Wikipedia

Keskustelu:Luettelo suomen venäläisistä lainasanoista

Viimeisin kommentti: 7 vuotta sitten käyttäjältä Raksa123 aiheessa Sanojen synty
Lisätietoja tästä sivusta

Kun lisäätte sanoja, koettakaa lisätä myös alkuperäinen venäjänkielinen sana. Esim täältä löytyy ilmainen verkkosanakirja, josta voi olla apua. --Joonas (kerro) 9. maaliskuuta 2006 kello 14.57 (UTC)

Mmm muokkaa

Erittäin loistavaa materiaalia siirrettäväksi wikisanakirjaan :) Mutta teki mieleni kysyä, miksi tämä on listassa:

  • synnyttää (родить)

-Samulili 9. maaliskuuta 2006 kello 15.03 (UTC)

Minä vain translitteroin, älä minulta kysy ;) --Joonas (kerro) 9. maaliskuuta 2006 kello 15.07 (UTC)
Näin väittää etälukio. [1] Onkohan listassa pitemmän päälle järkeä kun lainoja on jo 800-luvulta ja stadin slangissakin parisensataa? --Mikko Paananen 9. maaliskuuta 2006 kello 15.09 (UTC)
"Synnyttää" ei ole tullut venäjästä vaan nimenomaan rotinat-sana ja mitä ilmeisemmin myös "rotu", venäjäksi род. --Hippophaë 9. maaliskuuta 2006 kello 20.41 (UTC)

Aakkostus muokkaa

Pitäiskö tehdä aakkostus ennen kuin homma karkaa käsistä? Siis aakkosten kirjaimista otsikot. --128.214.205.6 9. maaliskuuta 2006 kello 15.17 (UTC)

Pitäis kai mutta jos tästä niin iso tulee niin eikö tämä kuulu wikisanakirjaan eikä ensyklopediaan? Höyhens 9. maaliskuuta 2006 kello 15.23 (UTC)
Eihän luettelon pituus tarkoita, että luettelo kuuluisi sanakirjaan. Onhan en-wikissäkin jumalattoman isoja luetteloita. Samoin kirjainten käyttäminen otsikkona ei edes tarkoita, että artikkeli olisi mielettömän pitkä. --128.214.205.6 9. maaliskuuta 2006 kello 15.29 (UTC)
Eipä niin. Pas tehren mun pualest. Höyhens 9. maaliskuuta 2006 kello 15.32 (UTC)

Tuota semmoinen juttu että täällä ei ole puoliaakaan sanoista. Itse venäjää opiskelevana näitä yhteisiä sanoja keksii vähän väliä (päivittäin). Se että niitä olisi vain tuhat on väärä. Listasta puuttuu ihan ilmiselviä sanojakin paljon, kuten синий, sinij = sininen jne.

Useita huomautuksia muokkaa

Viimeisin kommentti: 8 vuotta sitten4 kommenttia2 henkilöä keskustelussa

Torrakko on ruotsin sana torraka, kuivunut näre suolla.

Ohessa kommentteja Suomen Sanojen Alkuperä -teosta (SSA) konsultoiden:
Torrakkoa ei SSA edes mainitse. Heikki Paunonen tosin juuri julkaisi Stadin slangin etymologisen sanakirjan, ehkä joku voi katsoa sieltä.

Katiska voi olla tekemisissä sanan котец kanssa, mutta läntinen laina kori koz' voi olla alkuperäisempi. Kattisoja on mm. Värmlannissa päin.

Tämä on paljon vanhempi ja tulee jo varhaiskantaslaavista (*katьci, josta muinaisven. котьцы). Suomen murteissa on katitsa ja virossa kaits (< *kaditsa), joka lienee alkuperäisempi asu.

Vesseli johtuu ennemmin norjasta - den vesle gutta on pikkuinen poika. Olisiko kväänisana kuten linna Soria moria Elviksellä?

Venäjästä tulee murresana vesseli, vesselä joka tarkoittaa 'vilkasta' (ven. веселье, 'hupi'). 'Pikkupoika'-sanan on oletettu tulevan edelleen tästä, sanan vesa vaikutuksen takia, mutta voi olla että norjaselityskin toimii. Vesle yksinäänhän tosin tarkoittaa vain 'pientä', joten ei tuo paljoa suoraviivaisemmalta kuulosta.

Pitäisi osata kunnolla venäjää, monet oletetut kantasanat ovat arvailuja ja oudoissa muodoissa.

Töölönpappa (keskustelu) 3. huhtikuuta 2016 kello 00.36 (EEST)Vastaa

Vielä lisää:

Sulake eli proppu on kyllä myös probka, eli oikeastaan korkki, mutta eikö ruotsin propp tai saksan Propfen olisi normaalimpi lainanantaja?

Tämä on selvästi ruotsista.

Patukka on kai батог eli batog, joka kyllä onkin keppi, sauva, pieni ruoska. Veikkaisin venäjään turkista tai mongolista. Sanaa беточка ei taida edes olla!

Jep. Meillä ei kovin paljoa suoria yhteyksiä Turkkiin ole ollut, joten varmaan silti vähintään venäjän välittämä.

Töölönpappa (keskustelu) 3. huhtikuuta 2016 kello 01.28 (EEST)Vastaa

Niin ja sitten vielä riesa. Ei ole sanaa граза, vaan grjaz' eli грязь eli kura. Voihan sekin takertua riesaksi... Töölönpappa (keskustelu) 3. huhtikuuta 2016 kello 01.34 (EEST)Vastaa

Tämä on hieman vanhemmasta päästä: muinaisven. грѣза grieza 'hämminki' (nykyisin грёза grjoza 'uni'). --Trɔpʏliʊm • blah 6. huhtikuuta 2016 kello 22.26 (EEST)Vastaa

Ihan kummia sanoja... muokkaa

Näyttää siltä, että luetteloon on lisätty sanoja merkitsemättä sen kummempia lähteitä. Suuri osa vaikuttaa aika omituisilta. Mitä esimerkiksi sana "patukka" listassa tekee? Mikähän mahtaa olla alkuperäinen sana? Miten gorasta on väännetty vuori? Entäs tarina -SM 9. maaliskuuta 2006 kello 22.14 (UTC)

Minä olen miettinyt ihan samaa.. Pitäisi varmaan pitäytyä ainakin sellaisissa sanoissa, joista lisääjä osaa kertoa lähteenä olevan venäjänkielen sanan. --Joonas (kerro) 9. maaliskuuta 2006 kello 22.16 (UTC)
Tai noudattaa Wikipedian sääntöjä ja poistaa roskana artikkeli, joka on täysin omaa tutkimusta. Eihän pelkästään se, että eri kielten samaa tai lähes samaa asiaa tarkoittavat sanat muistuttavat toisiaan, tarkoita, että jompi kumpi olisi toisesta lainattu. --SM 9. maaliskuuta 2006 kello 22.20 (UTC)
Ei kai siitä tarvitse edes keskustella onko esim. sana (vanha)stara lainattu venäjästä, se kuuluu kuuluisaan yleissivistykseen. Ei se että jotkut yksityiskohdat ovat lähteettömiä/epäselviä ole syy koko artikkelin poistolle (vaan syy ko. yksityiskohdan poistolle). --Joonas (kerro) 9. maaliskuuta 2006 kello 22.23 (UTC)
Suurin osa ei kuitenkaan ole noin selviä tapauksia. Moni lienee vaan lisätty listaan sillä perusteella, että muistuttavat eri kielissä toisiaan. Yksinkertaisinta olisi siirtää luettelo sisältöä paremmin kuvaavalle nimelle Luettelo suomen kielen ja venäjän kielen sanoista, jotka muistuttavat äänneasultaan toisiaan :). --SM 9. maaliskuuta 2006 kello 22.34 (UTC)
"Tarina" lienee peräisin venäjän sanasta "старина". Kunnon artikkeli aiheesta Suomen kielen venäläinen lainasanasto olisi minusta paljon mielekkäämpi vaihtoehto tällaiselle sekalaiselle luettelolle. --Hippophaë 9. maaliskuuta 2006 kello 23.28 (UTC)
Olen samaa mieltä, mutta nämä eivät tietenkään ole toisiaan poissulkevia, sekä tuo artikkeli, että tämä luettelo voivat elää rinta rinnan. --Joonas (kerro) 10. maaliskuuta 2006 kello 07.10 (UTC)
Sana "patukka" on mainittu HY:n Suomen kielen rakenne YY11 luentokalvoissa.[2] Ainut järkevä lähde tälle listalle on Etymologinen sanakirja ja mitään muuta on edes turha listata. En muuten ihmettele yhtään tuota vuoren listausta. Onhan suomen sana "sata" sama kuin latinan "centum" ja saksan "Hundert". Noissa on vain tapana tapahtua äännemuutoksia aikojen kuluessa. --Mikko Paananen 10. maaliskuuta 2006 kello 07.35 (UTC)
Meren "Sanojen synty" kirjan mukaan vuori on germaanista perua. kuten tuolla kommenissa sanoin käyn tämän listan läpi tuon teoksen kanssa ja karsin virheet pois. --Joonas (kerro) 10. maaliskuuta 2006 kello 07.48 (UTC)
Meren "Sanojen synty" ei ole paras mahdollinen lähdeteos, koska se sisältää myös kirjailijan omia sepitelmiä, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Parempi on käyttää teosta Suomen sanojen alkuperä tai Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologista sanakirjaa. --Hippophaë 10. maaliskuuta 2006 kello 20.41 (UTC)
Tiedän, mutta niitä minulla ei sattunut olemaan kirjahyllyssä :) --Joonas (kerro) 11. maaliskuuta 2006 kello 10.34 (UTC)

Hataruudesta muokkaa

Laitoin sanat "vuori" ja "pommi" hatariin muistikuviin perustuvin tiedoin alun perin, koska halusin saada artikkelin alkuun. --128.214.205.5 10. maaliskuuta 2006 kello 08.22 (UTC)

Leipä muokkaa

Leipä on Suomen sanojen alkuperä. etymologinen sanakirja L-P (2001) mukaan germaaninen laina, ehkäpä gootin "hlaifs", tai muinaisyläsaksan "hleib", "leib". Tuohirulla 9. kesäkuuta 2006 kello 10.10 (UTC)

Muutama sana muokkaa

Eikös "kuontalo" ja "suntio" tule myös (muinais)venäjästä? --Muhaha 11. tammikuuta 2007 kello 20.25 (UTC)

Sininen muokkaa

Edellä mainitun Suomen Sanojen Alkuperän mukaan sininen on suomensukuisissa kielissä omaperäinen sana Tuohirulla 28. maaliskuuta 2007 kello 14.02 (UTC)

Puru/poro? muokkaa

Onko puru/poro (esim. kahvinpuruista puhuttaessa) laina venäjästä? Vrt. порох ("poroh", ruuti) ja порошок ("poroshok", jauhe). 81.197.68.152 11. heinäkuuta 2007 kello 16.10 (UTC)

Ei. Poro tulee porasta. Tulipora oli laite, jolla tuli sytytettiin "poraamalla" eli kitkan avulla. Poraamisesta on kehittynyt palamista merkitsevät sanat porottaa ja polttaa. Tuhkaa on sitten alettu kutsua poroksi, koska se on palamisen eli porotuksen tuote. Sitten monenlaisia muitakin jauheita on alettu kutsua poroksi (tai puruksi tai puuruksi tms.). Venäjän poro-sanojen alkuperästä minulla ei ole tietoa. Suomen sana "pora" taitaa kuitenkin olla indoeurooppalaista alkuperää, mutta sana poro on kehittynyt siitä suomensukuisten kielten puolella, eikä sitä liene erikseen lainattu. 193.65.112.51 26. heinäkuuta 2007 kello 16.47 (UTC)

Portsari muokkaa

Eiköhän tämä ole vain lyhennys "porttivahdista" tai "porttimiehestä". Joo, on melkoisen kehno artikkeli.

Otin pois, koska se oli lähteetön. Ei ole kehno artikkeli sikäli, että lähteytetyt sanat on hyviä. Myös jotkut lähteettömät on itsestään selvästi oikein. Esimerkiksi "mesta" on täysin sama sana molemmissa kielissä, tosin suomessa se on vain slangia --128.214.205.62 1. tammikuuta 2008 kello 13.51 (UTC)

Stara muokkaa

Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa

Jos "stara" tarkoittaa nykyään lähinnä rock-tähteä, niin eikös vanhalle kääkälle ole toinenkin slangisana eli "starbu"? 195.197.240.134 10. tammikuuta 2008 kello 11.03 (UTC)

Niin, meillähän on kaksi staraa: Se Helsingin slangissa oleva stara (ven. "staryi"), joka tarkoittaa vanhaa miestä. Sitten tämä nykynuorten stara, joka on väännetty englannin sanasta tähti ("star"). --83.150.115.37 20. tammikuuta 2014 kello 11.35 (EET)StaraVastaa

Snaijata muokkaa

?

Sanojen synty muokkaa

Viimeisin kommentti: 7 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa

Veijo Meren Sanojen synty on yksi päälähteistä. Se ei kuitenkaan ole luotettava lähde, koska se ei täytä tieteellisen tutkimuksen vaatimuksia - wikislangin mukaan "omaa tutkimusta", jolle ei löydy minkään maailman lähteitä. Nuo pitäisi poistaa.--Nedergard (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 17.06 (EEST)Vastaa

Luettelo poistetuista muokkaa

Alla on luettelo artikkelista poistetuista sanoista, joiden lähteenä oli Sanojen synty. Ne voi palauttaa artikkeliin, jos niille löytyy parempi lähde. --Raksa123 (keskustelu) 13. marraskuuta 2016 kello 01.53 (EET)Vastaa

  • astalo - eli ase (muinaisvenäjä: ostén eli keppi, sauva) [1]
  • ikkuna (окно, okno) [1] Karjalassa tunnettu muoto akkuna on lähempänä kyseistä venäjän sanaa. Ei tiedetä, miksi suomen sana alkaa i:llä eikä a:lla. Tällainen sanan muunnos olisi täysin epätyypillinen. Muinoin sanaa akkuna käytettiin suomen yleiskielessäkin. Vuoden 1776 Raamatun käännöksessä käytetään pelkästään sanaa akkuna. Vuoden 1933/1938 Raamatun käännöksessä esiintyy sekä ikkuna- että akkuna-sanoja. Nykyään akkuna-sanaa käytetään ani harvoin; vuoden 1992 Raamatun käänöksessä akkuna-sana esiintyy vain yhden kerran, sekin sanonnassa taivaan akkunat.
  • kanava (канава, kanava eli oja) [1]
  • kapakka (кабак, kabak) [1]
  • karsta (короста, korosta eli syyhelmä) [1]
  • kasakka (казак, kazak) [1]
  • kasku (сказка, skazka eli satu ) [1]
  • kiipeli (гибель, gibel eli perikato,tuho) [1]
  • kiisseli (кисель, kisel eli hyytelö,kiisseli) [1]
  • kolpakko - eli tuoppi (колпак, kolpak eli yömyssy) [1] колпачок - pieni lasi, pieni pullo, pullon korkki
  • kutrit (кудри, kudri eli kiharat) [1]
  • laatia (ладить, laditđ eli järjestää, sovittaa) [1]
  • leima (клеймо, kleimo) [1]
  • lusikka (ложка, ložka) [1]
  • majakka (маяк, majak eli majakka, tanko, seiväs) [1]
  • nassakka - eli pieni tynnyri [1]
  • pappi ja poppa (поп, pop) [1]
  • patukka (беточка, betotška eli keppi) [1]
  • pohatta (богач, bogatš eli rikas) [1] богатый = rikas
  • pomo (помощник, pomoštšnik eli apulainen) [1]
  • porkkana (murt. боркан, borkan) [1]
  • porukka (порука, poruka eli takaus, takuu) [1] ven. kylissä yhteisvastuujärjestelmä, johon kuuluivat kaikka kylän asukkaat "круговая порука", ketju(piiri)vastuu.
  • putka (будка, budka eli koju, vaja) [1]
  • puuhka (пух, puh eli untuva) [1]
  • reuhka - eli karvahattu tai huono hattu (треух, treuh eli tietyn tyyppinen karvalakki) [1]
  • riesa (граза, graza eli tunkeileva ihminen) [1]
  • risti (крест, krest, muinaisvenäjän krst) [1]
  • rosvo (разбойник, razboinik eli ryöväri) [1]
  • rusakko (русак, rusak eli peltojänis) [1]
  • saapas (cапог, sapog) [1]
  • savotta (завод, zavod eli tehdas) [1]
  • simpukka (жемчуг, žemtšug eli helmi) [1], alun perin kiinasta
  • tarina (старина, starina eli muinaisuus) [1]
  • tolkku (толк, tolk eli ajatus, järki) [1]
  • tolvana (bolvan eli hatun valmistuksessa käytetty muotti, "pölkkypää"),[1]
  • torakka (tarakan) [1]
  • toveri (товарищ, tovarištš) [1]
  • tyrmä (тюрьма, turma) [1]
  • vapaa (свобода, svoboda) [1]
  • vasta (muinaisvenäjän hvost eli häntä) [1]
  • viesti (весть, vest eli sanoma, uutinen) [1]
  • voro (вор, vor eli varas) [1]

Meri, Veijo: Sanojen synty. Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6204-6.

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap Sanojen synty

"Muinaisvenäjä" ≠ venäjä muokkaa

Viimeisin kommentti: 8 vuotta sitten3 kommenttia2 henkilöä keskustelussa

Monet tässä listatut lainasanat kuten läävä, pappi, suntio, vasta palautuvat lainanantajapuolella jo varhaiskantaslaavilaiseen kielentasoon. Niiden väittäminen lainoiksi "venäjästä" on suunnilleen yhtä loogista kuin muinaisgermaanisten lainojen väittäminen lainoiksi "ruotsista" sillä perusteella että ne on saatu kansalta joka asui nykyisen Ruotsin alueella. Kielitieteellisesti olisikin perusteltua jakaa lista kahteen osaan:

  1. Vanhat slaavilaiset ("muinaisvenäläiset") lainat
    • Enimmäkseen lainattu jo 1. vuosituhannella jaa.
    • Esiintyvät usein myös karjalassa, inkeroisessa ja vepsässä, joskus vatjassa, virossa ja jopa liivissä
    • Äänneasu ei vielä kuvasta monia myöhäiskantaslaavin äänteenmuutoksia, kuten vokaalisiirroksia *a *ā *ō *u *ū > о а у ъ ы
  2. Uudet venäläiset lainasanat
    • Enimmäkseen itämurteisiin keski-/uudella ajalla, tai sitten autonomian ajalta alkaen lainattuja
    • Yleensä eivät esiinny suomen lähisukukielissä samassa asussa
    • Äänneasu vastaa karkeasti ottaen nykyvenäjää

Näiden väliin jää useamman vuosisadan aikarako jolloin suomen kieli ei ollut erityisemmin tekemisissä (esi)venäjän kanssa (koska karjala, inkeroinen yms. toimivat "puskurivyöhykkeenä"). --Trɔpʏliʊm • blah 5. syyskuuta 2014 kello 16.36 (EEST)Vastaa

OK, aloitin uuden listartikkelin hahmottelun tänne: Luettelo venäjän kielestä suomen kieleen lainatuista sanoista/Vanhemmat. (Oliko meillä vielä fi-wikissä Luonnos-nimiavaruutta?) --Trɔpʏliʊm • blah 7. huhtikuuta 2016 kello 00.13 (EEST)Vastaa
Lisää aihe
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keskustelu:Luettelo_suomen_venäläisistä_lainasanoista&oldid=21181740”
Palaa sivulle ”Luettelo suomen venäläisistä lainasanoista”.