltään. Lisäksi ns. svekomaanien propaganda on tehonnut ja jäänyt muhimaan virheellisenä. Runeberg käytti aikoinaan itsestään ja muista suomalaisista ruotsinkielisistä termiä finsk. , joten suomalaiset ruotsinkieliset kuuluvat ryhmään suomalaiset, terveisin --Seppoilmari-suomalainen 10. joulukuuta 2006 kello 17.16 (UTC)

Olet oikeassa siinä, että sanonta ei ole kovin looginen. Jos ruotsinkieliset väittävät olevansa suomalaisia, on kummallista, että he ovat samaan aikaan ruotsalaisia. Outoa on myös, että he erottautuvat suomalaisista finneistä nimityksellä finlandare. Ja ihmeellistä, että on ruotsalainen kansanpuolue eikä ruotsinkielinen kansanpuolue ym. ym. Mutta tällainen maailma on. Käsitteet ovat usein epäselviä, jopa ristiriitaisia, eikä wikipedian ole tehtävä muuta kuin kertoa käsitteiden käytöstä. Jos suomen ruotsinkielisiä nimitetään yleisesti suomenruotsalaisiksi, silloin myös wikipedian tulee käsitellä heitä suomenruotsalaisina. 193.65.112.51 10. joulukuuta 2006 kello 17.29 (UTC)

Ymmärrän. Pääasia, että asiaa kuitenkin on pohdittu. Koska oletan, ettei kukaan suomen ruotsinkielisistä tosissaan luule olevansa (suomen-) --- ruotsalainen --Seppoilmari-suomalainen 11. joulukuuta 2006 kello 19.52 (UTC)

Populaarimusiikki

Kappaleen voisi poistaa miltei kokonaan, sillä siinä on vain mitäänsanomatonta ja lähteetöntä tekstiä, jolla ei ole mitään merkitystä kestävästi. Kielisoturi 5. maaliskuuta 2006 kello 19.44 (UTC)

Väestötietolähde

• Väestörakenne – Tilastokeskus --cAP5 20. huhtikuuta 2005 kello 08:07:58 (UTC)
• Kahden puolen pohjanlahtea – Prof. Krister Ståhlberg ("enemmistönä vain pienissä kunnissa")--cAP5 20. huhtikuuta 2005 kello 08:18:50 (UTC)

Suomen ruotsinkielinen kulttuuri

Tarkoittaako Suomen ruotsinkielinen kulttuuri myös ruotsinkielisten maahanmuuttajien kulttuuria? --cAP5 20. huhtikuuta 2005 kello 08:07:58 (UTC)

Finne, finländare (suomenruotsalaisten geenit/perimä pääosin suomalaista???)

Tuon "suomenmaalainen" - "suomalainen" -erottelun johdosta syntyy nimen omaan suomenruotsalaisuuden määrittelyongelma. Mikäli suomenruotsalaiset nähtäisiin ruotsia puhuvina suomalaisina, ei määrittelyongelmaa olisi, ainakaan sen enempää kuin suomalaisuuden määrittelyssä. Suomenruotsalaisuushan on nimen omaan suomalaisen kulttuurin alajaos, joka syntyy siitä, että ruotsia äidinkielenään puhuvilla on kielestä johtuen hiukan eri kasvu- ja kulttuuriympäristö. Tämän eron korostaminen on kuitenkin tarkoitushakuista ryhmäidentiteetin vahvistamista, eikä useinkaan todellisuuteen pohjaavaa. Kyseinen ajattelu korostaa kielen merkitystä erottavana tekijänä, vaikka sen voitaisiin nähdä olevan nimen omaan suomalaisen kulttuurin monimuotoisuutta. --cAP5 20. huhtikuuta 2005 kello 08:42:20 (UTC)

Etnisiin identiteetteihin (tai muihin ryhmäidentiteetteihin) liittyy aina määrittelyongelmia eikä etnisellä ryhmällä voi olla yksiselitteistä ja ristiriidatonta rajaa. Identiteetti perustuu joukkoon perinteitä, mielikuvia ja instituutioita, ja ne taas voivat eri tilanteissa olla ristiriidassa keskenään.

Suomenruotsalaisuuden määrittely ja rajojen vetäminen ovat ongelmallisia suomenruotsalaisille itselleenkin. Määrittelyongelmaa ei tässä artikkelissa pidä yrittääkään ratkoa, saati sivuuttaa. -KR.

Onko useimmilla suomenruotsalaisilla olevat suomalaiset juuret yleiseti tiedossa? Suurin osa suomenruotsalaisista on alunperin suomalaisia. Tavallisesti ruotsinkielinen sukunimen ottivat suomalaiet käsityöläiset, jotka kaupunkiin muuttaessaan vaihtoivat sukunimensä ruotsalaiseksi n. 1700-1800 luvulla (sopeutuminen OK) ja aikojen kuluessa ko. väestölle tapahtui ympäristönsä vaikutuksesta kielenvaihto, nykyiset puhuvat pääosin ruotsia äidinkielenään, mutta entistä suuremmassa määrin myös hyvää suomea. Kaikista suomenruotsalaisista arvioidaan olevan alkuperältään ja -kielltään suomalaisia n. 80%. Joten väitteet sitä, että ko. suomenruotsalaisten sukukunta ei olisi koskaan puhunut suomea tai ei olisi suomalainen on pääosin virheellinen lähtökohta. Kieliriidan aikana moni suomenmielinen suomalainen ja ruotsinkielisen sukunimen omaava vaihtoi sukunimensä suomenkieliseksi (myös alkuperäisiä vaihdettiin)--Seppoilmari-suomalainen 14. marraskuuta 2006 kello 19.01 (UTC)

Perusajatus voi olla ok., mutta että suomenruotsalaisista 80% on alkuperältään suomalaisia (ja 20% ei), tuntuu mahdottomalta väitteeltä. Sukulinjat kun ovat niin sekoittuneet, ettei yksittäisestä suomenruotsalaisesta sen paremmin kuin suomalaisestakaan voi sanoa, onko hän alkuperältään mistä päin. Kahdella eri suomalaisella on yhteinen esi-isä viimeistään 1700-luvulla. Eli puhtaasti Ruotsista tai puhtaasti Suomesta alun perin olevia sukuja ei ole olemassakaan, paitsi harvat aivan viime aikoina Ruotsista muuttaneet. Tässä kai haettiin sitä, että suomenruotsalaisilla on 80%:sti tms. sama geneettinen perimä kuin suomenkielisillä?--ML 14. marraskuuta 2006 kello 19.08 (UTC)

No niin siinä sitä ollaan, genetiikan kanssa, vaikea asia!!!, Väestön genetiikkaan vaikuttava tärkein merkitys alueelle tapahtunut muutto, migraatiota 1200 luvulta alkaen oli Ruotsista muistaakseni jotain muutama tuhannen, joka on myös lisääntynyt muun väestön kasvuvauhdin mukaan (kuten su-väestö Venäjällä). Alkuperäisiä suomen suomalaisia suomenruotsalaisista on enemmistö arviolta heidän osuutensa on n. 80% ja migraatio/muuttoa Ruotsista olisi n. 20%, tällainen tieto on olemassa, sen voi poistaa artikkelista jos haluat, mutta jos kiinnostaa kaiva lähde. --Seppoilmari-suomalainen 14. marraskuuta 2006 kello 19.26 (UTC)

Ja sitä geeniperimää lännestä päin on paljon vanhempaakin kun 1200-luvulta. Sen voi oppia vaikka käymällä Suomen Kansallismuseossa. Mutta "ruotsalaisia" he eivät olleet, sillä sellaista ei ollut siihen aikaan, vaan ehkä ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten esi-isiä. Ei ollut "suomalaisiakaan" samassa mielessä kuin tänä päivänä. Jonkinlainen ryhmä on aikoinaan tullut ja sulautunut pääväestöön. Koska kiinteä "ruotsinkielinen asutus" on tullut Suomeen on epävarmaa, mutta esim. Vöyriltä on löytynyt paljon viikinkiajan löytöjä. Eli nämä perimät ovat sekoittuneet yhteen vuosien varrella niin paljon että sitä ei oikeastaan kannata miettiä sen enempää. Supisuomalaisten keskuudesta löytyy myös paljon ruotsalaista geeniperää kielestä huolimatta.

Christian B 16. joulukuuta 2006 kello 11.00 (UTC)

Tällaista on kaikkialla maailmassa raja-alueilla. Vastaavasti Ruotsissa on suomenkielisiä alueita mm. meän kielen alue ja mahdollisesti vielä 1000 luvulla Tukholman läänin alueelta pohjoiseen on asuttanut kieleltään suomalais-ugrilailainen väestö (ei voi sanoa olleen suomalaisia). Nämä väestöt ovat sekoittuneet nykyisiksi ruotsalaisiksi. Näistä asioista kiistellään, mutta näyttöäkin on mm. suomalaisperäisten järvien ja lampien nimet Ruotsissa. Tämä siis keskustelua siitä mitä on voinut olla, vrt. Cristian, keskustelua vain --Seppoilmari-suomalainen 16. tammikuuta 2007 kello 16.12 (UTC)

Tunnettuja suomenruotsalaisia...

Monet tahot, kuten Suomalaisuuden liitto, haluaisivat tietysti ajaa agendaa, jonka mukaan esim. Sibelius ja Topelius eivät olisi suomenruotsalaisia. Suvuilla saattaa olla umpisuomalainen tausta, mutta olen käsittänyt, että kummankin perhe- ja äidinkieli oli joka tapauksessa ruotsi. Ja artikkelin mukaan myös ruotsin kielen historian saatossa omaksuneet suomalaiset suvut lasketaan suomenruotsalaisiksi. Osaako joku sanoa heidän taustastaan tarkemmin? Suomenruotsalaisiksi heidät on joka tapauksessa yleensä luettu joka yhteydessä, ja myös en-wikissä, sekä esim. Topelius omalla sivullaan. Miksi ei siis myös tämän sivun listassa, tai sitten linja pitäisi kai yhdenmukaistaa kaikkialla. --Tomisti 28. toukokuuta 2005 kello 22:15:43 (UTC)

Sibeliuksen isä puhui suomea äidinkielenään ja oli talonpoikaisperheestä. Opin tielle lähteneenä hän kuitenkin opetti lapsilleen ensimmäiseksi kieleksi ruotsin. Koulunsa hän kuitenin kävi suomenkielellä, koska Hämeenlinnassa ei ollut ruostinkielistä koulua. Artikkelinkin mukaan suomenruotsalaisuuteen ei riitä Suomessa asuminen ja ruotsin puhuminen, vaan olisi kuuluttava kulttuurin piiriin useamman sukupolven ajan. Tällä perusteella on väärin väittää Jean Sibeliuksen olleen suomenruotsalainen, vaikka ensimmäisenä kielenään ruotsia puhuikin.

Sakari Topeliuksen veljien toiset nimet olivat isän mukaan "Zachriksenpoika", eikä "Zachrisson", mikä varsin selvästi kielii, mitä kieltä vanhemmat äidinkielenään puhuivat. Topeliuksen kohdalla voisi hyvin pitää paikkaansa Tony Halmeen sanat että "hän puhi liian hyvää ruotsia ollakseen suomalainen", mutta suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja perheeseen tämä ei ollut syntynyt ja kasvanut.

Jokin linjatarkennus yleisemmälläkin tasolla voisi olla paikallaan, mutta minusta tuntuu että se vaatisi käsitteen suomenruotsalainen uudelleen määrittelyä, mikä ei taasliene Wikipeadia tehtävä. Vielä nykyäänkin kun näissä piireissä (svekomaanisissa) on valitettavan yleistä pitää suomalaisia puolimongoleina, jotka eivät ilman ruotsalaisia ole voineet luoda kulttuuria ja valitettavasti tämä ajatus pitää sisällään kieleen liittymättömän rodullisen väitteen. --thule 29. toukokuuta 2005 kello 11:38:36 (UTC)

Jos Sibelius on syntynyt Suomessa ja puhunut ruotsia ensimmäisenä kielenään, hän täyttää kaksi suomenruotsalaisuuden keskeisintä kriteeriä. Minun artikkeliin lisäämäni ajatus "kulttuurin piiriin kuulumisesta useamman sukupolven ajan" ei ole enää ehdoton vaan pikemminkin kiistanalainen kriteeri. Sibeliuksen poistaminen joukosta pelkästään tällä perusteella tuntuu mielivaltaiselta ja tarkoitushakuiselta. Svekomanian mainitseminen on tässä suhteessa irrelevanttia. Sibeliuksen suomenruotsalaisuus ei riipu siitä.

Tietääkö kukaan Sibeliuksen omaa kantaa identiteettiinsä? Asia kannattaisi ratkaista ehkä sillä perusteella.

Sibelius kirjoitti rakkauskirjeet Aino Järnefeltille suomeksi, vaikka kumpikin osasi erinomaisesti ruotsia. Sydän ja parempi kieli oli siis suomalainen.

Väite Sibeliuksen isän talonpoikaistaustasta ei pidä paikkaansa (Eikä hän ollut myöskään kotoisin Hämeenlinnasta, vaan Loviisasta. Koulunsa hän kävi Porvoossa). Christian (Kristian) Gustaf (Gustav) Sibelius oli kauppiassukua, ja mitä ilmeisimmin äidinkieleltään ruotsinkielinen (minkä on jo melkein nimestäkin pääteltävä). Sibeliuksen suvusta:

http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_sibelius.htm

Myös Topeliuksen isukin suomensuomalaisuus on enemmän kuin kyseenalaista ainakin noin köyhin perustein, varsinkun Topeliuksen suomenruotsalainen tausta usen mainitaan (Topeliuksen suvusta: http://gamma.nic.fi/~raimom/ep/historia/henkilot/t_henk.htm). Tuo kulttuuriin piirin kuuluminen peräti "useamman sukupolven ajan" on kyllä kyseenalainen kriteeri. Thulen kommentin loppuosiosta voi epäillä, että tässä on taas joku poliittisella agendalla.. --ML

Säveltäjä Jean Sibeliuksen isoisä oli suomenkielisestä talonpoikaisperheestä kotoisin oleva kauppa-apulainen, josta myöhemmin tuli onnellisten sattumusten seurauksena kauppias. Puhe kauppiassuvusta on puhdasta pötyä, sitä vain yhden sukupolven harjoittaessa. Myös tiedot säveltäjän isästä kertovat tämän ensimmäiseksi kieleksi suomen, mutta tämä oli jo saanut koulutusta ja siksi virkakielenään puhui ruotsia, jonka myös opetti lapsilleen kotikieleksi, olihan ruotsi tuolloin sivistyneistön ja oppineiden kieli. Hämeenlinnan viittaus koski itse säveltäjää, ei tämän isää, vaikka kehno ilmaisuni näin näemmä antoikin ymmärtää. Sukunimi ei ole ruotsalaista tai mitään muutakaan alkuperää. Kyse on ajalle tyypillisestä tavasta muotoilla sukunimi latinaispäätteiseksi yhteiskunnallisen luokan osoittamiseksi, myös etunimien käyttö on vaihtelevaa ja melko tyypillisesti suomenkielisille lapsille annettiin ruotsalainen nimi, vaikka näitä kotioloissa kutsuttiinkin suomalaisella versiolla.

Sibelius taisi pysyä koko kielikeskustelun ulkopuolella, mutta jotain voi päätellä tämän kiinnostuksesta karelianismiin, joka oli tyypillisempää (joskaan ei monopolisoitu) suomenkielisille kuin ruotsikielisille. Mutta Sibeliuksen oma mielipide jäänee avoimeksi.

Mitä Topeliukseen tulee, niin kyseenalaista on väittää tätä suomeruotsalaiseksi vain koska joku toinekin näin sanoo. Tällainen periaate johtaa pahimmillaan väärän tiedon monistumiseen. Topeliuksen suomalaisuuddesta puhuvat toki monet muutkin seikat, kuten hänen poikkeuksellisen hyvä suomen kielensä ja suomen kielen opettajan virka. Sama koskee hänen isäänsä. Mikään muu kuin perinne ei puhu ruotsin puolesta kotikielenä.

Ylipäätään suomenruotsalaisuus on vähän anakronistinen käsite Topeliuksen kohdalla, mikä puoltaa käsitteen tarkempaa määrittelyä. Kokonaan omaan arvoonsa voidaan jättää ML:n henkilööni menevä arviointi. --thule 29. toukokuuta 2005 kello 17:56:27 (UTC)

Jos ei tuon parempi perusteluita tipu, palautan listaan Siben ja Topen. Faktahan on, että molempien ykköskieli (äidinkieli) oli ruotsi, ja molemmat myös käyttivät elämässään etupäässä ruotsin kieltä. Eiköhän tämä täytä suomenruotsalaisuuden yleiset kriteerit, vaikka jonkun fanaatikon mielestä siihen kenties vaaditaankin useiden sukupolvien kuuluminen ruotsalaiseen kulttuuriin. En Thule hyökännyt sinua vastaan, vaan sitä mitä sinä puhuit jostain svekomanioinista ja puolimongoleista. Et tunnu olevan niiden perusteella kovin puolueeton kommentoija, vaan sinulla tuntuu olevan jotain hampaankolossa suomenruotsalaisuutta vastaan. --ML 6. kesäkuuta 2005

Käsittääkseni osa ruotsinkielisistä itsekin määrittelee etnisen (suomenruotsialaisen) identiteettinsä muutenkin, kuin kielen perusteella. Kai myös suomenruotsalainen etnisyys on syvälle menevä, ihmisen perustava piirre, kuten kaikki muutkin etnisyydet? Vai väitättekö suomenruotsalaisuutta pinnalliseksi piirteeksi? Jos nähdään, että etniseen ryhmään voi kuulua pelkästään kieltä puhumalla, ei olla ymmärretty mitä identiteetti tarkoittaa. Sibeliuksen ja topeliuksen aikana sivistyneistöstä iso osa puhui ruotsia, mutta "suomenruotsalaisuus" siinä merkityksessä, mitä sillä nykyisin tarkoitetaan, ei varmastikaan kata näitä kaikkia. Minusta niiden esittely suomenruotsalaisina on epäilyttävää, joskin ehkä mahdollista tutkia tarkemmin. 84.230.81.179 6. kesäkuuta 2005 kello 14:21:45 (UTC)

Identiteetti on tärkeä osa etnisyyttä. Esimerkiksi sibelius ajan tavan mukaan puhui ruotsia, mutta oliko hänen identiteettinsä suomenruotsalainen? Minusta tuon ajan etnisyys-kysymyksiä ei voida noin vain ratkaista käytetyn kielen tai sukupuun perusteella. Kokiko sibelius olevansa "suomenruotsalaista" ryhmää, vai identifioituiko hän "suomenkieliseen rahvaaseen"? Ainakin hänen aatteissaan ja töissään näkyy selvästi nimen omaan suomenkielisen suomen kansan ihannointi, ja miksei identifioituminenkin siihen. Sibelius myös sävelsi muinaisista suomen(ja karjalan-)kielisten taruhahmoista ja itäsuomalaisessa maisemassa Kolilla. Monille tuon ajan suomalaisuuden ihailijoille suomalaisuus oli aidoimmillaan suomenkielisyyttä.

Minulla on ehdotus tämän kiistan ratkaisemiseksi. Laitetaan lista ruotsinkielisistä tai ruotsia merkittävästi käyttäneistä henkilöistä. Tuohirulla 6. kesäkuuta 2005 kello 19:15:53 (UTC)

Kannatan varovaisesti. Minusta olisi hyvä erottaa käsitteellisesti suomenruotsalaisuus kulttuurisena ilmiönä pelkästään ruotsia virkansa ja asemansa vuoksi puhuneista. -thule 7. kesäkuuta 2005 kello 19:48:12 (UTC)

Kysymys ei ole virkansa ja asemansa puolesta ruotsia puhuneista, vaan ruotsia äidinkielenään puhuvista (tämä huomautuksena myös allaolevaan kommenttiin, jonka mukaan listaan menisivät kaikki 1800-luvun suomalaiset). Jos joku välttämättä tahtoo jostain syystä erottaa suomenruotsalaisuuden ja ruotsinkielisyyden, niin muutetaan listan nimi muotoon "tunnettuja ruotsinkielisiä suomalaisia", jolloin Sibelius ja Topelius ovat ilman muuta mukana ja riita päättyy...? -ML 8. kesäkuuta 2005

Nyt muoto on selkeästi parempi. -thule 8. kesäkuuta 2005 kello 14:41:30 (UTC)

En oikein lämpene idealle. Listaan kuuluisivat kaikki suomessa vaikuttaneet henkilöt 1800-luvun alkuun asti - ja koska listaan kuuluisivat kaikki, sillä ei olisi mitään informaatioarvoa. Toisaalta esimerkiksi Ville Pusa Jörn Donner on kiistämättä suomenruotsalainen ja hänen paneminen samaan listaan kuin minun suomensuomalainen Åbo Akademissa opiskeleva kaverini ei sekään ole järkevää.

Meneillään oleva kiista koskee kahta henkilöä (Topelius ja Sibelius). Heidän suomenruotsalaisuuteensa saadaan selvyys, kun a) selviää, ovatko he eläneet aikana, jolloin on ollut suomenruotsalaista identiteettiä, ja b) onko heidän äidinkielensä ollut ruotsi. Vielä paremmin tietenkin asia selvisi, jos tietäisimme kyseisten henkilöiden oman kannan. Kiistelevien osapuolten kannattaisikin mennä kirjastoon lainaamaan heidän elämäkertateoksensa. --Samulili 8. kesäkuuta 2005 kello 07:57:19 (UTC)

Eikös Ville Pusa ole ruotsinsuomalainen eikä suomenruotsalainen (joskin on ruotsia äidinkielenään puhuva Suomessa asuva henkilö)? Muistaakseni hän on kotoisin Göteborgista, eikä suomenruotsalaisina noin yleensä kai pidetä Ruotsista muuttaneita.

No Jörn Donner sitten. En minä noita tunne. --Samulili 8. kesäkuuta 2005 kello 08:24:11 (UTC)

Tjah, kai tuollainen syytös oli kuultava. Hiljattain syyteltiin svekomaniasta ja pyrkimyksistä "ruotsalaisen verenperinnön puhtaana pitoon". -thule 7. kesäkuuta 2005 kello 19:51:39 (UTC)

Anakronismi on minusta hyvä pointti, mutta artikkelissa lukee tällä hetkellä, että suomenruotsalaisuus syntyi 1840-luvulla. Jos näin on, ei Sibeliuksen ja Topeliuksen suomenruotsalaisuus ole anakronismi. --Samulili 6. kesäkuuta 2005 kello 14:06:31 (UTC)

Voidaanko olettaa, että kaikki ruotsinkieliset olisivat heti suomenruotsalaisuuden syntymän jälkeen omaksuneet tämän osaksi identiteettiään? Ei kai suomenruotsalaisuudesta tullut massa-aatetta heti synnyttyään? Varovasti arvaisin, että vasta joskus 1900-luvun alkupuolella valtaosa Suomen ruotsinkielisistä alkoi kokea olevansa juuri suomenruotsalaisia siinä mielessä kuin miten se sana nykyään ymmärretään. Tiedän vanhan henkilön, jolle vielä hänen lapsuudessaan opetettiin, että Suomessa elää kahta eri kansaa, finskejä ja ruotsalaisia, ja hän on osittain tätä mieltä edelleen.

---

LISÄYS: Tuli vielä mieleen että eikös joku flicka hiljattain määritellyt suuren osan Suomen ruotisnkielisiä ei-suomenruotsalaiseksi, koska näillä ei ole suomenruotsalaista identiteettiä ja kulttuuria? Mikähän sen nimi nyt oli... --84.231.73.68 8. kesäkuuta 2005 kello 08:21:40 (UTC)

Tällainen kansallispukuun pukeutuva natsisaksan mainoksista repäistyn näköinen nuori naishenkilö todella on. En minäkään muista hänen nimeään. --Samulili 8. kesäkuuta 2005 kello 08:39:59 (UTC)

Ida Asplund on hänen nimensä. Asplund on suomenruotsalaisten joukossa marginaalinen ekstremisti, joten ei anneta hänelle liikaa tilaa.-KR.

Tästä olen muuten samaa mieltä. --Samulili 15. kesäkuuta 2005 kello 17:59:51 (UTC)

• Ida Asplund ei ainakaan edusta minun omaa näkemystäni asiasta. Suomenruotsalaisena, ja suomalaisena, voin sanoa että suomenruotsalainen voi olla ihan kuka vaan näista: a) ruotsia äidinkielenä puhuva suomalainen (kansalainen) b) ihminen joka tuntee itsensä suomenruotsalaiseksi (ä-kieli voi olla vaikka suomi) c) sukujuuret suomenruotsalaiset.Täyttyy myös muistaa että monet suomenkieliset jotka puhuvat ruotsia/osaavat ruotsia jns. voidaan nähdä osana suomenruotsalaisuutta.En itse halua nähdä suomenruotsalaisia omana etnisenä kansanryhmänä, vaan kielivähemmistönä. //Mikael, Vasa-Vaasa

Michael Monroe (matti fagerholm) ei ole suomenruotsalainen. Jalkapalloilija Mikael Forssell sensijaan on suomeruotsalainen.

Michael Monroe (Matti Fagerholm, YLEn suomalaisen radiokuuluttajan, Keskisuomen Kuhmoisista kotoisin olevan Pentti Fagerholmin poika ) ei ole todellakaan ole suomenruotsalainen. Sen sijaan ehdotan nimenä tilalle Hasse Wallia, Aarno Wallin poikaa. Hänkin oli kaksikielinen, niin kuin monet suomenruotsalaiset. Kaksikielisyydestä olisi hyvä olla viittaus tässä artikkelissa. / Hannu, Helsinki.62.142.47.105 17. elokuuta 2006 kello 18.58 (UTC)

Artikkelin nimi

Miksi artikkeli on nimeltään suomenruotsalaisuus eikä suomenruotsalaiset, joka on nyt uudelleenohjaussivu? Verrataanpa kansa-artikkeleihin (venäläiset, ukrainalaiset), heimoartikkeleihin (kveenit, hämäläiset, karjalaiset) ja muihin samalla tavalla nimettyihin artikkeleihin (ateismi, pessimismi, juutalaisuus). Yleisen käytännön mukaisesti artikkelin pitäisi olla nimeltään suomenruotsalaiset, koska se kuvaa henkilöryhmää eikä aatetta. – Zeal 1. elokuuta 2005 kello 14:15:07 (UTC)

Hyvä pointti, olen joskus miettinyt samaa. Varmaan siksi, että tähän mennessä kukaan ei vain ole viitsinyt siirtää sivua, eikä asia ole niin tärkeä, että se olisi ketään erityisesti häirinnytkään. Mutta joo: minustakin "suomenruotsalaiset" olisi luontevampi otsikko. --Jonik 20. helmikuuta 2006 kello 22.47 (UTC)

Kunnat, joihin kuuluu yli 460 suomenruotsalaista

Mikähän kriteeeri on luetella kunnat, joissa on yli 460 suomenruotsalaista. Jos luetellaan vaikkapa kunnat, joissa on yli 46 suomenruotsalaista, voidaan ns. Ruotsalais-Suomea aina vaan laajentaa. Kun kerran kaksikielisyyden raja on laissa nykyään 3000, niin absoluuttisista määristä puhuttaessa lueteltakoon kunnat, joissa on yli 3000 suomenruotsalaista. Vastaavasti lueteltakoon suhteellisin perustein kunnat, joissa on yli 20% suomenruotsalaisia. Kielisoturi 21. helmikuuta 2006 kello 13.09 (UTC)

Muistutus: Suomen kuntien kaksikielisyyden raja on 3000 henkeä TAI 8 % asukkaista. Sitä paitsi jotkut kunnat saattavat vapaaehtoisesti ilmoittaa olevansa kaksikielisiä (kuten esim. Lohja - Lojo), vaikka lain mukaan voisi ilmoittaa olevansa yksikielisesti suomenkielinen kunta. Christian_B Kommentin jätti 81.17.199.164 (keskustelu – muokkaukset).

460 tuntuu todellakin hatusta vetäistyltä. Ilmeisesti juuri sen rajan pintaan osuu sopivasti kuntia, että raja on haluttu vetää juuri siihen. Joku muu luetteluoperuste täytyy olla. 193.65.112.51 5. lokakuuta 2006 kello 21.45 (UTC)

Missään muualla kuin ko.artikkelissa suomenruotsalaiset tai hegemonialtaan vastaavat, tällainen perusteeton lukumäärä (460) ei kelpaisi. Sellaista epämääräistä lukua, esim. Joonasl ei hyväksyisi muokkauksen perusteeksi mihinkään muuhun esim. suomalaisia koskeviin artikkeleihin iman perustetta.

Mutta, mutta...Tässä tulee taas esiin se puolueellien tarve (jonkun puolesta- neutraliteetti unohtaen vrt. muut artikkelit) esitetään lukuja, jonkin keksityn tarvelukeman perusteella. Raja voisi olla esim. 1000 ruotsinkielistä ko. kunnassa tai esim. yli 5,5% ( tai 8.0%) ko. kunnan asukasluvusta, joka osoittaisi missä Suomen kunnissa on keskimääräistä enemmän ruotsinkielisiä. Siinä olisi jotain tilastollista merkitystä.

Tämä ruotsinkielisten lukumäärä on yleensä virheellinen, sillä tämä ruotsinkielisten määrä perustuu vain ilmoitukseen, ei todelliseen ruotsinkielisyyteen. Kunnan asukas voi ilmoittaa itsensä tai lapsensa ruotsinkielisiksi (esim. ko.kunta on lähellä jotain lain edellyttämää rajaa tai enmmistöä, - sen saavuttamiseen syntyy tarve (ks. edut). Tunnettu tosiasia on, että tällaisissa ns.ruotsinkielisissä kunnissa ilmoitetaan "tahallaan" lapset ruotsinkielisiksi ennen koulun aloitusta, mutta kouluun mennäänkin suomenkieliselle puolelle, koska lapsi onkin suomenkielinen (esim. on). Tämä aiheuttaa mm. koulujen määrissä vinoutumaa, ja niin, että suomenkielisiä kouluja näissä ruotsinkielisissä tai aikaisemmin ruotsinkielisissä kunnissa, on liian vähän todelliseen tarpeeseen verraten. Tilastot olisi saatava totuudenmukaisiksi. Pitääkö edes 460 luku paikkansa ko. kunnissa. 460 ei ole muuta kuin ns. suomenruotsalaisten tarkoitushakuinen tai Joonasl:n keksimä luku. Artikkelin rajausta on muutettava 5,5% /8% tai esim. yli 1000 ruotsinkielistä osoittavaksi. Nyt 460 ei ole OK --Seppoilmari-suomalainen 15. joulukuuta 2006 kello 09.52 (UTC)

Siitä vaan sitten reippaasti piirtämään uutta karttaa, jossa raja on asetettu juuri sellaiseksi kun haluatte. Kartta ei ole minun piirtämäni ja sellainen löytyi commonsista. Ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista on oma luottelonsa toisaalla. --Joonasl (kerro) 15. joulukuuta 2006 kello 09.58 (UTC)

Laitoin tähän sinun nimesi, koska sinä palautit edellisen käyttäjän tekemän muokkauksen, tähän mielestäni perusteettomaan lukuun 460. Jos palauttaa pitää olla jokin lähde tai selkeä argumentti, että on tehnyt palautuksen entiseen oikeilla perusteilla. Siksi esitin ylläolevan mielipiteeni. Palataan asiaan--Seppoilmari-suomalainen 15. joulukuuta 2006 kello 10.10 (UTC)

En minä mitään palauttanut, poistin vain artikkeliin kommenttina piiloitetun kommentin. Artikkelien keskustelusivut ovat tarkoitettu artikkeleista keskustelemiseen eikä keskustelua tai kommentointia tule käydä itse artikkelissa (edes kommenteissa). --Joonasl (kerro) 15. joulukuuta 2006 kello 10.18 (UTC)

Nyt minuakin kiinnostaa. Mistä tuo numero 460 on tempaistu? Onhan esim. Tampereella noin 1000 ruotsia puhuvaa asukasta, mutta on se silti yksikielinen kaupunki, ihan kuntalain mukaan. Oliko ideana näyttää että eivät kaikki suomenruotsalaiset asu perinteisillä rannikkoseuduillaan, vai? Hieman outoa tuo. Mutta tässä toinen ehdotus. Joku voisi muokata itsellensä kartan joka näyttää mistä löytyy ruotsinkielisiä peruskouluja, koska silloin voi ainakin liittää Porin, Rauman, Oulun ja Lahden mukaan. Christian B 21. joulukuuta 2006 kello 23.13 (UTC)

Asenteellista roskaa

Kielisoturi voisi lopettaa asenteellisen, lähteettömän roskan lisäämisen artikkeliin. Kiitos. --Joonas (kerro) 2. maaliskuuta 2006 kello 12.33 (UTC)

Kyseessä ei ole roska. Lähteetön se saattaa olla, mutta varmasti hyvin tiedossa. Joka ikinen sana oli totta. Hyvin tiedossa on sekin, että Wikipediaan voi ja saa lisätä juttuja, joissa ei ole lähteitä, jos asiat ovat hyvin uskottavia tai yleisesti tiedossa. Esimerkkinä "Kastilaitos". Kirjasin sinne pienen muutoksen ja kerroin siitä julkisesti. Kukaan ei ole tähän päivään mennessä poistanut muutostani "asenteellisena, lähteettömänä roskana". Ko. kriteeri on voimassa vain tendenssiartikkeleissa, kuten suomenruotsalaisuus ja pakkoruotsi. Kielisoturi 2. maaliskuuta 2006 kello 13.39 (UTC)

Kun esitetään näkymyksiä tai mielipiteitä, kuten esim. "Ruotsinkielisiä on myös pidetty usein sivistyneempinä kuin suomenkielisiä olipa kyse käytöstavoista tai taiteen ja tieteen tuntemuksesta" tai "Siten ruotsinkielisyys olisi jo sinänsä portti sivistyseliittiin, "bättre folkiin", mitä voitaneen pitää tuomittavanakin, vaikkakin syvään iskostuneena ajatusmallina" tulee Wikipedian käytäntöjen mukaan kertoa kenen näkemys tai mielipide on kyseessä. Yleisten, lähteettömien ja epämääräisten väitteiden kuten ylläolevat esittäminen ei ole Wikipedian käytännön mukaista. Lue Wikipedia:Kerro kuka tekee. Väitteesi lisäyksesi totuudenmukaisuudesta on äärettömän tulkinnanvarainen ja riippuu mistä suunnasta asiaa katsoo. Selkeiden faktaväitteiden (Maa on planeetta tai Turku on kaupunki) kohdalla tuollaisen väitteen voi esittää, kun taas esittämiesi sosiaalisten/poliittisten kysymysten tapauksessa ei liene edes olemassa absoluuttista totuutta vaan erilaisia näkemyksiä ja tulkintoja. --Joonas (kerro) 2. maaliskuuta 2006 kello 13.51 (UTC)

Kielisoturilla on kovin yksipuoliset kiinnostuksen kohteet. Aivan kuten nimimerkeillä Asterix* ja "Pakkoruotsi pois niinkuin olis jo". Saattavat olla eri henkilöitä. Asterix on ainakin värvännyt sotkemisapua Jippiin foorumilla. --Frank 20. maaliskuuta 2006 kello 13.50 (UTC)

Ihmeellisesti Frank haukkuu muita juuri siitä millainen itse on. Frankin omatkin muokkaukset ovat olleet lähinnä yksipuolista kielitaistelua. Joten suus kiinni, ja anna oikeasti nuhteettomien ihmisten pitää pitää moraalisaarnat. 193.65.112.51 5. lokakuuta 2006 kello 21.52 (UTC)

Minun muokkaukseni [1], ilmeisesti esitit tuon väitteen vain mutu-tuntumalla? --Frank 25. lokakuuta 2006 kello 13.53 (UTC)

Luuletko, että pakkoruotsia ym. vastustaa vain Asterix*? Pakkoruotsia vastustaa noin 2/3 Suomen kansasta. --Jaakko Sivonen 25. lokakuuta 2006 kello 15.42 (UTC)

Onko sinulla lähdettä tuolle väitteelle? --Tiro 24. helmikuuta 2007 kello 08.29 (UTC)

"Kielisoturin" virheellisiä lähteiden siteeraamisia

1. Antamassasi lähteessä sanotaan, että Freudenthal on "Ruotsalaisen kansanpuolueen henkinen isä". Ruotsalainen kansanpuolue ei ole sama asia kun suomenruotsalaisuus kuten väitit
2. Esittämällä lähteen, jossa kerrotaan 1800-luvun lopun kielipoliittisesta tilanteesta teet loogisen hyppäyksen ja esität, että ruotsinkielisyys "on tänäkin päivänä monille myös kriteeri sivistyneistöön kuulumiselle". Mistä moinen looginen hyppäys?

--Joonas (kerro) 2. maaliskuuta 2006 kello 14.14 (UTC)

Ruotsalaisuuden päivänä on jaettu Freudenthal-mitaleja. Siten voidaan sanoa, että kyllä se Freudenthal on koko suomenruotsalaisuuden henkinen isä. Joonas se vaan yrittää estää tosiasioita tulemasta julkisuuteen tai tässä tapauksessa pysymästä muistissa.

Höpöhöpö. Miten se että joku taho jakaa mitaleja jonain päivänä todistaa, että Freudenthal olisi koko "suomenruotsalaisuuden isä"? Edustamani yhdistys Kuhmon Suomenkieliset Uusmasokistit (KUSEMA ry) jakaa Anna-Kaisa Hermunen -mitaleita äitienpäivänä, joten Anna-Kaisa Hermunen on siis äitiyden henkinen isä?? --Joonas (kerro) 3. maaliskuuta 2006 kello 14.01 (UTC)

”Hän (Freudebthal) oli Suomessa ruotsalaisuuden , ruotsalaisen sivistyksen, koko eurooppalaisen kulttuurin esitaistelija, joka seisoi kasvotusten idän (suomalaisen) raakalaisuuden kanssa.” (Professori L A Puntilan tutkimus ”Ruotsalaisuus Suomessa”, Otava 1944.)

Näytteitä Freudenthalin opetuksesta. (Puntila)

"Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria."

"Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalainen ja ylipäänsä koko turaanilainen rotu."

"Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole mitään erikoisia luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen uralla."

"Kukahan tahtoisi käyttää aikaa ja nähdä vaivaa näitten kehittymättömällä kielellä kirjoitettujen teosten tutkimiseen." (Ruotsalaisuuden liikkeen arvostelu suomenkielisistä väitöskirjoista 1860-luvulla.)

"Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä."

"Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille."

"Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa."

Väittääkö Joonas, että lähdettä [Puntila] ei ole olemassa tai että se on väärä?

En väitä, en kyllä myöskään ymmärrä miten se liittyy edellä käsiteltyyn aiheeseen. --Joonas (kerro) 3. maaliskuuta 2006 kello 14.01 (UTC)

"Ruotsinkielisyys on ollut, ja on tänäkin päivänä monille, myös kriteeri sivistyneistöön kuulumiselle Suomessa ". Syntyperäinen ruotsinkielisyys on tuskin koskaan ollut kriteeri sivistyneistöön kuulumiselle, nykypäivästä puhumattakaan, ruotsin kielen osaaminen toki. --ML 2. maaliskuuta 2006 kello 14.15 (UTC)

Kaiken lisäksi ns. "ruotsinkielinen eliitti" on muutamaan suuren kaupunkiin keskittynyt varsin pieni ryhmä. Iso osa ruotsinkielisistä asuu Pohjanmaan maaseudulla ja eivät takuulla kuulu mihinkään "sivistyneistöön" sen enempää kuin suomenkielisetkään maanviljelijät. --Joonas (kerro) 2. maaliskuuta 2006 kello 14.28 (UTC)

Saivartelua. Syntyperäistä ruotsinkielisyyttä ei ole koskaan vaadittu ns. suomenruotsalaisilta, Aminoffista Zilliacukseen.

Mielestäni muokkaajat Joonas ja ML on pantava suurennuslasin alle, sillä he eivät suinkaan kohota tekstin laatua, vaan he toimivat omatekoisina sensuurimestareina, tarkoituksenaan estää kiusallisten tosiasioiden julkisena pysyminen. Kielisoturi 3. maaliskuuta 2006 kello 13.47 (UTC)

Minä en nyt ymmärrä kuka ja millä oikeuksin jakaa jäsenyyksiä "sivistyneistöön". Minä puolestani ehdotan, että arvon Kielisoturi lähtee jollekin muulle foorumille jatkamaan kielikiihkoiluaan, koska hän ei selvästi pysty tai halua ymmärtää, mikä Wikipedia on ja miten se toimii. "Tosiasioita" eivät tietosanakirjassa ole epämääräiset vihjailut, perusteettomat kärjistetyt väitteet tai asenteellinen lähteiden vääristely. --Joonas (kerro) 3. maaliskuuta 2006 kello 14.01 (UTC)

Suomalaisen sivistyneistön ruumiillistuma par excellence lienee Matti Klinge, joka on äidinkieleltään suomenkielinen. --ML 6. maaliskuuta 2006 kello 07.08 (UTC)

Kuka tämä ns. "Kielisoturi" on? Eiköhän kaikki jo tässä vaiheessa ymmärrä, että KS:lle ei kieli -- sen enempää kuin kulttuurikaan -- ole mikään syy hänen turhautuneisuudelle/pikkumaisuudelle. Olen elämäni aikana nähnyt liian monta hänen tapaista pikkusielua, että jaksaisin suuremmin kiinnostua hänen leikkitarha-fasismista, valitettavasti. Miltäköhän kuulostaisi, parahin KS, jos lukisit ensiksi Mein Kampfin ja palaisit vasta sen jälkeen keskustelemaan? Tasapuolisuuden nimessä täytyy toki myöntää, että KS:n kaltaisia asennevammaisia löytyy kyllä suomenruotsalaistenkin keskuudessa, toki heidän asenne on täysin päinvastainen. Heidän mielestä ruotsinkielisyys todellakin on "portti eliittiin" (mitä se ikinä sitten tarkoittaakaan). Minäkin tunnen (tai siis tiedän) pari tällaista eksynyttä yksilöä. He ovat kovin yksinäisiä, katkeria ja surullisia ihmisiä, molemmat. Kuitenkin olen Joonaksen kanssa samaa mieltä; ehdottaisin KS:lle, että hän siirtyy jonnekin muualle jatkamaan naivia touhuaan. Parahin KS; jostain päin kyberavaruutta varmasti löytyy foorumi, mistä voit löytää samanmielisiä kiihkoilijoita ja saatte onnellisesti olla samaa mieltä kaikesta. Wikipedia valitettavasti ei ole oikea paikka sinulle. --Tiro 24. helmikuuta 2007 kello 08.47 (UTC)

McDonald's lippu

Lippua ei ole tunnettu eikä käytetty missään. Sellainen maa kuin "suomenruotsi" ei ole olemassa. Suomen Wikipedian mukaan Ns. "suomenruotsalaiset" ovat suomalaisia, joten niillä ei voi olla erillinen kansallislippu. Eihän Suomen wikipedia voi olla ristiriidassa itsensä kanssa, eihän. 192.100.124.219 10. maaliskuuta 2006 kello 09.05 (UTC)

Onhan saamelaisillakin oma lippunsa. Kyseessä ei kuitenkaan ole kansallislippu, vaan väestöryhmän oma lippu, joten sanat "epävirallinen kansallislippu" ovat siinä väärin, kuvateksti voisi olla "Suomenruotsalaisten lippu" tai Suomenruotsalaisen väestöryhmän lippu". Mistä tuo artikkelissa ollut lippu muuten on edes peräisin, lähdettä perään...? (Pilkkua kun viilataan, tuo punapohjainen, keltaristinen lippu oli alun perin ehdolla jopa Suomen kansallislipuksi, mutta se nyt ei liity tähän.) --TeVe 10. maaliskuuta 2006 kello 09.09 (UTC)

Jotain kertovat täällä: sv:Svenskfinlands_flagga -Samulili 10. maaliskuuta 2006 kello 09.38 (UTC)

Lisätään vielä, että epävirallisia lippuja esittelevät kuvat on myös Itä-Karjalasta, Inkeristä ja Vepsästä kertovissa artikkeleissa. 217.30.179.130 10. maaliskuuta 2006 kello 09.40 (UTC)

Miksi lippu olisi samanlainen kuin Skånen? 193.111.93.44 12. syyskuuta 2006 kello 09.25 (UTC)

Hyvä kysymys, mutta ei liity tähän.12. syyskuuta 2006 kello 12.10 (UTC)

Kyseisellä lipulla on kuulema eri mittasuhteet kun Skoonen lipulla. Ovathan Alankomaiden ja Luxemburgin liput lähes identtiset myös. Christian_B

Muuten, minä poistan tuon lipun kokonaan tästä artikkelista kun se kerran on epävirallinen, kaikki suomenruotsalaiset eivät sitä edes tunne ja suuri enemmistö (jos edes kukaan) ei sitä käytä. Sille löytyy oma artikkelisivu jossa siitä voi kertoa. Jos vähän tunnetun ja epävirallisen lipun liittää suoraan artikkeliin joka kertoo suomenruotsalaisista niin se tuntuu perin oudolta, koska sivun ulkonäon takia se yhtäkkiä saa "virallisen olemuksen". Lipun sijaan voi ottaa esille nuo keltapunaiset viiret joita näkee paljon Suomen ruotsinkielisellä maaseudulla. Ainakin Pohjanmaalla niitä näkee ja se on yleensä merkki siitä että talon asukit puhuvat ruotsia. Samoilla seuduilla sinivalkoinen viiri yleensä tarkoitta että talossa puhutaan suomea. Moni on toki vaihtanut viirensä uusiin maakuntaviireihin.

Christian B 13. joulukuuta 2006 kello 13.07 (UTC)

Perinteisesti lippua käyttävät kansat, kansanryhmät käyttävät viiriä. Lippuun liittyy aina nationalistinen pyrkimys tai tyrkytys. Saamelaislipun käyttöönottoon liittyy ajatus, että saamelaiset ovat vähemmistökansa. Inkerin lippua taas tyrkytetään ennen kaikkea Suomesta, jossa sillä pyritään edistämään Inkeriläisten nationalistisia ja separatistisia pyrkimyksiä. Suomenruotsalaisten lippuun liittyy ajatus, että Suomenruotsalaiset olisivat kansallinen vähemmistö ja pohjimmiltaan ruotsalaisia eivätkä suomalaisia. Tällaista näkemystä useimmat suomenruotsalaiset eivät hyväksy.

Ruotsalaisen tai suomenruotsalaisen nationalismin puute ilmenee myös siinä, että suomenruotsalaiset eivät edes ole omaksuneet erillistä suomenruotsalaista isännänviiriä, vaan käyttävät yleensä periteisiä maakuntavärejä. -- Petri Krohn 8. heinäkuuta 2008 kello 10.47 (UTC)

"epäilyttävän" ruotsinkuuloisia paikannimiä

Poistin sanan "epäilyttävän" tästä: niinpä täysin suomenkielisiltä alueilta löytyy epäilyttävän ruotsinkuuloisia paikannimiä --Espoo 24. lokakuuta 2006 kello 05.51 (UTC)

Hyvä poisto, eihän Noormarkku-nimen ruotsalaisperäisyys ole pelkästään "epäiltävissä" vaan paljas fakta.--217.112.249.156 24. lokakuuta 2006 kello 07.19 (UTC)

Ja Jomala ja Malax ovat suomalaisperäisiä nimiä. --Jaakko Sivonen 25. lokakuuta 2006 kello 22.41 (UTC)

Paitsi ehkä Jomala. Se voi olla samantyyppinen kuin esim. Motala. --Höyhens 21. marraskuuta 2006 kello 13.17 (UTC)

Hurrit

Hurri-nimityksestä voisi kirjoittaa artikkeliin jotain, koska nimitys on melko yleinen ja siitä löytyy tutkittua tietoakin: [2] --Jaakko Sivonen 6. joulukuuta 2006 kello 02.00 (UTC)

Tein pyynnöstä hurri-nimityksestä jonkinlaisen kappaleen. Toivottavasti se ei ole loukkaava, ainakaan en itse koe sitä sellaiseksi, eikä kokenut myöskään ruotsinkielinen ystäväni, jolle sen näytin. Hurri-nimityksen synty on toki koominen, mutta tällaisia hauskoja yksityiskohtia ihmiset usein haluavat tietää. Tuohirulla 27. huhtikuuta 2007 kello 13.11 (UTC)

lähteet

Tästä artikkelista puuttuu aika paljon lähteitä. Olen yrittänyt siirtää tietoa englanninkieliseen WP-artikkeliin en:Swedish-speaking Finns, mutta siellä ollaan vaatimassa lähteitä eikä hyväksytä tätä artikkelia lähteenä, vaikka selitin että suomenruotsalaiset kyllä vahtivat että tässä ei kirjoiteta mitään väärää heistä. --Espoo 9. joulukuuta 2006 kello 11.16 (UTC)

Antti Hulkko pois listalta -

Vilkaiskaapa tuota Wikipedian Andy McCoy-artikkelin keskustelua. Miehen laskeminen ruotsinkieliseksi on aikamoinen termin "venytys". Kuinka tyyppi, joka on käynyt Suomessa kolmattakin luokkaa alakoulussa, voi vakavalla naamalla väittää Ruotsin olevan äidinkielensä.

Listan tarpeellisuudesta keskustelu ja poistoehdotus

Aika merkillinen lista, ensinnäkään se ei ole täydellinen ja toisekseen se on aivan typerä. En ollenkaan väitä etteikö ko. henkilöillä ansioita olisi, mutta miksi listata, onko siinä jotain erityistä tietoa...??? Mikäli suomalaisista, hämäläisistä, tai savolaisista tms. (ison alueen henkilöistä) tehtäisiin samalla perusteella lista se olisi pitkä, muta ei nimilista sinälään kerro mitään. Listaa ei tarvita ollenkaan, ks. Smörre mielipide artikkelin yhteenvetohistoriasta 19.2.07. Ehdotan koko listan poistoa--Seppoilmari-suomalainen 19. helmikuuta 2007 kello 08.30 (UTC)

Sinänsä on hiukan hämäävää, että lista on suomenruotsalaiset-artikkelissa, mutta käsittelee kaikkia ruotsia puhuvia suomalaisia. Moni historiallinen henkilö, varsinkin ne, jotka elivät ennen käsitteen "suomenruotsalainen" syntymää ja vasta 1900-luvulla tapahtunutta kehitystä nykymuotoonsa, tuskin olisi mieltänyt sitä omakseen. Sibeliusta ja Elisabeth Rehniä ei yhdistä sama etninen identiteetti, sillä 1800-luvun ruotsinkieliset identifioituivat kovin eri tavalla kuin nykyruotsinkieliset. Lista ei siis ole etninen lista, kuten jotkut muut wikipedian etniset listat, ja tämä pitäisi jotenkin tehdä selväksi lukijalle. Toki etninen lista nykyisen suomenruotsalaisuuden jäsenistä olisi mahdollinen, mutta silloin siitä pitäisi karsia suomenruotsalaisuutta edeltäneet ruotsinkieliset. Laitoin listaan varmuuden vuoksi huomautuksen. Kyllä nykymuodossaan tämä lista voi minun puolestani olla. Tuohirulla 18. huhtikuuta 2007 kello 06.09 (UTC)

1800-luvun ja vanhemmat "ruotsinkieliset" pitää ehdottomasti poistaa suomenruotsalaisten listalta, jos tällainen jossain on. Vamhempia sukupolvia varten voisimme luoda artikkelin Suomen vanha sivistyneistö (ja toivon mukaan kääntää tämän myös englanniksi.) Erityisesti englanninkielisessä Wikipediassa ärsyttää, että 1700-luvun suomalaisia luokitellaan niemämällä Swedish-speaking Finns. -- Petri Krohn 8. heinäkuuta 2008 kello 10.57 (UTC)

Poistin sen nyt tältä erää, minkään muun etnisyyden artikkelissa ei ole mitään listaa, saati yli sadan henkilön. Mikä valintakriteeri on? Miksi ennen 1900-lukua eläneet henkilöt on niputettu suomenruotsalaiksi, esim. Mannerheimhan on saksalainen suku, mutta täällähäm aatelissuvun oli käytettävä ruotsia. Eikö tähän kuulu "self-identification", ja mistäs saamme lähteet jokaiselle henkilölle? Voihan siitä tehdä Lista kuuluisista suomenruotsalaisista, mutta minusta erittäin turhaa hommaa. --Pudeo 20. toukokuuta 2007 kello 14.13 (UTC)

Äänestettyäni listan poistoäänestyksessä huomasin, että tämän artikkelin tekstissä mainitaan ihan laajasti tunnettuja suomenruotsalaisia, etenkin kulttuurivaikuttajia. Olisi toivottavaa, että artikkelissa kerrottaisiin laajemmin myös suomenruotsalaisten yhteiskunnallisesta toiminnasta (Suomenruotsalaiset kansankäräjät ja RKP ym.). Tällöin voitaisiin luontevasti mainita myös tunnettuja suomenruotsalaisia poliitikkoja. --PeeKoo 26. syyskuuta 2007 kello 15.11 (UTC)

Koko termi Swedish-speaking Finn on täysin harhaanjohtava, vaikka itse Suomenruotsalaisesta tahosta syntyikin. "Finn" viittaa ainakin vanhassa kirjallisuudessa Finno-Ugriseen populaatioon, mitä Suomenruotsalaiset eivät ole. Finland-Swede on paras käännös. Mannerheim oli täysin Ruotsalaisesta suvusta. Suvun kanta-isä oli oli tullut monta sataa vuotta takaperin Saksasta Ruotsiin, kun yksi perheenjäsenistä Suomeen suuntasi ei mistään Saksalaisesta identiteetistä ollut enää mitään jäljellä. Äitinsä puolelta Mannerheim on von Julin. Ruotsista Suomeen 1700-luvulla saapunut suku sekin. Presidenteistä Svinhufvud af Qvalstadt on myös täysin Ruotsalaisesta taustasta. On naurettavaa kuvata näitä sanoin Swedish-speaking Finn. Finland-Swedish olisi paljon sanovampi ilmaisu. Nämä herrat olivat vain Ruotsalainen extensio Suomessa, kuten Suomenruotsalaiset ovat yleensä olleet. Suomenruotsalaiset ovat mieltäneet itsenä laajemmin Suomalaiseksi, joka ennen oli synonyymi suomenkieliselle Fenno-Ugrille, vasta hieman yli sata vuotta. JFK 8. heinäkuuta 2008 kello 14.58 (UTC)

Luokka: Suomenruotsalaiset?

Olisikohan järkevämpää poistaa se enemmän tai vähemmän onnistunut lista ja tehdä kategoria Luokka:Suomenruotsalaiset johon lisättäisiin ko. henkilöitä koskevat artikkelit? Siirrettäisiin samalla juupas-eipäs-kinastelut joka ikisestä henkilöstä foorumiin jossa ehkä joku voisi jotain tietääkin aiheesta. (Huomaa myös Luokka:Suomen etniset ryhmät ja siihen jo tehty Luokka:Saamelaiset.) -- era (Hauku | Hiippaa) 29. maaliskuuta 2007 kello 09.23 (UTC)Kommentin jätti Käyttäjä:Eeera (keskustelu – muokkaukset).

Luokka:Ruotsalaiset

Ulrika poisti luokan ruotsalaiset, perusteena väärä luokka. Asia ei käsittääkseni ole ihan näin musta valkoinen. Suomenruotsalaiset käyttävät monesti termiä ruotsinkieliset suomalaiset. Silti jotkut tahot ja myös osa suomenruotsalaisista itsestään katsoo olevansa ruotsalaisia. Ja luokassa ruotsalaisethan on vain ylimalkainen selite, eri ruotsalaisryhmiä käsitteleviä artikkeleita., joten eiköhän tämä artikkeli voi olla myös siellä. --Kyzyl 20. kesäkuuta 2007 kello 20.35 (UTC)

"myös osa suomenruotsalaisista itsestään katsoo olevansa ruotsalaisia". Tuolle väitteelle tarvittaisiin luotettava lähde ja vielä sellainen jssa sanotaan, kuinka suuri osa. Kaikki tuntemani suomenruotsalaiset ovat finländare, suomalaisia. --Ulrika 20. kesäkuuta 2007 kello 22.58 (UTC)

Kaippa sille lähdekin olisi jostain löydettävissä, mutta tein päätelmän artikkelissa olevien toteamusten, yleensä (ei siis aina) ja monet (eivät siis kaikki) vrt. Yleensä suomenruotsalaiset tekevät nykyisin muutenkin selkeän eron suomenruotsalaisen identiteetin ja ruotsalaisuuden välillä. Tästä syystä monet suomenruotsalaiset kutsuvat itseään mieluummin ruotsinkielisiksi suomalaisiksi. Ja kuten sanottu, luokassa ruotsalaiset on vain ylimalkainen toteamus eri ruotsalaisryhmiä käsitteliä artikkeleita, ei siis vain ruotsalaisia käsitteleviä artikkeleita. Ja jos luokan kuvaus muutetaan muotoon Eri ruotsalais- ja ruotsinkielisiä ryhmiä käsitteleviä artikkeleita, niin sitten ainakin suomenruotsalaiset sopii sinne. Artikkelissa ruotsalaiset sanotaan seuraavasti Ruotsin ruotsalaisia kutsutaan myös riikinruotsalaisiksi (rikssvenskar), jotta heidät erotettaisiin muissa maissa asuvista ruotsinkielisistä ryhmistä, kuten suomenruotsalaisista. Tälle ei ole lähdettä mutta on käsittääkseni ihan yleistietoa. Ruotsinkielisessä artikkelissa sv:Svenskar on ruotsalaisiin luettu myös suomenruotsalaiset (lisähuomautuksella finlandsvenskar). Myös saksan- ja englanninkieliset artikkelit käsittelevät suomenruotsalaisia artikkelissa ruotsalaiset. --Kyzyl 21. kesäkuuta 2007 kello 07.50 (UTC)

Tässä on selkeä hätäinen päätelmä: "jos yleensä suomenruotsalaiset pitävät itseään ruotsinkielisinä suomalaisina niiden, jotka eivät pidä täytyy pitää itseään ruotsalaisina". Näin ei luonnollisesti välttämättä kuitenkaan ole (he voivat pitää itseään maailmankansalaisina, pohjanmaalaisina tai vaikka kommunisteina).--Joonasl (kerro) 21. kesäkuuta 2007 kello 08.00 (UTC)

No tuon kirjoittamasi lauseen, voi toki noin ymmärtääkin, mutta artikkelissa todetaan ensin "suomenruotsalaisten nykyisin yleensä tekevän selkeän eron suomenruotsalaisen identiteetin ja ruotsalaisuuden välillä" ja teksti jatkuu "tästä syystä monet suomenruotsalaiset kutsuvat itseään mieluummin ruotsinkielisiksi suomalaisiksi." Eli tekstissä todetaan etteivät kaikki suomenruotsalaiset tee nykyisinkään selkeää eroa suomenruotsalaisen identiteetin ja ruotsalaisuuden välillä ja tästä syystä monet (eivät siis kaikki) suomenruotsalaiset kutsuvat itseään mieluummin ruotsinkielisiksi suomalaisiksi. Eli kyseessä ei ole hätäinen päätelmä vaan noin artikkelissa todetaan. =)

Lisäksi lähteessä, joka on annettu yllä oleville lauseille, en löytänyt mainintaa siitä että monet suomenruotsalaiset pitävät itseään ruotsinkielisinä suomalaisina. Artikkelissa todetaan että suomalaista identiteettiä rakennettaessa suomenruotsalaiset olivat väliinputoaja ryhmä. Ja toiseksi etteivät suomenruotsalaiset ole yhtenäinen joukko. Ja ettei tule väärinkäsityksiä niin en kiistä etteikö monet suomenruotsalaiset pidä itseään ruotsinkielisinä suomalaisina, tuo lähde ei vaan asiasta kerro. --Kyzyl 21. kesäkuuta 2007 kello 08.33 (UTC)