Avaa päävalikko

Simpukat

(Ohjattu sivulta Simpukka)
Hakusana ”Simpukka” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.

Simpukat (Bivalvia) on kotiloiden jälkeen toiseksi suurin nilviäisluokka, joka kattaa lähes 10 000 elossa olevaa lajia.[2] Simpukoilla ei ole lainkaan päätä, eikä radulaa tai muuta kalustoa ravinnon jauhamiseen, joten useimmat niistä syövät vain pieneliöitä. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös raadonsyöjiä ja joitakin petoja.[3]

Simpukat
Erilaisia simpukoita
Erilaisia simpukoita
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Simpukat
Bivalvia
Linnaeus, 1758[1]
Alaluokat
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Simpukat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Simpukat Commonsissa

Kaikilla simpukoilla on kaksiosainen, saranallinen kuori. Kuori muodostaa kasvaessaan renkaita, joita voidaan käyttää simpukan ikää määritettäessä. Kuorenpuoliskojen alla sijaitsevat vaippaliuskat, jotka erittävät kuoren, ja vaippaliuskojen alla kidusliuskat. Kidusliuskojen välissä on ruumis ja jalka. Simpukat elävät veden pohjalla, usein liejuun kaivautuneena. Ne liikkuvat työntämällä jalkansa kuoren välistä pohjamutaan. Jotkut lajit ovat myös kohtalaisia uimareita. Simpukoilla on yleensä kaksi (joillain lajeilla yksi) suurta lihasta, joilla kuoret suljetaan tiukasti — elävän simpukan kuoren avaaminen vaatii voimaa.

Ravintonsa ja happensa simpukka hankkii imemällä vettä vaippansa putkimaisilla jatkeilla, sifoneilla, jotka on työnnetty pohjaliejun pinnalle. Toisinaan simpukka pitää ruoansulatustaukoja ja sulkee kuorensa tiukasti; se selviää jonkin aikaa hapetta. Hapesta ja ravinnosta suodatettu vesi poistuu hylkyputken kautta. Simpukka voi suodattaa jopa kymmeniä litroja vettä vuorokaudessa. Niinpä simpukkaan kerääntyy paljon ympäristössä olevia myrkkyjä, joten syötävät simpukat on kerättävä puhtailta paikoilta ja lisäksi liotettava puhtaassa vedessä. Samasta syystä simpukat ovat herkkiä vesien likaantumiselle ja happamoitumiselle, mistä syystä ne ovat hyvä väline tutkittaessa veden laatua.[4][5]

Simpukat kehittyivät kambrikaudella, yleistyivät maltillisesti paleotsooisella maailmankaudella ja lisääntyivät lähes räjähdysmäisesti mesotsooisella maailmankaudella.[6]

LuokitteluMuokkaa

Simpukoiden luokittelusta on ollut useita erilaisia näkemyksiä.[7] Viimeaikaisissa tutkimuksissa simpukat on eroteltu kuuteen pääkehityslinjaan, joista suurin on Imparidentia:[8][9]


 Simpukat (Bivalvia) 

Kampakiduksiset (Protobranchia)




Rihmakiduksiset (Pteriomorphia)




Liistakehampaiset (Palaeoheterodonta)


 Erilaishampaiset (Heterodonta) 

Archiheterodonta


 Euheterodonta 

Satunnaishampaiset (Anomalodesmata)




Imparidentia








Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. World Register of Marine Species
  2. Statistics MolluscaBase. Viitattu 9.12.2019. (englanniksi)
  3. Bivalvia, Animal Diversity Web 2002
  4. Nilviäiset (kotilot ja simpukat), happamoitumisen ilmentäjät Ekologista tilaa arvioidaan eliöstön avulla. Ympäristökeskus 2004
  5. Simpukka paljastaa järviveden kunnon Yle Uutiset
  6. Bivalves: Characters and Morphology University of Bristol
  7. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 4. Perhoskala–Suutari, s. 1686. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-01817-5.
  8. Gerdol, Marco et al: Immunity in Molluscs: Recognition and Effector Mechanisms, with a Focus on Bivalvia. Teoksessa Cooper, Edwin Lowell (toim.): Advances in Comparative Immunology, s. 226–227. Cham: Spring, 2018. doi:10.1007/978-3-319-76768-0. ISBN 978-3-319-76768-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.12.2019). (englanniksi)
  9. González, Vanessa L. et al: A phylogenetic backbone for Bivalvia: an RNA-seq approach. Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences, 22.2.2015, 282. vsk, nro 1801, s. 20142332. PubMed:25589608. doi:10.1098/rspb.2014.2332. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.12.2019. (englanniksi)