Keskustelu:Suomen kansanvaltuuskunta

Artikkeli Suomen kansanvaltuuskunta on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
18.8.–29.9.2005	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
9.–14.4.2011	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
10.7.–11.8.2011	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
10.–17.8.2011	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Miksihän artikkelin nimi on genetiivissä? 84.231.73.68 30. kesäkuuta 2005 kello 10:44:30 (UTC)

Kyseessä on erisnimi. --Tungsten 18. elokuuta 2005 kello 05:41:34 (UTC)

Poistettu spekulaatiot siitä millaisia vaikutuksia perustuslailla olisi voinut olla koska mitään lähdettä ei käsittelylle ole ja Wikipediassa ei saa julkaista uutta tutkimusta. --Tungsten 24. elokuuta 2005 kello 15.27 (UTC)

En ymmärrä mitä eroa on:

a) Kansaneduskunnan valiokuntien ja komiteoiden jäsenet oltaisiin valittu suhteellisella vaalitavalla kansanedustajien keskuudesta.

b) Nykyisessä valtiosäännössä valiokuntien paikat jaetaan samassa suhteessa puolueiden kansanedustajapaikkojen kanssa.

Eikö kummassakin tapauksessa ole kyse suhteellisesta vaalista? Lähtökohtana olisi ja on kummassakin eduskuntaryhmän kansanedustajamäärä. Tosin asiat sovitaan äänestyksittä, aivan kuten kunnanvaltuustot valitsevat suhteellisuutta noudattaen kunnanhallitukset. Alexius Manfelt 3. syyskuuta 2005 kello 10.58 (UTC)

Kansanvaltuuskunnan jäsenenä oli ilmeisesti myös Hilja Pärssinen. Miksei häntä mainita artikkelissa? Viittaan mmm. täältä löytyviin tietoihin. 80.222.50.237 8. tammikuuta 2007 kello 23.26 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi

Suomen kansanvaltuuskunta

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Vaikea ja mahdollisesti kiistanalainen aihe. Artikkeli on laajahko, mutta joku historiaa ja lainsäädäntöä tunteva voisi läpikäydä sen sisältöä. Myös neutraalius on syytä arvioida samoin kuin jäsentely. --Tungsten 18. elokuuta 2005 kello 05:38:37 (UTC)

Myönnän. En ole lainoppinut, mutta olen harrastanut juridiikkaa pari vuotta ja politiikasta olen kirjoittanut jo kymmenisen vuotta. Lisäksi kirjoittamani teksti perustuu lähdeaineistoon, jonka _oletan_ olevan totuudenmukaista: en siis täydellä varmuudella tiedä näin olevan.

Neutraaliutta, eteenkin Suomen Kansanvaltuuskunnan perustuslain mahdollisista vaikutuksista osalta, voitaneen laajemminkin pohtia. Kaikki kommentit ovat tervetulleita.

(Nimim: merkittävästä määrästä tämän artikkelin alkuperäisestä aineistosta vastaava).

Kiitos panoksesta artikkelin eteen. Katsotaan josko se lähtisi tästä edelleen kehittymään. Muita näkökulmia olisi hyvä minusta saada. --Tungsten 18. elokuuta 2005 kello 09:59:37 (UTC)

Mielestäni tässä ei ole varsinaista NPOV-ongelmaa, koska artikkeli ei ota kantaa "oikeaan ja väärään" ainakaan suoranaisesti. Typojahan sielä on... Höyhens 21. elokuuta 2005 kello 13.29 (UTC)

En ymmärrä mitä eroa on:

a) Kansaneduskunnan valiokuntien ja komiteoiden jäsenet oltaisiin valittu suhteellisella vaalitavalla kansanedustajien keskuudesta.

b) Nykyisessä valtiosäännössä valiokuntien paikat jaetaan samassa suhteessa puolueiden kansanedustajapaikkojen kanssa.

Eikö kummassakin tapauksessa ole kyse suhteellisesta vaalista? Lähtökohtana olisi ja on kummassakin eduskuntaryhmän kansanedustajamäärä. Tosin asiat sovitaan äänestyksittä, aivan kuten kunnanvaltuustot valitsevat suhteellisuutta noudattaen kunnanhallitukset. Alexius Manfelt 3. syyskuuta 2005 kello 10.58 (UTC)

Kuule, tässä on ero. Jälkimmäinen tapaus antaa mahdollisuuden sopuvaaliin, joka nykyään tavallaan onkin käytössä. Siinä voi kompensoida vähemmälle jäänyttä puoluetta toisen valiokunnan kohdalla antamalla vastaavasti enemmän. Nyt ei ole näyttöä siitä, olisiko edellinen johtanut samaan tilanteeseen. Luultavasti olisi, mutta se on spekulointia. Ero on siis itse asiassa se, ettemme tiedä miten a-vaihtoehto olisi toiminut. Ymmärsitkö ? :) Höyhens 22. syyskuuta 2005 kello 11:46:34 (UTC)

Olisiko syytä lisätä luku, jossa käsiteltäisiin kansanvaltuuskunnan jäsenten kohtaloa. Useilla heistä oli vielä merkittävä ura edessään, Toisilla tylympi kohtalo. Alexius Manfelt 3. syyskuuta 2005 kello 11.15 (UTC)

Epäilen rankasti artikkelin neutraalisuutta. Tekstissä hehkutetaan perustuslain ihanuutta ja antaa sen kuvan kuin tyrannia olisi voittanut, kun valkoiset voittivat sodan. Suomen nykyinen perustuslaki on paljon parempi kuin punikkien. Lopussa vielä kehdataan puhua Neuvosto-Venäjän interventiojoukoista (lue: Suomen miehitys venäläisten toimesta). Teksti on ihan liian hekumoiva ja punaisia ihannoiva. Neutraalius kuntoon! --Smörre 3. huhtikuuta 2006 kello 20.09 (UTC)

Maininta voisi olla siitäkin että punaiset kapinallaan kaatoivat demokraattisen hallinnon ja voikin hyvällä syyllä epäillä olisiko punaisessa Suomessa suvaittu porvaripuolueita. --Voileiväntekijä 21. lokakuuta 2006 kello 00.17 (UTC)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mielestäni tämä aikanaan kökkö artikkeli alkaa nyt olla siinä kunnossa, että ansaitsee lupaavan statuksen. Loin juuri artikkelit viimeisille tässä olleille punaisille linkeillekin. Löytyykö tästä vielä valitettavaa? --Risukarhi 9. huhtikuuta 2011 kello 19.16 (EEST)

Viitteet. Niitä puuttuu aika paljon. --Lakritsa 9. huhtikuuta 2011 kello 23.27 (EEST)

Voisitko tarkentaa? Näyttäisi siltä, että lähde puuttuu kokonaan tuolta kappaleelta, jossa puhutaan Työväen pääneuvostosta, ja viimeisen kappaleen lopusta, jossa kerrotaan Lex Tokoista. Valtuuskunnan kokoonpano -taulukko on periaatteessa myös viitteetön; sen lähteenä on ainakin 50 sivun mittainen pätkä Rinta-Tassin tutkimuksesta, jossa osastot esitellään yksitellen. Voin nämä kaikki järjestää. Oliko muuta? --Risukarhi 10. huhtikuuta 2011 kello 10.32 (EEST)

Jokaiseen kappaleeseen voisi merkitä viitteen. J.K Nakkila 10. huhtikuuta 2011 kello 23.51 (EEST)

Nyt alkaa mielestäni olemaan tämä viitepuoli kunnossa. Aika vahvasti tosin nojataan tähän Rinta-Tassin tutkimukseen, mutta se nyt sattuu olemaan ylivoimaisesti kattavin, mitä aiheesta on tehty. Löytyykö vieläkin puutteita? --Risukarhi 12. huhtikuuta 2011 kello 15.00 (EEST)

Vielä on pari viitteetöntä kappaletta. Artikkelissa on ollut ongelmia neutraalin näkökulman kanssa aiemmista keskusteluista päätellen, mutta nyt se on minusta siinä suhteessa aika hyvä. Muutamissa kohdissa, kuten "suhde väkivaltaisuuksiin" ja "perustuslakiehdotus ja suhtautuminen demokratiaan", on tosin vielä arvottavia väitteitä, joille toivoisi vähän laajempaa viitteistystä. "Suhde väkivaltaisuuksiin" -luvun viimeisen kappaleen, jossa puhutaan valkoisen puolen asenteesta valkoista terroria kohtaan, voisi mielestäni poistaa (vaikka se lähteistetty onkin). Se on aika osoitteleva. Ainakin jatkokehitystä ajatellen laajempi lähdepohja olisi tarpeen.--Tanár 12. huhtikuuta 2011 kello 15.02 (EEST)

Viitteettömiä lauseita löytyy pari, kappaleita nähdäkseni vain yksi, eli tuo "Lakiesityksen ultrademokraattisuus oli vahvassa kontrastissa..." Ironista kyllä, se on lisätty tähän juuri neutraaliuden vuoksi. Valkoisen hallituksen suhtautumisesta valkoiseen terroriin kertova lause on sävyltään arvottava, mutta sisällöltään tärkeä, koska se antaa ratkaisevan vertailukohdan kansanvaltuuskunnan toiminnalle (Lähteenä on muuten poliittisen historian professori Seppo Hentilän teksti kyseisen aineen yliopiston pääsykoekirjassa). Tämäntyyppisessä aiheessa neutraaliutta kannattanee hakea siten, että tuodaan esiin mahdollisimman monta puolta samasta asiasta, mahdollisimman monta näkökulmaa. Faktisesti paikkansapitävän sisällön karsiminen olisi mielestäni karhunpalvelus artikkelin neutraliteetille; sanamuotoja voi tietysti aina viilailla. Siitä olen täysin samaa mieltä, että laajempi lähdepohja olisi suotava. Pitänee kehittää jotain. --Risukarhi 12. huhtikuuta 2011 kello 15.17 (EEST)

Muokkasin sitä Hentilän kirjaan viittaavaa kohtaan mielestäni vähemmän osoittelevaksi. Olen tosin vähän eri mieltä siitä, että valkoisten asenne olisi "ratkaiseva vertailukohta", koska näiden puolten välillä oli se ero, että toinen voitti ja toinen hävisi. Valkoinen puoli voitti ja sai tilaisuuden kostoon, emmekä voi tietää miten punaiset olisivat voittaessaan reagoineet. Sitten lätkäisin pari lähdepyyntöä. Minusta "ultrademokraattisuus" on vahva sananvalinta, vaikka edellä tekstistä käykin toki ilmi, että perustuslakiesitys oli demokratian periaatteiden mukainen. Lähdepyynnöt kun on täytetty, minun puolestani kelpaa lupaavaksi. Hyvää työtähän tämä on.--Tanár 13. huhtikuuta 2011 kello 09.58 (EEST)

Mielestäni tekemäsi poistot eivät olleet välttämättömiä, mutta hyväksyn ne, koska tekstin kirjoittajana saatan olla hieman jäävi sitä arvioimaan. Tietenkään valkoisten ja punaisten teot eivät kokonaisuudessaan ole suoraan verrannollisia, koska toinen puoli voitti ja toinen hävisi, mutta ero asenteissa kansanvaltuuskunnan ja senaatin välillä ilmeni kyllä jo sodan alusta alkaen, kun puntit olivat vielä tasan (toinen puoli kriminalisoi tappamisen ja vetosi sen lopettamisen puolesta, toinen... no, ei tehnyt mitään estääkseen päivänselvää lain rikkomista). Mutta olkoon, en minäkään halua tänne muokkaussotaa vuoden 1918 rintamalinjojen mukaan, eikä artikkelin sisältöä voi tietenkään omia itselleen.

Sanalla ultrademokraattisuus tarkoitin, että demokratia on ikään kuin viety äärimilleen, ad absurdum (jopa oikeusistuimien tuomioiden kumoaminen mahdollista kansanäänestyksellä, mikä ei vastaa nykypäivän käsitystä oikeusvaltiosta). Se ei siis ole positiivinen (tai negatiivinen) ominaisuus, vaan arvioi käsitystä demokratiasta. Myönnän, että joku voi tulkita sanavalinnan ylistäväksi. Se koko kappale on siinä sitä varten, että pyrin välttämään mielikuvaa yksipuolisesta ylistämisestä, josta tämän sivun aikaisempaa versiota on yllä voimakkasti kritisoitu. Kappale on mielestäni tarpeellinen, mutta lähde tosiaan pitää vielä löytää. --Risukarhi 13. huhtikuuta 2011 kello 11.27 (EEST)

Aha, en tosiaan ymmärtänyt mitä tarkoitit "ultrademokraattisella". Onko sulla lähteitä käsitteen määrittelyyn? Sitä voisi vähän avata tai jopa kirjoittaa siitä oman artikkelin. Olen samaa mieltä että kappale on tarpeellinen ja olisi sääli, jos se pitäisi poistaa lähteen puuttumisen takia.--Tanár 13. huhtikuuta 2011 kello 14.11 (EEST)

Mites olis sanan korvaaminen sanoilla yltiödemokraattinen tai ylidemokraattinen? Gopase+f 13. huhtikuuta 2011 kello 14.20 (EEST)

Huomaan lainanneeni termin tutkija Vesa Varekselta eduskunnan historiikkisarjassa ilmestyneestä teoksesta Kansanvalta koetuksella, jossa hän analysoi kansanvaltuuskunnan valtiosääntöä muutenkin. Lisäänkin sen viitteisiin. Vares ei erikseen määrittele termiä, mutta käyttää sitä selvästi samassa merkityksessä kuin edellä kuvailin. Ristiriitaan punaisen hallinnon teorian ja käytännön välillä viittaavat epäsuorasti niin Rinta-Tassi kuin Vares; ilmeisesti se on molemmille tavallaan itsestäänselvyys. --Risukarhi 13. huhtikuuta 2011 kello 14.46 (EEST)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
2. lähde merkitty.
3. onkos sopivaa tietolaatikkomallinetta?
4. viitteistys lähes aukoton.
5. laaja.
6. monta lähdettä.
7. lähteistä ainakin yksi käsittelee aihetta.
8. kuvitus.
9. kieli ok. (viitteen paikka suhteessa välimerkkiin horjuu tarpeettomasti ja haittaa luettavuutta)
10. luokittelu ok.
11. kielilinkit ok. yleisilme ok.
12. artikkelin historia: artikkelin kirjoittanut suurimmaksi osaksi uudelleen IP, joka myöhemmin ilmeisesti rekisteröinyt tunnuksen, joka jatkanut kirjoitustyötä. (02-04/2011) Oletan, että IP:eiden muokkauksissa ei ole mitään epäilyttävää, jolloin artikkelin historia vaikuttaisi koostuvan luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä.

10/11 -> Lupaava artikkeli. Hyvää työtä. Gopase+f 12. huhtikuuta 2011 kello 20.37 (EEST)

Tunnustan mieluusti, että kaikki nuo 128-alkuisista IP-osoitteista tehdyt muokkaukset ovat minun käsialaani ajalta ennen kuin rekisteröin käyttäjätunnuksen. Niissä ei mielestäni pitäisi olla sen enempää häikkää kuin omissa muokkauksissani muutoinkaan.--Risukarhi 13. huhtikuuta 2011 kello 08.52 (EEST)

Onkos nää IP-muokkaukset samaa alkuperää [1], jos ei niin pitää tarkistaa onko tehty jotain ratkasevaa sisältöön. Gopase+f 13. huhtikuuta 2011 kello 08.56 (EEST)

Joo, tuo 62.78.253.111 on myös minun käsialaani. Ennen oman käyttäjätunnuksen luomista tein muokkauksia aika monesta eri osoitteesta. Pitäisi tehdä joku lista omalle käyttäjäsivulle. --Risukarhi 13. huhtikuuta 2011 kello 11.02 (EEST)

Kannatan lupaavuutta, hyvää työtä tehty! Tosin aion vielä tässä tänään käydä kielen läpi, josko osaisin vähän tehdä sille jotakin. Iivarius 13. huhtikuuta 2011 kello 11.58 (EEST)

Juu, ny käy. J.K Nakkila 13. huhtikuuta 2011 kello 22.23 (EEST)

Voisi miettiä jopa hyväksi? Muutosten jälkeen on lupaava. --Lakritsa 14. huhtikuuta 2011 kello 17.54 (EEST)

Merkkaan ja arkistoin. Gopase+f 14. huhtikuuta 2011 kello 17.56 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Suomen kansanvaltuuskunta

Lupaavaksi hyväksymisen jälkeen olen laajentanut artikkelin sisältöä ja lähdepohjaa sen verran, että olettaisin sen nyt kelpaavan hyväksi. Rakenteessa, kieliasussa ja muissa teknisissä seikoissa löytynee jälleen kuitenkin paikkailtavaa, joten arvioitakoon ennen äänestystä. --Risukarhi 19. heinäkuuta 2011 kello 16.36 (EEST)

Sisällön ja lähteiden puolesta ok, kuten jo lupaavaksi hyväksyttäessä oli puhetta. Rakennetta voisi vielä ehkä vähän miettiä. Nyt se koostuu peräkkäisistä luvuista eikä siinä ole mitään hierarkiaa, siis ylä- ja alalukuja. Minusta siinä voisi koettaa erottaa toisistaan tapahtumien kronologisen kuvauksen ja sitten sellaiset osiot, jotka kertovat kansanvaltuuskunnan linjasta yleisemmin (ainakin 7, 8 ja 9, ehkä myös 3, 4 ja 5 osittain). Sen jälkeen kun rakenne on selvä, johdannon voisi kirjoittaa uudelleen niin, että se on tiivistelmä artikkelista.--Tanár 23. heinäkuuta 2011 kello 00.04 (EEST)

Pyrin parantelemaan artikkelia ehdottamaasi suuntaan ja täydensin samalla sisältöäkin vielä hieman. Täysin en kuitenkaan halunnut erottaa kronologista kuvausta linjanvetoja käsittelevistä luvuista, sillä jälkimmäiset mielestäni kuitenkin osittain nivoutuvat kronologiseen esitykseen. Ja kansanvaltuuskunnan "loppu" sopii mielestäni loogisesti myös artikkelin loppuun. --Risukarhi 27. heinäkuuta 2011 kello 11.58 (EEST)

Rakenne on nyt mielestäni mennyt parempaan suuntaan. Sellainen juttu vielä, että voisiko artikkelin alussa olla jokin malline. Vaikka eipä tullut ainakaan itselleni helposti mitään mallinetta mieleen... Hyvää työtä tämä on, voisi mennä suositelluksikin.--Tanár 1. elokuuta 2011 kello 19.10 (EEST)

Mietin itsekin tuota mallinnetta jo silloin suositelluksi artikkeliksi valittaessa, mutta sellaista (esim. Malline:Hallitus) ei nähdäkseni ole. Ongelma oli myös löytää sopiva kuva alkuun (tai muutenkaan kuvitusta artikkeliin), joten piti sitten tyytyä puheenjohtajan kuvaan. Commonsissa olevat sisällissota-aiheiset kuvat esittävät käytännössä kaikki sotilaita. --Risukarhi 1. elokuuta 2011 kello 19.21 (EEST)

Asiallinen artikkeli, mutta ehkä voisi korostaan naisten roolia valtuuskunnan jäseninä. Heillä oli tavallaan, ja tosiasiassa, ministerin status, eli naisia oli jäsenistä kaksi ja siten he olivat ensimmäiset naisministerit Suomessa ja melkein koko maailmassakin. --Tomppaboy 10. elokuuta 2011 kello 19.15 (EEST)