Keskustelu:Luettelo Helsingin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Vanhimmat keskustelut ovat arkistossa

• Arkisto 1 (3.7.2007– 1.2.2020)
• Arkisto 2 (6.5.2019 –

Muistolaatat

Kirjoitin määritteeseen, että Helsingin luettelossa ei mainita pelkästään tekstejä sisältäviä muistolaattoja. Tämä siksi, että luettelo kasvaisi mahdottoman suureksi. Muistolaatoista voi tehdä oman luettelon. Projektin muissa kaaaupungeissa ja paikkakunnilla voidaan toimia eri tavoin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 10.05 (EET)

Olen nyt lisännyt luetteloon kymmeniä muistolaattoja, joihin sisältyy jonkinlainen reliefi tai muu veistos. Vastaan tuli kuitenkin paljon rajatapauksia, jotka toistaiseksi jätin pois. 2000-luvulla näyttäisivät yleistyneen sellaiset muistolaatat, joihin on koneellisesti kaiverrettu tai "tulostettu" kopio jostain piirroksesta tai valokuvasta, ja jotka siis eivät ole kuvanveistäjän työtä. Tietysti jossain mielessä niitäkin voitaisiin pitää silti julkisena taiteena. Lisäksi monet vanhemmatkin muistolaatat sisältävät ainoana kuva-aiheena jonkin logon tai tunnuksen. --Risukarhi (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 19.20 (EET)

Eräitä rajatapauksia (tiedot pääosin lähteinä käyttämistäni Antero Raution ja Pauli Jokisen kirjoista):

• J. L. Runebergin entisten asuintalojen paikoille vuonna 2004 kiinnitetyt laatat (toistakymmentä pääosin Kruununhaassa), joihin on kopioitu joku 1800-luvun piirros Runebergista. Myös J. V. Snellmanin yhden entisen kotiosoitteen kohdalla on samantyylinen laatta.
• Hämäläisten talon "Urho Kekkonen asui täällä" -pronssilaatassa on vastaavasti jäljennös jonkun tekemästä Kekkosta esittävästä piirroksesta.
• Heimolan talon muistolaatta Yliopistonkadulla sisältää kaiverretun version Henrik Tikkasen piirroksesta, joka esittää purettua rakennusta. Myös Emma Mäkisen turvakodin muistolaatassa Laivurinkatu 3:ssa on samantapainen piirros talosta (ei tosin luultavasti Tikkasen).
• Mauri Sariolan muistolaattaan Vuorimiehenkatu 20:ssä on jäljennetty Kalle Korkeakiven piirtämä karikatyyri Sariolasta.
• Nervanderinkatu 11:ssä on kaksi muistolaattaa, joihin on jäljennetty Raimo Kairan piirtämät karikatyyrit J. K. Paasikivestä ja Lauri Ingmanista.
• Bertolt Brechtin muistolaatta Köydenpunojankatu 13:ssa sisältää Brechtiä esittävän karikatyyrin, jonka ilmoitetaan olevan "Jaakko S.:n" piirros.
• Arvid von Martensin muistolaattaan Kalevankatu 19:ssä on myös kaiverrettu von Martensia esittävä karikatyyri, joka saattaa sekin olla jäljennös jostain piirroksesta. Lähdeteokset eivät mainitse tekijää.
• Komisario Palmun muistolaattaan Rauhankadulla on kopioitu Suomen dekkariseuran logo, jossa on valokuva Joel Rinteestä Palmuna.
• Vallilassa Helvi Hämäläisen, Viljo Kajavan ja Arto Mellerin kotitalojen seiniin on kiinnitetty muistolaatat, joihin on "tulostettu" tarkat mustavalkoiset valokuvat kyseisistä henkilöistä.
• Kalasataman asuinalueella on historiallisista höyrylaivoista kertovia muistolaattoja, jotka myös sisältävät valokuvia kyseisistä laivoista.
• Rudolf Koivun muistolaattaan Hietaniemenkatu 12:ssa on jäljennetty Koivun oma piirros jostain satuprinsessasta.
• Porthanian ulkoseinään on kiinnitetty Euroopan unionin vuonna 2006 myöntämä Europa Nostra Award -mitali, johon sisältyy pieni reliefikuva. Sama mitali vuodelta 1990 löytyy Vallilasta Keuruuntien ja Suvannontien kulmassa olevan puutalon seinästä.
• Useat sotahistoriaan liittyvät muistolaatat sisältävät pronssiin valettuja joukko-osastojen tunnuksia tai Suomen vaakunoita. Esimerkiksi useissa jääkäriliikkeen historiaan liittyvissä muistolaatoissa on kohokuvana Jääkäripataljoona 27:n tunnus.
• Eläinmuseon ja ns. Munkkiniemen pensioonatin talon seinillä on Kadettikoulun toiminnasta kertovat muistolaatat, joissa on molemmissa samanlainen tunnuskuva kolmesta sotilashahmosta.

--Risukarhi (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 19.20 (EET)

Luetteloon on nyt lisäilty myös pelkkää tekstiä sisältäviä muistolaattoja [1], [2]. Otetaanko pois vai muutetaanko rajausta? --Risukarhi (keskustelu) 22. maaliskuuta 2018 kello 11.24 (EET)

Tekstimuistolaatat on poistettu erillisestä laattaluettelostakin 1. kesäkuuta 2020. --Aulis Eskola (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 19.57 (EEST)

Lisättävää

OK - Pajamäen aurinkokuntamalli Pajamäen aurinkokuntamalli - ainakin sen keskusosat - pitäisi lisätä luetteloon. Onhan Uranuskin listattu viereisen avaruudellisen hallintoalueen puolella. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 19.38 (EEST)

Mallin kohteet taulukoitu paikkoineen ja kuvineen mallin artikkelissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 21.56 (EEST)

Ilmeisesti OK - Muraali / Suvilahdenkatu, Hämeentie ja Sysmänkuva --Aulis Eskola (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 18.48 (EEST)

OK - Muraaleja: Nyt ne ovat valmiita! 21 upeaa seinämaalausta eri puolilla Suomea - mikä on suosikkisi?; Iltalehti 9.10.2017. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. lokakuuta 2017 kello 23.27 (EEST)

Kohteet Kontulassa:

• OK - Pat Perry
• OK - Magee Balancing Act
• OK - Torresin Temperatures --Aulis Eskola (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 22.43 (EEST)

Enemmistö muraaleista, ainakin toistakymmentä isohkoa teosta uupuu, luultavasti jo enemmänkin. Näitä kävelee vastaan muiden kuntien katutaiteen tilannetta tutkilee. Helsingin hankala teosnimen mukaan pätkitty lista vaikeuttaa keskeisesti jossain kaupunginosassa tai katuosoitteessa olevien teosten mukanaolon tarkistamista tai täydentämistä sivupolulle (toista kuntaa täydentäessä) eksymisen lisäksi. Helsingin teoslistasta pitäisi olla versio tai näkymä, jolla voisi listata kaikki jossain kaupunginosassa tai kaikki jonkin tekijän teokset helposti sorttaamalla; pätkiminen pilaa käytettävyyttä paljon. Aakkostamisen ja aakkoskutsut toivoisi olevan tehty taulukon sisään niin, ettei käytettävyys katoa kuten nyt. Monissa muraalien paikkoja ja tekijän kertovassa lähteessä ei ole teosten nimiä. Tuotantoa listataan esimerkiksi järjestävien tahojen, gendren tai festivaalien sivustoilla ja kymmenissä sanomalehtiartikkeleissa. Osin teosten tietoja saa metsästää taiteilijoiden ja yhteisöjen sivustojen kautta. Jos ryhtyisi laskemaan jokaisia alikulkutunneleita, muuntamoita, sähkökaappeja ja pienempiä aitoihin tehtyjä töitä, uupuvia olisi Helsingissä ainakin useita kymmeniä. (Vertailuksi: Vantaalla jotkut lähteet listaavat yli 60 muraalia tai vastaavaa, joista 15-20 merkittävimpää - osa teoskokonaisuuksia - olen liittämässä sen kaupungin listalle.) --Paju (keskustelu) 6. lokakuuta 2018 kello 01.09 (EEST)

• Suomenlinna / Kasarmi ja Vallisaari: Muistolaattahanke RT:n entisille toimipaikoille; Rannikkotykistön perinneyhdistys ry --Aulis Eskola (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 15.19 (EET)

Uusi osoite ja siinä olevat kohteet Muistolaattahanke RT:n entisille toimipaikoille; Rannikkotykistön perinneyhdistys ry:

* 2005 Helsinki: Suomenlinna rakennus C 84, VaaRPston entinen kasarmi VAARPSTO py

* 2016 Helsinki: Vallisaari SLRR py --Aulis Eskola (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 16.16 (EEST)

• OK - Kalasataman Redin edustalla Nereidi-veistos --Aulis Eskola (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 20.48 (EEST)

• Kirsi-Maria Raunion maalaus Puistolan aseman alikulkutunnelissa 2022. Juna-aseman alikulkuun valmistui jättimäinen taideteos – Näin Oona, 19, ja Sofia, 17, kiteyttävät Puistolan ja Tapulin eron --Aulis Eskola (keskustelu) 26. elokuuta 2022 kello 12.16 (EEST)

• Välittäjä 2023 Kirsi Kaulanen, Pikkuparlamentin puisto --Aulis Eskola (keskustelu) 3. joulukuuta 2022 kello 23.50 (EET)

• Patsas rohkeudelle 2020; Ruoholahti, Itämerenkatu 1, sisäpiha 60.16400|24.92034 https://www.yrittajat.fi/uutiset/ukko-fi-luovutti-itsenaisten-yrittajien-patsaan-rohkeudelle-suomen-yrittajille-yrittajien-aani-kuuluviin/ --Aulis Eskola (keskustelu) 5. maaliskuuta 2023 kello 22.59 (EET)

• Kompastuskivet: Munkkiniemen Puistotie 2018 ja hotelli Tornin edusta 2019 --Aulis Eskola (keskustelu) 6. maaliskuuta 2023 kello 17.25 (EET)

• OK - Maaria Jokimies, Maria Jotunin tie Haaga, Maria Jotunia esittävä muraali 2023 [3] --Aulis Eskola (keskustelu) 14. heinäkuuta 2023 kello 22.39 (EEST)

Osoitteeseen Maria Jotunin tie 6 valmistui maanantaina kirjailijaa esittävä muraali: [4]. Merkkaan tähän muistiin, katsotaan kuka ehtii täydentää tiedot luetteloon ensin. --Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2023 kello 20.37 (EEST)

• OK - Antonia Levin ja Stepa Aifon muraali Itä-Pasila Sähköttäjankatu 5 Kuva: Venäläiset katutaiteilijat maalasivat Helsinkiin pysäyttävän muraalin – "Venäjällä minut on nimetty ulkomaalaiseksi agentiksi"; ItäHäme 11.7.2022 --Aulis Eskola (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 16.00 (EEST)

• OK - Tapulikaupunki, Sasha Huber ja Petri Saarikko, 3-osainen Perusta . Näyttävin osa osoitteessa Maatullinkuja 17. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. syyskuuta 2023 kello 21.48 (EEST)

Kuvattu. Löysin toisen pienemmän osan läheisestä puistikosta, mutta Maatullin koulu on vielä rakenteilla, joten se kolmas osa tuskin on siellä työmaalla, jos ne sitten eivät tarkoita jotain muuta koulua. --Htm (keskustelu) 4. syyskuuta 2023 kello 04.21 (EEST)

Kalasatama:

• Pica pica, Aallonhalkoja 2023.
• OK - Mare mare, Loviseholminpuisto 2023. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. syyskuuta 2023 kello 09.57 (EEST)

Mare mare on jo luettelossa. --Risukarhi (keskustelu) 16. syyskuuta 2023 kello 19.08 (EEST)

• OK Mauno Koiviston muistomerkki Välittäjä, Kirsi Kaulanen 2023, Pikkuparlamentin puisto --Aulis Eskola (keskustelu) 25. marraskuuta 2023 kello 17.33 (EET)

• OK Ilmavalvontatutka Raijan muistokivi Kivikossa. Tästä on kuva Commonsissa. On ilmeisesti vuodelta 1997. --Risukarhi (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 15.45 (EET)

  Vaikuttaisi jo olevan listoilla - tuolla laattojen puolella. Aulis Eskola (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 16.34 (EET)

  Tuo muistomerkki eli kalliohakkaus on jo nimellä "Ilmavalvontaluotain Raija I:n muistomerkki (kirjoitus kalliossa)" Helsingin muistolaattaluettelossa, jossa on myös Raija II:n muistolaatta (Kuninkaansaaressa). Ilmeisesti on ajeltu, ennen kuin on saatu tarkempaa tietoa, että Kivikossakin on laatta. Jospa lisään tuon valokuvan sinne muistolaattaluetteloon. -- Htm (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 16.34 (EET)

  Sinne meni.--Htm (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 16.36 (EET)

Ahaa, se olikin toisessa luettelossa. Kuvan perusteella tuo ei kyllä ole laatta vaan kivenlohkare. Ja Helsingin muistolaattaluetteloon hyväksytään vain sellaisia laattoja, joissa on tekstin lisäksi myös jokin kuva-aihe; Raija II:n laatassa sellainen on, tässä Kivikon Raija I:n muistokivessä ei. Siirtäisin tuon oikeastaan tähän luetteloon. --Risukarhi (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 16.45 (EET)

Juu se on hakkaus kallioon. Laattaluetteloon sijoittamista puolusti ilmeisesti alun perin se, että molempien Raijojen muistot ovat nyt samassa luettelossa. Mutta siirrän sen patsasluetteloon. -- Htm (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 16.54 (EET)

Siirretty.-- Htm (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 16.57 (EET)

• Helsingin ilmatorjunnan muistot: Helsingin ilmapuolustus 1941 – 1944; Suomen sotamuistomerkit 1939-1945 --Aulis Eskola (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 12.04 (EET)

Muraalit erilliseksi luetteloksi

Kun tämän luettelon suuri pituus aiheuttaa ongelmia jo muutenkin, niin muraalit voisi varmaan erottaa omaksi luettelokseen. Lisäksi niitä tosiaan puuttuu tästä paljon. Tätä Itä-Pasilan jättimaalaustakaan ei ole vielä lisätty luetteloon (Jotuni-maalaus näyttäisi olevan "vain" kuuden kerroksen korkuinen, tuo Pasilan maalaus ainakin yhdeksän kerroksen). --Risukarhi (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 14.36 (EEST)

Minusta luettelon voi pitää yhtenäisenä, jos tekniset ongelmat eivät nykyisestä lisäänny. Se toisin jää nähtäväksi. -- Htm (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 14.40 (EEST)

Tästä on jo erotettu omiksi luetteloikseen muistolaatat, metroasemien taideteokset ja poistetut teokset, joten ei tämä ole yhtenäinen nytkään. Minusta muraalit voisi myös luontevasti luetteloida erikseen, varsinkin kun niitä on Helsingissä nykyään varsin paljon. --Risukarhi (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 14.47 (EEST)

ok. Luettelon taideteosprojektimallineen toimimattomuus ei välttämättä muutu, koska Helsinkiin tulee tavallisia taideteoksia riittämiin.-- Htm (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 14.53 (EEST)

Navigaatiomallineen korjaantumisesta ei tosiaan ole takeita, mutta luettelon pituus alkaa olla siinä mittaluokassa, että se on muutenkin lukijalle raskas selata. Ja kun uusia teoksia tosiaan tulee koko ajan, niin jossain vaiheessa tätä kannattaa joka tapauksessa pilkkoa lisää, mikäli mahdollista. --Risukarhi (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 15.07 (EEST)

Kannatan muraalien erottamista omaan luetteloonsa, vaikka se ei varmaankaan kaikkia ylipitkän luettelon ongelmia ratkaisekaan.

Kartta voidaan tehdä yhtenäisenä - lisätään mukaan vain AM-osion linkkiin mukaan muraalitkin. --Aulis Eskola (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 15.23 (EEST)

Ehdotan aluejakoa. Alan ymmärtää, että muraaleilla asiaa ei ratkaista kuin korkeintaan hetkeksi... --Aulis Eskola (keskustelu) 21. heinäkuuta 2023 kello 15.13 (EEST)

No eipä kauaa mennyt, kun luettelossa meni lisää mallineita rikki. Nyt myös Viitteet-malline lakkasi toimimasta, joten lähdeviitteet eivät tule enää näkyviin. Ja niitä ei tietenkään pääse näkemään myöskään klikkaamalla mallinneen linkkkiä. Myös Commonscat-rivi-malline on lakannut toimimasta. Kyllä tätä sivua on nyt ihan pakko ruveta keventämään. --Risukarhi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2023 kello 14.14 (EEST)

No jo on. Tehdäänkö sitten niin, että ensin noukitaan muraalit pois ja sen jälkeen jaetaan loppu luettelo kahtia aakkosten mukaan? Mää voin aluksi poistaa muraalit ja tehdä sitten kahtiajaon. -- Htm (keskustelu) 21. heinäkuuta 2023 kello 14.35 (EEST)

Muraalit ei pitkään auta.

Aakkosittain jakaminen on täysin mielivaltainen sijaintien kannalta. Pitäskö palata aluejakoon kuten aikoinaan ehdoteltiinkin? Suurpiireittäin? Aulis Eskola (keskustelu) 21. heinäkuuta 2023 kello 14.38 (EEST)

Aluejakokin käy. Mutta suurpiirejä on seitsemän. Ei kai joka suurpiiriä sentään erikseen tartte laittaa? Joka tapauksessa poimin muraalit pois luettelosta uuteen luetteloon. Se vaatii muokkaustaukoa. Mulla olisi nyt hyvinkin aikaa tolle hommalle. Muraalit pitää noukkia yksitellen pois, niissä ei ole mitään merkintää. Katsotaan palaavatko viitteet. -- Htm (keskustelu) 21. heinäkuuta 2023 kello 14.43 (EEST)

Suurpiirejä on kahdeksan. Niistä voi tehdä yhdistelmiäkin, jos keksitään jokin mielekäs jako. Erikseen koillinen+kaakkoinen+itäinen+Östersundom eli piirit 4-8?! Ideana siis tietynlainen itä/länsi...

Ei muraaleja välttämättä kannata ottaa pois, jos tehdään aluejako. Aulis Eskola (keskustelu) 21. heinäkuuta 2023 kello 14.59 (EEST)

Minusta luontevin aluejako olisi jako kahteen: kantakaupunki ja muut kaupunginosat. Tai sitten itä-länsi-jako, jossa raja kulkee Vantaanjoessa. Mutta tätä kannattaa pohtia rauhassa. Katsotaan nyt ensin, auttaako tuo muraalien poistaminen akuuttiin mallineongelmaan. Maalaukset ja veistokset on muutenkin luontevaa erotella. --Risukarhi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2023 kello 15.16 (EEST)

Kun minä keskeytin muraalien poistamiisen. Keskustellaan ehtooseen asti ja voin sitten poimia pois harvaan patsaistetut kaupunginosat. -- Htm (keskustelu) 21. heinäkuuta 2023 kello 15.19 (EEST)

Kantakaupunki ei mee yhteen nykyisen aluejaon kanssa :| Mutta ehkä se olis suht tuttu käsite nykyäänkin.

Muraalien lisäksi on hetken päästä tehtävä kuitenkin aluejakoa... Sittenpä jako sekavaa lopulta onkin - siis jos ei noista rajoista muuten eroon päästä! --Aulis Eskola (keskustelu) 21. heinäkuuta 2023 kello 15.44 (EEST)

Näin on. Teoksia on nyt 550 ja OSM-kartasta voi päätellä, että ne keskittyvät eteläisiin osiin. Alkuunsa ilmeisesti pärjäisi kahdella tai kolmella luettelolla. -- Htm (keskustelu) 21. heinäkuuta 2023 kello 15.19 (EEST)

Luettelon ongelmaa ratkottiin myös tuossa yllä linkkaamassani kahvihuonekeskustelussa ja Zache onnistui muuttamaan {{Paikkalinkki}}-mallineen toimintaa siten, että se vähensi tämän sivun kuormitusta ja toimimattomat mallineet alkoivat jälleen toimia. Akuutti kriisi on siis nyt toistaiseksi ohi, eikä luettelon pilkkomisella ole enää tulipalokiire. Kannatan silti edelleen muraalien erottamista omaan luetteloonsa jo ihan lukijaystävällisyyden vuoksi, koska niitä on paljon ja tämä luettelo on joka tapauksessa todella pitkä. Muraalit ovat muutenkin luonteeltaan sen verran erilaisia kuin luettelon muut kohteet, että niitä olisi kivempi selata omana listanaan. --Risukarhi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2023 kello 17.32 (EEST)

En aloita muraalien poistoa, koska siitä ei ole saavutettu konsensusta. Samon kantakaupunki/ muu maailma -jako on hyvin mielivaltainen. --- Htm (keskustelu) 21. heinäkuuta 2023 kello 21.06 (EEST)

Puuttuvia Pasilassa

Huomasin, että luetteloon on lisätty monta Itä-Pasilaan tänä vuonna maalattua suurta seinämaalausta, mutta vanhemmista veistoksista puuttuu edelleen useita. Puuttuvia ovat muun muassa pääkirjaston sisäänkäynnin edustalla oleva abstrakti suihkukaivoveistos ja useampikin kirjaston sisällä oleva veistos, muun muassa Harry Kivijärven suuri marmoripaasi portaikossa ensimmäisen ja toisen kerroksen välissä. Asemamiehenkatu 2:ssa olevan toimistotalon avopihalla oli vuosikymmenten ajan kiveen iskettyä poraa esittänyt parimetrinen rakentajien muistomerkki jostain 1970-luvulta, mutta se jostain syystä poistettiin pari vuotta sitten. Mäkelänrinteen uimakeskuksen pääsisäänkäynnin eteen ilmestyi tänä vuonna kahdesta graniittihahmosta koostuva iso taideteos. --Risukarhi (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 17.00 (EET)

Pääkirjaston oven vieressä olevalle suihkukaivoveitokselle ei ole löytynyt teostietoja, asiaa pitäisi kyllä tonkia. Kysy kirjastonhoitajalta voisi saada asian selville. Kirjaston sisällä olevat eivät kuulu luetteloihin. Poistettujen kohteiden luettelointi taitaa olla turhaa. Tuota Mäkelänrinteen uimakeskuksen edessä olevaa veistosta en ole nähnyt, eikä HAMin luettelostakaan sitä löytynyt. Löytyiskö sille lähde ja tiedot?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 21.09 (EET)

Kävin päivittämässä ja kuvaamassa Itä-Pasilan seinämaalauksia, mutta ihan kaikki eivät taida olla vielä mukana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 21.11 (EET)

Muistin vielä sellaisen jutun, että pääkirjaston edessä on toinenkin taideteos, Kellosilta-kadun keskelle tämän vuosikymmenen puolella rakennettu matala koroke, jota päällystäviin kivilaattoihin on kirjoitettu sana "kirjasto" kymmenillä eri kielillä. Tekstit ovat lähes huomaamattomat, joten useimmat ohikulkijat eivät luultavasti ole panneet niitä merkille. --Risukarhi (keskustelu) 13. tammikuuta 2018 kello 16.27 (EET)

Ja vielä yksi: Resiinakujan ja Kasöörinkadun risteyksen viereisellä rakentamattomalla tontilla on peruskallion päälle pystytetty noin metrin korkuinen abstrakti graniittiveistos (On muuten erittäin huvittavaa, etten muistanut mainita tätä aiemmin, sillä asuin vuosikausia yhdessä naapuruston taloista ja olen nähnyt mötikän varmasti tuhansia kertoja elämässäni). Ja jos ne lasketaan "muistomerkeiksi", niin mainitsen myös, että Vislauskujan loppupäässä olevan asuintalon pihalla kadun varressa on ollut vuosikymmeniä museoitu vanha resiina ja Junailijankujalla nykyisen Rauhanaseman ja Arndt Pekurisen puiston välissä oli jonnekin 1990-luvun alkupuolelle saakka museoitu höyryveturi, jonka kaikki kaupunginosassa siihen aikaan asuneet varmasti muistavat. --Risukarhi (keskustelu) 10. helmikuuta 2018 kello 16.31 (EET)

Ai juu, ja sitten on vielä tämä, Kellosillan länsipäässä ns. lääninhallituksen virastotalon takana oleva suihkulähdeveistos. Itä-Pasilassa on yllättävänkin paljon luetteloimatonta julkista taidetta. --Risukarhi (keskustelu) 4. huhtikuuta 2018 kello 13.42 (EEST)

Löysin pienen tiedonmurusen pääkirjaston suihkukaivoveistoksesta. Hesarin juttu vuodelta 1987 (linkki aukeaa vain tilaajille), jossa on haastateltu kirjaston suunnitellutta arkkitehti Kaarlo Leppästä. ”Arkkitehti on myös suunnitellut pienen teräksisen suihkukaivon kirjaston pääoven eteen. "Näitä teoksia [suihkukaivoa ja kirjaston sisällä olevaa seinäreliefiä] ei saa nimittää taiteeksi, sillä ne ovat rakennukseen kiinteästi liittyviä dekoraatioita”". Veistoksen on siis suunnitellut arkkitehti Leppänen ja se lienee toteutettu vuonna 1986 kirjaston rakentamisen yhteydessä. Erillistä nimeä sillä ei välttämättä ole, jos se tekijänsä mukaan ei ole itsenäinen taideteos. --Risukarhi (keskustelu) 31. toukokuuta 2018 kello 13.28 (EEST)

Mutta teos se näiden tietojen ja näkemäni mukaan on. Jos sitä ei ole kastettu, eli nimeä ei lähteissä tarpeeksi selvästi osoiteta sille pitäisi antaa nimi, mutta sana "Nimetön" ei ole hyvä tässä. Miten olisi vaikka Pasilan kirjaston suihkukaivon veistos.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. toukokuuta 2018 kello 13.55 (EEST)

"Pasilan kirjaston suihkukaivon veistos" ei ehkä vielä yksilöi tarpeeksi, kun kirjaston sisällä on toinen suihkukaivo. Pitäisi ehkä puhua kirjaston edustan suihkukaivosta tms. --Risukarhi (keskustelu) 31. toukokuuta 2018 kello 15.59 (EEST)

Tässä on joku blogijuttu Mäkelänrinteen uimahallin veistoksesta. Tekijä on amerikansuomalainen Eino Romppanen, mutta ilmeisesti teosta ei ole tarkoitettu pysyväksi kuten ei myöskään uimahallin aulaan sijoitettuja Romppasen veistoksia, kyseessä onkin vain näyttely. Muistinpa myös, että uimahallin takaa löytyy toinen luetteloimaton teos, Kumpulantaival-polun varrella Isonniityn asuinalueen reunalla oleva katkaistua pylvästä muistuttava minimalistinen kiviveistos. Luullakseni se on pystytetty jossain vaiheessa 2000-luvun aikana. --Risukarhi (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 13.19 (EEST)

Juu tästä uimahallin takana olevan puiston veistoksesta en ole löytänyt tietoja.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 17.53 (EEST)

Uimahallin takana olevasta kivipylväästä oli viikko sitten Hesarissa juttu (Pala eiralaisen kivitalon purkujätettä päätyi seisomaan 30 vuodeksi puistoon Mäkelänrinteen uimahallille – Mistä on kyse?). Sen mukaan kyseessä on Helsingin kaupungin kivityöntekijän Jouni Gratschewin 1990-luvulla tekemä rakennelma, joka on tarkoitettu istumapaikaksi eikä hänen itsensä mukaan ole taideteos. Itse pylväs on kuulemma puretun eiralaisen talon portinpylväs. --Risukarhi (keskustelu) 30. huhtikuuta 2020 kello 22.17 (EEST)

Päivitystä: Itä-Pasilaan on viime vuoden aikana tullut paljon lisää suuria seinämaalauksia. Huomattavin on Ratamestarinkadulle maalattu kymmenkerroksisen talon koko päätyseinän peittävä valtava maalaus, joka on kuulemma lajissaan Helsingin suurin [5]. Yllä mainitsemani Eino Romppasen graniittiveistos on jokin aika sitten poistettu Mäkelänkadun uimahallin edustalta. --Risukarhi (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 20.43 (EEST)

Löysin netistä Helsingin rakennusviraston julkaisun, jossa yllä mainitsemaani Resiinakujan veistokseen viitataan nimillä "tuntemattoman tekijän kiviveistos" (s. 63) ja "tuntematon kiviveistos" (s. 90). Myös Vislauskujan resiina mainitaan siellä esimerkkinä Itä-Pasilan julkisesta taiteesta. Kellosillan kivisuihkukaivoa ei jostain syystä mainita. --Risukarhi (keskustelu) 30. heinäkuuta 2021 kello 18.50 (EEST)

Huomasin, että artikkelissa Kauko Moisio olevan tiedon mukaan Pasilan kirjaston edessä oleva suihkukaivoveistos olisikin taiteilija-seppä Kauko O. Moision teos ja nimeltään Ajatuksen lento. Sama tieto löytyy myös Moisiolle omistetulta nettisivulta. Commonsiin on jopa tallennettu tuolta kotisivulta peräisin oleva kuva Moisiosta veistoksen vierellä. Kuten olen yllä maininnut, vuoden 1987 Helsingin Sanomissa suihkukaivoveistosta väitettiin arkkitehti Kaarlo Leppäsen suunnittelemaksi. Ilmeisesti tuo Moisio-tieto on kuitenkin luotettavampi. Vai olisiko Leppänen suunnitellut suihkukaivon altaan ja Moisio teräsveistoksen? --Risukarhi (keskustelu) 22. heinäkuuta 2023 kello 19.31 (EEST)

Sturenkadun vaasi

Sturenkatu 9 a:ssa on suurehko jalustalla oleva ruskeanharmaa vaasi, joka on ilmeisesti graniittia ja jossa on metallikoriste. Jalustan laatassa lukee "Pietarin kaupungilta Helsingin kaupungille merkkivuonna 2009", sen alla on pieni laatta, jonka kirjoitusta ei voi tunnistaa ruostumisen takia, tai laatan tekstirivi päättyy sanaan "...liitto". Mikähän kohde on ja minkä merkkivuoden kunniaksi se on pytytetty?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. helmikuuta 2018 kello 21.51 (EET)

Voin vaikka vannoa, että olen lukenut tästä jostain paikallislehdestä muutaman vuoden sisällä. Koitin etsiä hakutoiminnolla Hesarin juttuarkistosta sekä vanhoista Helsingin Uutisista ja Helsinki-infoista, jotka ovat vapaasti luettavissa netissä, mutta en löytänyt mitään. Kirjallisuudesta ei ole apua, koska teos on liian uusi. Jotenkin olen muistavinani, että vaasi olisi välillä jouduttu kunnostamaan jonkinlaisen ilkivallan jäljiltä, mutta vannomatta paras. --Risukarhi (keskustelu) 10. helmikuuta 2018 kello 16.08 (EET)

Siellä on joku valokuvaillut [6].--Htm (keskustelu) 10. helmikuuta 2018 kello 17.57 (EET)

Alemmassa laatassa saattaisi lukea "Pietarin restaurointi- ja rakennustyöläisten liitto".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. helmikuuta 2018 kello 18.47 (EET)

Merkkivuosi saattaisi tarkoittaa vuoden 1809 Porvoon valtiopäivien ja Haminan rauhan 200-vuotisjuhlia, joihin liittyi vuonna 2009 kaikenlaisia virallisia tapahtumia. Suomen ja Venäjän suhteiden kannalta kyseessä on tietenkin avaintapahtuma, joten erilaiset ystävyysseurat ja muut vastaavat ovat saattaneet silloin jakaa lahjoja. Tosin maljakon sijoituspaikka tuntuu siihen nähden aika vaatimattomalta. Liittyneekö vastapäätä olevaan Kulttuuritaloon vai viereisen talon bliniravintolaan? --Risukarhi (keskustelu) 10. helmikuuta 2018 kello 19.28 (EET)

Törmäsin Sturenkadun vaasiin Kysy.fi-sivustolla [7]. Lahjoittaja Pietarin kaupunki, nimi Kivinen malja.--Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 19.57 (EEST)

Artikkelitoive

Luettelossa olevasta teoksesta Evakkoäiti artikkelitoive. Teos ajankohtaistui juuri: [8]. [9], [10].--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2018 kello 00.26 (EET)

Taisi mennäkin resentismin piikkiin. Itse teoksen arvo kuitenkin varmaan on muuttumaton. --Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 21.27 (EET)

Minustakin teos ja sen vaiheet on artikkelin arvoinen. Tekijä siis vaati, että teoksen jalustassa oleva alkuperäinen epitafi on säilytettävä ja uusi laatalle kirjoitettu poistetaan. Näin tapahtuikin. Tässä on kyse taiteilijan respektioikeudesta, jonka mukaan tekijä voi puuttua teoksen loukkaavaan käyttöön. Taiteilija siis koki uuden, aikaisemman päälle asennetun epitafin olevan loukkaava. Raastuvassa ei siis asiaa puitu, mutta tapahtuma viittaa siihen, että tekijällä on sanansa sanottavana siinä, minkälaisessa kontekstissa hänen teostaan esitetään, vaikka kyse ei ollutkaan itse teoksesta, vaan sen jalustan tekstistä. Aikoinaan Oulun kaupunki osti Martti Aihan betoniveistoksen Futura - Tuntematon ja se sijoitettiin aluksi kävelykatujen risteykseen, mutta siirrettiin myöhemmin pysyvästi Raksilan linja-autoaseman viereen. Tekijä vastusti tätä uutta paikkaa. Aiha mainitsi tuolloin minulle, että hänellä olisi mahdollisuus nostaa syyte juuri tämän respektioikeuden nojalla Oulun kaupunkia vastaan, mutta lisäsi, että se olisi ollut liian työlästä ja luopui siitä. Evakkoäiti saattaa olla merkittävä esimerkki siitä, että taideteosten kontekstia (tai sijoituspaikkaa tms.) ei voi noin vain muuttaa ilman tekijän suostumusta. Arvelisin että tällaisia respektioikeuksien kiistoja tullaan käymään, kun osa julkisesta taiteesta tulee ei-pysyviksi (ks. keskustelu liikuteltavasta julkisesta taiteesta projektin keskustelusiovulla).--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 22.41 (EET)

Helsingin kevätharavointi 2019

Miten olisi Helsingin julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelon kevätharavointi? Tavoitteita voisivat olla:

1. Katsastetaan aukot. Täydennetään puuttuvia tietoja, lähteitä ja kohteita.
2. Kohteet Wikidataan ja kartta. Keksitään keino, jolla saadaan Helsingin lista Wikidataan. Myös se uudempi karttamalli olis hyvä saada kehiin. Pyydetään Zachea auttamaan.
3. Paikkauskuvaukset. Tehdään paikkauskuvauksia ja viedään kohteet Wikidataan.

Varataan Oodista tai Mariasta kokoushuone ja ratkaistaan kohtien 1. ja 2 ongelmat. Ryhmä märittelee kuvausajat ja kuvausalueet jotta saadaan paikkauskuvaukset tehtyä. Voidaan myös varata jatkoaika, jossa toteutetaan WD-vienti ja muut mahdilliset asiat.

Toteutusaika voisi olla huhtikuu-kesäkuu, yritetään saada Helsinki juhannuskuntoon. Vaikka yksi vaihe/kuukausi. Jos saatais sovittua se, mitä kukin tekee ja vaikka toiminta-alueet kaupunkialueittain. Näin saatais paljon aikaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. huhtikuuta 2019 kello 23.10 (EEST)

Tein manuaalisesti poimimalla tuohon alle kuvaamattomien listan. Vielä kun saisi kuvaamattomat (eikä muita) näkymään kartalla, niin hyvä olisi.--Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 08.14 (EEST)

Tapio Junno: Kilpimies

OK - Tapio Junnon Kilpimies on sisäministeriön sisäpihalla. Sitä ei voi pitää kovinkaan julkisena paikkana; koko kortteli on täynnä ministeriöitä ja VNK:n tiloja, ja pääsy pihalle on rajoitettua eikä ainakaan helpotu tulevaisuudessa.--Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 12.16 (EEST)

Kävin paikalla 28. toukokuuta 2019 kello 14.14 ja kuvasin teoksen, kirjasin ja lisäsin listaan. Snellmanninkadun puolelta pääsi sisään, sisäpihalla on ruokala joka on arkisin auki 14.00 asti. Avoimessa portissa ei ollut mainintaa siitä, milloin se on kiinni. Voisimmeko hyväksyä sellaisena, jonka luokse pääsee ainakin johonkin aikaan. Jos pihalle pääsy vaikeutuu, voidaan myös poistaa luettelosta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 16.18 (EEST)

Hyvä että kävit; ainakin artikkelissa Tapio Junno teoskuva säilyy. Mitä tulee sisäpihalle pääsyyn, niin myöhään syksyllä pääsyn pitäisi olla vaikeampaa.--Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 18.47 (EEST)

Junnon veistos on kertakaikkisen komea! Joskus pitäis sanoa sekin ääneen, että älkää nyt ihmeessä ihan täysin suljetuksi paikaksi tuota pihaa tukkiko!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 19.07 (EEST)

Auronkokellot 2 kpl

Aurinkokello (1) Aleksis Kiven koulun sivupihalla, tekijä Paavo Vaskinen: onko kuitenkin kysessä Gunnar Finnen Ilmansuunnat, jota kutsutaan myös aurinkokelloksi [11]? Tuossa luettelossa ei ole mitään lähdettä.--Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 18.55 (EEST)

Joo, samasta teoksesta on kyse. Tieto Paavo Vaskisesta veistäjänä lienee siltä kaupungin taidemuseon alkuperäiseltä patsassivustolta, jota oli käytetty koko luettelon yleislähteenä (ja joka on sittemmin korvattu tuolla uudemmalla sivustolla). Kulttuurinavigaattori itse asiassa poisti tuon teoksen luettelosta jo kertaalleen maaliskuussa 2015, koska se on koulun aidatulla pihalla ja portti on auki vain tiettyihin vuorokaudenaikoihin. Tulin itse palauttaneeksi sen luetteloon kolme vuotta myöhemmin. Ihan alkujaan se on tullut luetteloon tässä muokkauksessa lokakuussa 2009. --Risukarhi (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 19.40 (EEST)

Kiitos tiedosta. Taidemuseon palvelukartan mukaan teos on pitkän pihakatoksen eteläpäässä, mutta Google Street Viewin (joka tosin on vuodelta 2009) mukaan se on Porvoonkadun puolella kalliolla ja näkyy myös kadulle alaviistosta. Minusta se voisi olla luettelossa ainakin niin kauan, että tilanteen voisi käydä toteamassa paikan päällä.--Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 20.07 (EEST)

Kävin katsomassa tänään. Teoksen jalustaa näkyy kadulle jonkin verran, mutta se on tavoittamattomissa aitojen takana Aleksis Kiven koulun remontin takia, joka alkoi tammikussa 2019 ja valmistuu maaliskuussa 2021. Kun teosta ei voi nyt tavoittaa, minusta sen luetteloinnin voisi siitää poistetut-listalle kunnes se voidaan nähdä ja kuvata.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. joulukuuta 2019 kello 14.58 (EET)

On toisaalta vähän epäloogista luetteloida poistetuksi teos, joka on edelleen paikallaan ja ainoastaan tilapäisesti näkymättömissä ympärille rakennetun työmaa-aidan vuoksi. Pitäisiköhän sen toisen luettelon nimi muuttaa nykyisestä muodostaan Luettelo poistetuista ja tuhoutuneista muotoon Luettelo poistetuista, tuhoutuneista ja piilotetuista? --Risukarhi (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 13.59 (EET)

Joo itse asiassa en tiedä onko tuo Ilmansuunnat/Aurinkokello siellä, koska en ole aikaisemmin nähnyt teosta ja näin alakulmasta puiden oksien läpi rakennusalueella vain jonkinlaisen jalustan. Ehkä osa siitä on varastoitu suojaan? Kun rakennus menee remonttiin, sen lähellä oleva patsas voidaan joko suojata tai siirtää varastoon restaurointia ym. varten. Kukaan ei ihan varmasti voi tietää, onko jonkun suojan (onko se jalustan suoja vai jalustan ja teoksen suoja) takana patsas vai ei, palautetaanko teos, tai palautetaanko se juuri samaan paikkaan? Tai muuttuuko ympäristö remontin takia niin, että teos onkin sitten remontin jälkeen suljettujen porttien sisällä jne? Jos se ei ole nähtävissä tai tavoitettavissa esim. parivuotisen remontin aikana, ei se ainakaan varsinaiseen teoslistaan kuulu, vai? Siksi tuota poistettujen listan otsikkoa voisi muuttaa, miten olisi "Luettelo poistetuista, tuhoutuneista tai tavoittamattomista julkisista patsaista?"--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 14.32 (EET)

Minä antaisin sen otsikon olla entisellään ja tilapäisesti peitettyjen olla varsinaisessa luettelossa. Kulttuurinavigaattori rauhoittuu nyt. --Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 14.41 (EET)

Kävin äsken vielä tsekkaamassa tämän. Siellä se on entisellä paikallaan ja edelleen nähtävissä Porvoonkadulle ainakin pohjoisen suunnasta. Teos on matalahko ja muodoltaan pöytämäinen ([12]), joten ehkä luulit sitä pelkäksi jalustaksi. --Risukarhi (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 17.18 (EET)

Linnanmäen patsaiden ja Kolmannen linjan Seinien takaista elämää -seinämaalauksen ohella Ilmansuunnat on jäänyt kuvaamattomaksi Helsingissä. Jos joku Kalliossa päin asuva saisi kulkuluvan rakennukselle, niin sen voisi käydä kuvaamassa. Nyt ei tiedetä, onko kohteen tavoittaminen mahdollista tai onko se porttien ja/tai lukkojen takana maaliskuussa 2021, kun koulun remppa on valmis.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. joulukuuta 2019 kello 18.24 (EET)

Aleksis Kiven koulun aurinkokello on edelleen aidan takana näkyvillä. Käväisin siellä päin hiljan ja teos näkyy niin alaviistosta, jettä minkäänlaista kuvaa ei saa. Tuolla sivulla koulua tehtiin jotain maastoporrastöitä tms ja koko koulu on huputettu.--Htm (keskustelu) 27. maaliskuuta 2020 kello 23.54 (EET)

Liikevoitto

OK - Tukiaisen Liikevoitto Kauppakorkean edustalla olevassa altaassa on tavoittamaton koulun remontin takia. Korjaustyöt alkoivat toukokuussa 2019 ja valmistuvat vuoden 2020 loppuun mennessä. Siirrettänee samalla tavalla poistetut listaan ja palautetaan kunnes nähtävissä ja kuvattavissa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. joulukuuta 2019 kello 15.06 (EET)

Ei tarttee siirtää edestakaisin. --Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 16.36 (EET)

Kevätharavointi 2019 kuvaamattomat

Lista sisältää Helsingin patsasluettelossa 4. toukokuuta 2019 olleet kuvaamattomat teokset.
Kun teos on kuvattu ja kuva lisätty luetteloon, poista rivi tästä luettelosta.

Päivitetty-Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 13.36 (EEST)pIV. --Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 21.35 (EEST)

Tämä lista on nyt koordinoitu, paitsi aurinkokellot, Gerda Qvistin Hietsussa (1931) ja Paavo Vaskisen Aleksis Kiven koululla oleva (1935). Molempia olen käynyt katsastamassa jokunen vuosi sitten, mutta eipä näkynyt. Ovatkohan ilmestyneet paikoilleen, vai poistetaanko listoilta? Muilta osin luettelo on valmis kuvattavaksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 19.47 (EEST)

Hietarannan aurinkokello oli ainakin vuosi sitten paikallaan (ks. vähän ylempänä osio #Ovatko poistettuja?). Toisesta aurinkokellosta ehti jo syntyä keskustelua tuohon taulukon yläpuolelle. --Risukarhi (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 19.58 (EEST)

Kai tätä saa vieläkin päivittää? Lisäsin tuollaisen äsken löytyneen Annalan perustamisen muistokiven varsinaiseen luetteloon ja sitten tähänkin. --AB (keskustelu) 11. toukokuuta 2019 kello 23.57 (EEST)

Juu totta kai, varsinainen Helsingin kevätharavointi alkaa olla muutamaa raapaisua vaille valmis, mutta tätä listaa voisi jatkaa sekä heinänteon aikaan ja voisihan syksyn lehtiäkin haravoida, jos aihetta on. Eli ilmoittakaa tähän jos uusia tai luettelossa ennen olemattomia kohtaatte Stadissa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 23.41 (EEST)

Jättiläisalaiskiaisen lähelle pääsystä pitää neuvotella Korkeasaaren tiedottajan kanssa. Mitä mieltä ollaan paikan saavutettavuudesta?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. kesäkuuta 2019 kello 20.35 (EEST)

Se on yhtä tavoitettavissa kuin Pukkikin. Pääsy ei ole vapaa paitsi esim. Helsinki-päivänä 2019 jaetaan lippuja [13], ja 1500 ekaa pääsee maksutta. Eläkeläislippu on 10 eur ja aikuisten ennakkolippu 16 eur. Muistanko vallan väärin, jos väitän että joskus on päässyt maksutta sisään jonain erikoispäivänä/iltana? Antaisin molempien teosten olla luettelossa.--Htm (keskustelu) 5. kesäkuuta 2019 kello 20.47 (EEST)

Joo, olen samaa mieltä. Ja Jättiläislaiskiainen voi päästä vielä päärooliin, kun Kruunuvuoren ratikka ja pyörätie tulevat Korkeasaaren pohjoisrannalle. Jatkan siis neuvotteluja tiedottajan kanssa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 23.36 (EEST)

Helsingin kevätharavointi saatu päätökseen puuttuvien kuvausten ja lisäysten osalta, hienoa, eikä ole vielä juhannuskaan! Htm on alkanut lisätä Wikidata-palstaa ja tiivistämään aakkosittaista luetteloa, mahtavaa. Vielä pitäisi miettiä, miten saadaan vietyä Helsingin kohteet Wikidataan, onko ideoita? --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. kesäkuuta 2019 kello 21.10 (EEST)

Lähteet

--Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 07.57 (EEST)

Täydennettävää

• Lestimäen mestauspaikan muistomerkki (alustava työnimi) on Suutarilan Töyrynummen osa-alueella, Lestimäen puistossa (Lestikujan pohjoispään itäpuolella) oleva aiemman mestauspaikan muistomerkki. Se on vuodelta 2000, jolloin Lestimäki muutettiin puistoksi. Lähde: Liisa Nordman: Kytöpolkun ja lähialueen historia vuodet 1980-2003, muistomerkki löytyy myös OSM-kartta-aineistosta.--Paju (keskustelu) 5. syyskuuta 2019 kello 20.39 (EEST)

Kuvattu on, ja toinen muistomerkki (rajakivi) saman puiston reunalta samoin. 1700-luvun mestauspaikan muistokivi on joutunut ilkivallan kohteeksi: iso heikkotasoinen spraygtagi peittää kiveen tehtyä kaiverrusta. Harkitsen lataanko kuvaa sotketusta muistomerkistä tänne. Vai teenkö kaupungille (ja/tai poliisille) ilmoituksen ilkivallasta, että puhdistettaisiin (pestäisiin jollain liuotiunpesulla tai painepesurilla). Voisi sitten kuvata uudemman kerran kun muistomerkki on on siistitty.--Paju (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 19.41 (EEST)

• Keskusteltavaksi: Tulisiko Vantaan listalla näkyvä Kolmen kaupungin rajakivi (muistolaatta 1994) liittää myös Helsingin listalle? Rajakivi on Helsingin karttapalvelun ortokuvien 2017 ja 2018 mukaan pääosin Vantaan Vapaalan puolella (ja muistolaatta on sillä puolella, katso nimikkeen lähteistys Vantaan listalla), mutta kiven eteläreuna taitaa / saattaa olla Helsingin Konalan kaupunginosan puolella ja pohjoisrajalla. Vantaan listan lähteistyksen ohella tämä rajakivi mainitaan kohteena myös Konalan kaupunkipolkujen aineistossa. --Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2019 kello 23.53 (EEST)
• OK - Muutaman päivä ennakoiden: Eva Langen Usko, toivo ja rakkaus (2019), Erottajalla, Svenska Teaternin vieressä sijaitseva teos paljastetaan pe 13.9.2019 kello 15.00-. --Paju (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 13.28 (EEST)

Teinpä tuolle nyt viime yönä oman artikkelin. Tuo kuva minua mietityttää, kun nuo osat ovat niin erillään toisistaan, pitäisikö artikkelin kuvitus koostaa kahdesta kuvasta, jossa toisessa kuvassa olisi tuo graniittijalustaosio ja toisessa pelkkä tuo tolppa? Ainakin itselläni olisi tarjota lähes täsmälleen samanlainen kuva kuin tämä artikkelikuva, mutta tolpan osuutta en avajaispäivänä edes tajunnut. --Kissa21782 (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 13.42 (EEST)

Juu voisi. Lisäksi jos halutaan voisi olla kuvat vaikka jokaisesta osasta erikseenkin. Huomasin muuten, että se kokokuvani teoksesta on väärin rajattu, kun se punainen kalpean putkien yläosa jää kuvan ulkopuolelle. Minulla ei ole kunnon kuvaa siitä, joten vaihtakoon se jolla sellainen on. Teoksen kuvaksi on minusta paras sellainen jossa ei ole ihmisiä siksi, että ihminen kuvassa vie katsojan huomion pois teoksesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 14.04 (EEST)

Joo, turha minun on ainakaan tuota nykyistä korvata avajais-yleisökuvalla, seuraava ken ehtii ottakoon kunnolla ja ajatuksella useamman kuvan. (Tosin ainakin tänään tuon punaisen pystyharjanvarren ympärillä oli erikseen työmaa-aitaa, joten ehkä pitää odella vielä sitäkin, jos siinä on tullut vaikka jotain kestävyysongelmia.) --Kissa21782 (keskustelu) 18. syyskuuta 2019 kello 20.49 (EEST)

Minä hahmotin sen punaisen tangon mahdollisesti tulevaisuudessa asennettavan lampun tai vastaavan rungoksi. Mulla näkyy kuvissa, mutta populaa oli paikalla sen verran, ettei "siistin puhdasta" kuvaa teoksesta saanut. Ja kärsimätön, yskäinen tyttö tuolloin mukana, josta syystä Vallisaari jäi väliin, vaikka lähellä starttipaikkaa oltiin (itselläni tämä alkusyksyn kevytflunssa on parhaillaan).--Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 04.37 (EEST)

• Tämä Commonsiin ladattu kuva Santahaminasta on ilmeisesti Sisällissodan vankileirillä 1918 menehtyneiden punaisten muistomerkki, jonka RKY mainitsee ja joka löytyy esimerkiksi tästä lähteestä. Mm mainitaan myös fiwikin artikkelissa Santahaminan vankileiri, jonka kuvitukseksi kuva hyvin sopisi. Latauksen yhteydessä ei kuvaan ole liitetty teostietoja (paljastettu 1949, suunnittelija Uuno F. Inkinen, syntymävuoden perusteella henkilö lienee jo menehtynyt) tai koordinaatteja, joten jää osin auki, onko teos tekijänoikeuden alainen vai ei. Alustavasti arvioisin että on, jolloin kuva ei taida kuulua Commonsiin. Yleisemmin: Helsingin luettelon karttanäkymän perusteella Santahaminaan ei vielä oltu kohdennettu yhtään muistomerkkiä. Pidetäänkö aluetta ei julkisena vai voisiko tämän, sotilasalueella olevan muistomerkin sinne lisätä? Santahaminaan pääsevät toisinaan erilaisten tapahtumien merkeissä siviilitkin tutustumaan (ennakkoilmoittautumalla), vaikkei ampumaradalla kävisikään harjoittelemassa tms. --Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 04.37 (EEST)

Varuskuntien alueilla olevat patsaat ja muistomerkit on jätetty pois luetteloista, koska niille alueille ei ole vapaa pääsy, kuten ei myöskään esimerkiksi vankiloiden alueelle. Olen jättänyt pois mm. Huovinrinteellä olevat muistomerkit Säkylän luettelosta ja Sodankylästa varuskunnan alueella olevat muistomerkit. Nämä suljettujen alueiden muistomerkit on usein kirjattu paikkakuntien nähtävyysluetteloihin tai muistomerkkikirjoihin jostain syystä. Muita poisjätettyjä ovat Eduskuntatalon sisäpihan veistokset ja esim. puolustusministeriön sisäpihan muistomerkki.--Htm (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 08.21 (EEST)

Mielestäni julkisesti omistetut, tavoitettavuudeltaan hankalammat muistomerkit olisi hyvä saada jotenkin kootuksi, vaikkapa omaksi erillisartikkelikseen. Yleisesti kuntalistoillakin julkisten muistomerkkien ja taideteoseten sekä muistolaattojen tavoitettavuuden luokittelua eri saavutettavuuden asteisiin pitäisi jotenkin saada tehtyä. Ei ole hyvä ratkaisu, jos täällä "ylituomari" siistii pois huomautuksia tavoitettavuuden rajoituksista, joista on sovittu esimerkiksi päiväkodin johdon kanssa tarhan pihalla olevaa teosta kuvattaessa. Eihän päiväkotien ja koulujenkaan pihat ole julkista tilaa tarha- tai koulutoiminnan aikaan; yliopistojen sisäpihat ja monet hautausmaat ovat "kiinni" tai ainakin virallisesti suljettuja öisin yms. Yliopiston sisäpihan teos on tavoitettavuudeltaan täsmälleen tai ainakin melkein samassa asemassa, kuin sisäpihalle johtavan rakennuksen käytävän seinällä olevat teokset - joita reaaliteettajä vieroksuvan rajauksen vuoksi ei ole listattu, vaikka on kuvattu. Itse asiassa yliopiston käytävällä olevat teokset ovat paremmin tarkasteltavissa kuin yliopiston sisäpihan teokset, koska esimerkiksi lumisena talvena ne eivät hautaudu lumen alle päinvastoin kuin sisäpihan työt. --Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 21.22 (EEST)

En tiedä keneen viittaat sanalla "ylituomari" (harrastat näitä nimettömiä vihjailevia heittoja, olisi kiva saada joskus nimiäkin, ettei tarvitse arvailla), mutta varuskuntien alueet ovat aidattuja ja niiden portilla seisoo rynnäkkökiväärillä varustautunut henkilö. Alueita ei pidetä sellaisina julkisina alueina, joille kuka tahansa voi lähes koska tahansa tupsahtaa taidetta ihailemaan ja valokuvia ottamaan. Tästä rajauksesta on keskusteltu aikaisemminkin ja aiheeesta on tekstiä sivulla Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan ja aikaisempaa keskustelua arkistossa sivulla Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan/Arkisto 1#Julkinen paikka - julkinen taide. Keskustelu nykyiselle projektin keskustelusivulle, asia koskee muitakin paikkakuntia kuin Helsinkiä, ole niin hyvä.--Htm (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 21.50 (EEST)

Olen samaa mieltä, pois vihjaileva kielenkäyttö, ratkotaan asiat yhdessä tässä projektissa. Ajatus siitä, että kohteiden tavoitettavuus kategorisoitaisiin on uusi ja siitä pitäisi keskustella projektin keskustelusivulla. Sekä tavoitettavuus-aiheesta että julkisista tiloista on keskusteltu paljon projektissa, ja tähän asti on ollut käytäntönä tapauskohtainen harkinta. Miksipä ei kategorisointia voisi ottaakin mukaan, mutta eikös pääpaino projektissa pitäisi olla luetteloiden saanti valmiiksi nykyisillä parametreilla?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 22.51 (EEST)

Pidän myös nykyistä rajausta käytännössä toimivana. Jo senkin puitteissa ponnistus luettelon valmiiksi saamiseksi tulee olemaan suuri ja tulee luultavasti kestämään vielä monta vuotta. Kiinnostavia teoksia rajauksen ulkopuolelta voi hyvin käsitellä erikseen. Nythän jo on luetteloita ja artikkeleita muutamilta lähialueiden paikkakunnilta Suomen ulkopuolelta, samoin kuin jo ennen tämnän hankkeen alkua oli paljon artikkeleita sisätiloissa esillä olevista tai myös ei- julkisissa yksityiskokoelmissa olevista merkittävistä teoksista, kun aloitteellisuutta harrasti oliko se nyt Ateneumin ystävät tai joku sen tapainen taho.--Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 08.11 (EEST)

Projektissa luetteloidaan paikkakuntakohtaisesti julkisessa tilassa ulkona olevia taideteoksia. Se on ollut hankkeen lyhyesti ja yleisesti ilmaistu päämäärä ja tarkoitus alusta asti. Luetteloihin on otettu mukaan muutamia sisätiloissa tai rajoitetun pääsyn alaisissa tiloissa olevia taideteoksia tapauskohtaisen harkinnan perusteella, perusteena yleensä on ollut näkyvyys rajoitetun pääsyn puitteissa. Mikään ei estä tekemästä uusia projektin ulkopuolisia luetteloita ihan mistä aiheista tahansa. Niiden suhteen voi, jos tarvetta ilmenee ja intoa riittää, pistää pystyyn myös projekti ja myös Wikipedialle tyypillinen merkittävyyskeskustelu.--Htm (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 07.36 (EEST)

Taideteoksen omistus ei ole ollut luetteloon ottamisen kriteerinä.--Htm (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 08.29 (EEST)

Juu näin on menetelty. Usein luovutus-, myynti- tai deponointisopimukset tms. eivät ole julkisia, joten kohteiden omistajuuden selvitys ei kuulu projektiin. Voi vain arvella, että omistajia voivat olla valtio, kunnat, seurakunnat, yhtiöt, osakeyhtiöt, yhdistykset, säätiöt tai yksityishenkilöt kuten taiteilijat.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 09.31 (EEST)

• https://www.jukkahakanen.fi/portfolio/Paintings --Aulis Eskola (keskustelu) 13. marraskuuta 2020 kello 06.15 (EET)

Linnanmäen veistokset

OK - Patsaanmetsästäjä, jonka blogi lienee asiantuntijablogi ja käytettävissä lähteeksi, bongasi Lintsillä käydessään seuraavia:

• Sakari Peltola, Aurinko 2001
• Sakari Peltola, Kuu, 2001
• Sakari Peltola, Pallos Parodium
• Mikko Hovi, Leikkivät karhut, 1951
• Mikko Hovi, Kalapoika, 1953 (valokset Viipuri 1924, Lahti 1950)
• tuntematon, Lapsia sateenvarjon alla, lahj. 1951
• Emil Wikströmin Valonkantajat -mukaan 2 veistosta
• Felix Nylundin Kolmen sepän patsaan mukaelma

Helsingin listassa on mainittu Hovin Kalapoika ja Leikkivät karhut. Olisiko mitään, jos näistä tekisi oman artikkelin "Linnanmäen julkiset veistokset" ja listaisi kaikki siihen? Linnanmäki ei ole ihan avoin paikka ja sinne pääsy vaatinee kuvaajalta varmaankin ainakin pressikortin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. joulukuuta 2019 kello 22.32 (EET)

Nämä viety artikkeliin Linnanmäki --Aulis Eskola (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 14.35 (EEST)

Artikkelin keventäminen 2.0

Helsingin patsasluettelo on kahdessa taulukossa, joihin on lisätty wikidata-sarake ja wikidataa, jota oli tehtynä (patsaskohtaiset). Kun sivu kehittyy, wikidatakuvakkeiden määrä kasvaa (samoin latausaika)

• Sivun koko 3.8 Mb ja latausaika 6,49 sekuntia.--Htm (keskustelu) 1. maaliskuuta 2020 kello 08.49 (EET)

Ehkä olisi hyvä pitää artikkelissa vielä kaksi taulukkoa, jotta ainakin kaksi muokkaajaa voisi työskennellä samaan aikaan toisiaan häiritsemättä.--Htm (keskustelu) 1. maaliskuuta 2020 kello 09.37 (EET)

Helsingin kevätharavointi 2020

Olisiko taas aika kaivaa haravat esiin? Laadin todo-listan; on vielä paljon tehtävää, ainakin jotta artikkeli kehittyisi parhaaseen AAA-luokkaan.

• sijaintien täydennystä
• jokunen kuva puuttuu
• wikidata kohteet kaikille patsaille
• olevien (lähinnä ne patsaat, joista on artikkeli) Wikidata-kohteiden tietojen täydennys. Helsingin taidemuseo on uudistanut www-sivujaan ja monissa patsasartikkelissa on viitelinkki vanhalle sivulle--Htm (keskustelu) 1. maaliskuuta 2020 kello 09.36 (EET)

Kannatan. WD-palsta on avattu, voisiko se olla haravoinnin pääaihe? Taiteilijoiden artikkeleita puuttuu myös melkoisesti.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. maaliskuuta 2020 kello 11.26 (EET)

Se voisi olla. Patsaita on viitisensataa. Valokuva puuttuu vain neljästä (jokohan Aleksis Kiven koulun remontti alkaa valmistua, kaksi kuvaamatonta on Lintsillä ja yksi Jätkäsaaressa). Wikidata on vain niisä patsaista joista on artikkeli eli aika vähän (pitää tarkistaa onko kaikki wikilinkitetty). Minusta tässä voisi ottaa päämääräksi wikidatan joka patsaasta ja siinä on työtä. Olen aloittanut tarkistamaan luettelon loppupäästä olemassa olevia wikidatoja ja täydennän niitä, osa on vain pelkkä otsikko ja paljon puuttuu koordinaatteja tms. Katson samalla artikkelit ja päivitän taidemuseon linkin (joka monessa on vielä vanha). Taidemuseon linkin voi laittaa myös wikidataan. Olen korjannut taulukkoon "alueen" niin, että se tarkoittaa virallista kaupunginosaa. Osa-alueen (jos sellainen on) voi laittaa paikka-sarakkeeseen ensimmäiseksi, niin sitä tietoa voi käyttää sorttaamisessa hyväksi, katuosoite tulisi viimeiseksi siihen. --Olisi kyllä kiva että saisi ison luettelon wikidataan. Seuraavaksi voisi iskeä vaikka Turun ja Tampereen luettekoiden kimppuun (ehkä ensi keväänä tai joulusiivous).--Htm (keskustelu) 1. maaliskuuta 2020 kello 11.55 (EET)

Taiteilijoissa on tosiaan paljon punalinkkejä. Voisi tietysti myös priorisoida heidät, joiden töitä on muissakin kuin Helsingin luettelossa.--Htm (keskustelu) 3. maaliskuuta 2020 kello 21.40 (EET)

Kevätharavointi 2020 kuvaamattomat

Julkinen teos	Paikka	Alue	Kartalla	Tekijä	Paljastusvuosi	Kuva	WD
Kalapoika	Linnanmäki	Alppiharju	60.1885°N, 24.9408°E	Hovi, MikkoMikko Hovi	1953
Leikkivät karhut	Linnanmäki	Alppiharju	60.1884°N, 24.9402°E	Hovi, MikkoMikko Hovi	1951

• Eläköön on kuvattu, pois kuvaamattomista. Aurinkokello on paikoillaan, mutta Aleksis Kiven koulun tontille ei pääse kiinteistön remontin takia. Ensi vuonna sitten.--Htm (keskustelu) 2. huhtikuuta 2020 kello 21.59 (EEST)

Lähteet

Kuvaamattomat.--Htm (keskustelu) 1. maaliskuuta 2020 kello 12.01 (EET)

Rakkauden riemutolppa

Santtu Laine, rakkauden riemutolppa, 2019.

Viime vuonna ilmestynyt Santtu Laineen Rakkauden riemutolppa oli lyhytaikainen riemu, se ei ole enää näkyvissä kun muovit peittävät sen täydellisesti Sörnäisten rantatiellä Kuvataideakatemian rakennustyömaalla. Poistettanee luettelosta?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. huhtikuuta 2020 kello 16.58 (EEST)

Siirto kohtaan Luettelo Helsingin entisistä julkisista patsaista ja muistomerkeistä, kenties. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. huhtikuuta 2020 kello 21.45 (EEST)

Joo ja jos se tulee esiin uuden rakennuksen julkisivussa, mitä vähän epäilen, sitten mukaan. Meidän osaltamme on vastuutonta esitellä sellisia teoksia luettelossa joita ei voi nähdä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. huhtikuuta 2020 kello 23.10 (EEST)

Minusta tuossa entisten patsaiden listalle siirrossa pitäisi siirtää vain ne, jotka on pysyvästi siirretty muualle, poistettu tai tuhottu. Tilapäinen remontin takia hupun alla oleminen tai rakennustyömaan takia kuvaamattomissa oleva ei kuulu entisten nuorten patsaiden listalle, koska osaa joudutaan veivaamaan edes takaisin. --Jos Sibelius-monumentti restauroidaan, se mahdollisesti huputetaan, siirrelläänkö sitä listalta toiselle? Sehan kuitenkin on olemassa eivätkä kaikki jotain taideteosta katsomaan tulevat ole yhtä lyhytjänteisiä.--Htm (keskustelu) 3. huhtikuuta 2020 kello 04.12 (EEST)

Kyseinen tolppa on kuitenkin tilapinen teos, poistuvaksi suunniteltukin. Se on vain rakennustyömaan ajaksi esille pantu. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2020 kello 04.34 (EEST)

Jos näin on, niin se muuttaa asian.--Htm (keskustelu) 3. huhtikuuta 2020 kello 04.55 (EEST)

Jussi Mäntysen reliefi

Valion toimintakeskuksen portin vieressä Pitäjänmäellä on kahden härän mittelöä kuvaava pronssireliefi. Oikeassa alareunassa lukee "J. Mäntynen 1922". Kyse on Mäntysen varhaisesta teoksesta. Se on selvästi alueen ulkopuolella ja kaikkien tavoitettavissa. En löytänyt muuta mainintaa kuin Leena Ahtola-Moorhousen kansallisbiografian: "Hänen ensiesiintymisensä kuvanveistäjänä tapahtui myös poikkeuksellisesti maatalousnäyttelyn palkintoveistosten tekijänä 1922 ja jatkui Suomen ensimmäisessä metsästäjänäyttelyssä neljännen pohjoismaisen metsästäjäkongressin yhteydessä Helsingin yliopistossa 1924. Siellä oli esillä muun muassa mahtava kipsinen Hirvi-patsas ja hirvipesuetta kuvaava suuri puureliefi nimeltään Eteenpäin." Jos joku voi auttaa lähteissä, olisi hyvä. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 12.24 (EEST)

Reliefi on mainittu Pitäjänmäkiseuran Piimäen Kotikaupunkipolussa lyhyesti. Teoksen nimeä ei kerrota.--Htm (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 22.21 (EEST)

Tulevaisuuden kuusi

Helsingin viikissä: [14]. Taustaa: [15], mainitaan juhlametsikkö paloheinässä ja Itsenäisyyden kuusi kaivopuistossa. --Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 13.57 (EEST)

Lasten temppeli

OK - Valokuvassa Tiedosto:Kai Rentola Lasten temppeli Palatino infantiles 2000.jpg on merkitty käyttöpaikaksi Helsingin patsasluettelo (oli itse asiassa luettelon aikaisemmalla nimellä, mutta oikaisin), mutta teos ei ole luettelossa. Onko tähän jokin syy eli onko se poistettu jostain syystä vai vaan unohtunut? Lisäsin sen artikkeliin Kai Rentola nyt ainakin.--Htm (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 22.53 (EEST)

Tais vaan jäädä liittämättä listaan aikoinaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 22.58 (EEST)

Tallensin teoksen luetteloon. --Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 16.37 (EET)

Lauttasaari, Josef Backin hauta

Lähinnä talteen tämä. Nopeasti katsottuna Lauttasaaressa Josef Backin hautamuistomerkki puuttuu listasta. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000030671 --Zache (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 11.12 (EEST)

Uusia teoksia, ei-avoimilla paikoilla

Viime aikoina ilmestyneitä uusia julkisia teoksia, jotka ovat ei-avoimilla paikoilla, joten teosten lähelle ei pääse helposti. Näinollen katson, että eivät kuulu luetteloihin:

• Kukkulan kuningas, Tommi Toija, Viipurinkatu 21, on lukkojen takana Alppilan lukion sisäpihalla. Näkyy porttikäytävän kaltereiden takaa vain osittain.

• Kombo, Laura Pehkonen, Jakomäen Sydän. Osa teoksista näkyy ruokalaan johtavan käytävän seinältä ulos ikkunoiden läpi, joten ovat julkisen paikan lähellä. Mutta näkyvyys teoksiin oli iltapäivällä heikko, eikä kuvauskaan onnistunut.

--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. lokakuuta 2020 kello 17.24 (EEST)

Kuvauksesta päätellen eivät ole julkisia teoksia. Kukkulan kuninkasta jos joskus saa kuvan, kun portti on auki, niin senhän voi laittaa artikkeliin Tommi Toija. Samoin ton tosien voi kuvata taiteilija-artikkeliin, mutta mieluummin tietysti muutoin kuin lasin läpi.--Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 16.08 (EET)

Videoita luetteloon, ohjaus keskustelukohtaan

Olen lisännyt Helsingin listaan kuvituksena viisi videota. Keskustelua aiheesta voi käydä täällä--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. helmikuuta 2021 kello 20.17 (EET)

Pienet sankarihautausmaat

Helsingin Uutisissa oli 15.5.2021 artikkeli Helsingin pienistä sankarihautausmaista ja niiden muistomerkeistä. En löytänyt Wikipedian luettelosta mainintaa seuraavista:

• OK (Espoo) - Pitäjänmäessä 21 hautaa Sotarovastintiellä, muistomerkin tekijä Viljo Savikurki, vuosi 1968
• OK (Espoo) - Kulosaaressa 24 hautaa Leposaarentiellä, muistomerkin tekijä Ben Renwall, vuosi 1941
• OK - Munkkiniemessä 33 hautaa Ramsaynrannassa, muistomerkin tekijä Wäinö Aaltonen, vuosi 1960

Munkkiniemi kuului sodan aikana Huopalahden kuntaan, Pitäjänmäki Helsingin maalaiskuntaan ja Kulosaari oli itsenäinen kunta. Sitten vielä Hietaniemessä on juutalainen sankarihautausmaa, mutta jutussa ei ole mainintaa muistomerkistä. Ortodoksien sankarihaudat ovat entistä Marian sairaalaa vastapäätä, mutta jutussa ei ole mainintaa muistomerkistä.--Svallis (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 22.03 (EEST)

Tässä luettelossa on mainittu Ben Renvallin Kuoleva soturi (Kulosaaren sankaripatsas) ja Wäinö Aaltosen Maaemo suojelee poikaansa (Munkkiniemen sankaripatsas). Pitäjänmäen sankarihautausmaa on Espoon puolella ja Savikurjen sankaripatsas onkin mainittu luettelossa Luettelo Espoon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. Ortodoksisella hautausmaalla on Nina Sailon sankaripatsas Vapahtaja sotilaiden lohduttajana ja juutalaisella hautausmaalla Sam Vannin ja Leo Engelin suunnittelema sankarihautamuistomerkki, joita ei tässä luettelossa toistaiseksi ole. Itse asiassa myös islamilaisella hautausmaalla ja Pyhän Nikolauksen kirkon hautausmaalla on Pro Patria -muistomerkit. --Risukarhi (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 22.20 (EEST)

Äkkiähän asia selvisi, kiitos siitä. Minun kaltaiselleni amatöörille pitäisi laajassa luettelossa olla jonkinlaisia ohjaussivuja, kun en löytänyt ctrl+F -haulla ’sankari’ noita edellä mainittuja.--Svallis (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 22.33 (EEST)

Helsinkiä paljon pienemmissäkin kunnissa on useitä sankarimuistomerkkejä johtuen kuntaliitoksista. Niissä luetteloissa sankarimuistomerkit on luetteloitu tyyliin "Sankarimuistomerkki, Entinenkunta" eli ne on kaikki peräkkäin, joka helpottanee amatöörejä. Sen enempää pohdiskelematta ajattelin, että Helsingissäkin on samalla tavalla sankarimuistomerkit peräkkäin. Järjestin nyt nuo luettelossa olleet helpommin. Muiden kuin luterilaisten hautausmaiden muistomerkit puuttuvat vielä. Lisäksi on erimaalaisten vapaaehtoisten muistomerkkejä vielä järjestelemättä. Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 23.54 (EEST)

OK - Luettelosta muuten puuttuu myös Wäinö Aaltosen suunnittelema Hietaniemen sankariristi. --Risukarhi (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 23.56 (EEST)

Lisäsin Aaltosen sankariristin ja pari muuta Hietaniemen hautausmaan sankarihauta-alueella sijaitsevaa muistomerkkiä (ei hautoja) tähän. Siellä on itse asiassa vielä lisääkin tästä puuttuvia ([16]). --Risukarhi (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 19.58 (EEST)

OK - Täydensin nyt luettelosta puuttuneita hautausmaiden muistomerkkejä. Jätin pois tämän Hietaniemen hautausmaalla olevan saksalaisten muistomerkin, kun en ollut varma, lasketaanko joukkohaudat tämän luettelon piiriin kuuluviksi vai katsotaanko ne "yksittäisiksi haudoiksi". Luettelostahan puuttuvat esim. Vanhassa kirkkopuistossa olevat vuoden 1918 valkoisten ja saksalaisten hautamuistomerkit, mutta toisaalta Malmin hautausmaalla sijaitsevat vuoden 1918 teloitettujen punaisten, Helsingin ilmapommitusten siviiliuhrien, Iittalan junaturman uhrien ja jatkosodan aikaisten kommunististen vastarintamiesten hautamuistomerkit on otettu luetteloon mukaan. --Risukarhi (keskustelu) 20. toukokuuta 2021 kello 02.46 (EEST)

Tarkkaa rajaa on vaikea vetää, mutta joukkohautojen muistomerkkejä on otettu mukaan, jos taustalla on merkittävä tapahtuma (taistelu, onnettomuus tms) ja on hyviä lähteitä. Ainakin jos muistomerkillä on vielä taiteellista arvostustakin, se olisi hyvä ottaa luetteloon. --Aulis Eskola (keskustelu) 20. toukokuuta 2021 kello 07.28 (EEST)

Lisäsin nyt luetteloon sekä Hietaniemen että Vanhan kirkkopuiston mainitut hautamuistomerkit. Ainakin jälkimmäiset ovat mainittavia myös ihan kaupunkikuvallisesti. --Risukarhi (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 17.23 (EEST)

Linnanmäen kohteet

Luettelosta poistettiin Linnanmäen kohteet. Voiskohan pistää artikkeliin Linnanmäki? --Aulis Eskola (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 09.33 (EEST)

Miksi Linnanmäen kohteet on poistettu? Htm (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 10.15 (EEST)

Poistin Linnanmäen kohteet siksi, että eivät ole tavoitettavissa. Ne ovat roikkuneet listalla vuosikausia ilman kuvia ja sekin kertoo jotain. Poistin myös Aleksis Kiven koulun pihalla olevan Aurinkokellon, joka on myös lukkojen takana, eikä näkyvissä kadulta. Aulis, miksei, mutta Linnanmäki on varsin sekava soppa, sielä on muitakin kuin nämä Hovin kaksi pronssiveistosta. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 14.21 (EEST)

Linnanmäen kohteet ovat tavoitettavaissa. Listoilla on paljon kohteita ympäri Suomen, jotka ovat roikkuneet siellä vuosikausia, kosk aniitä ei ole kuvattu. Kuvaamattomuuus ei ole mikään osoitus tavaoiitmattomuudesta. Ja noista rakennustoiden takia tilapiäisesti tavoittamattomista on puhuttu aikaisemminkin ja todettu, että kohteet ovat olemassa. Älä jatka tolla linjalla. Htm (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 16.16 (EEST)

Kun saatais ainakin Helsingin luettelo valmiiksi, eikös se olisi hyvä linja? Voisko laittaa Linnanmäen kohteille vaikka huomautuksen, että toivotaan kuvattavaksi mahdollisimman pian? Aleksis Kiven koulun Aurinkokellon tienoville on rakennettu niin vahvat aidat, että sen luokse ei kyllä pääse kuvaamaan. Ihan yhtä hyvin voi sanoa, että jos teos on olemassa, se ei tarkoita sitä, että se otetaan luetteloon, jookoskookos?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 17.46 (EEST)

@Kulttuurinavigaattori: Helsingin luettelo tulee valmiiksi joskus ja sitten löytyy tai paljastetaan uusia muistomerkkejä, ja hups! luettelo ei olekaan valmis. Kaskisten luettelossa ei ole yhtään valokuvaa. Maltti on valttia, ei Wikipedia tule koskaan valmiiksi. Tämä luettelo on niin valmis kuin kohtuudella voi odottaa ja muutama puuttuva valokuva ei maailmaa kaada. Luettelosta puuttuu vielä varmasti muistomerkkejä. Minusta taulukkoon ei tarvitse laittaa mitään huomautuksia, patsaat tulevat kuvatuksi sitten kuin tulevat, ei siinä huomautusket auta. Aleksis Kiven koulun nettisivulla lukee, että aloittavat koulutyön peruskorjatussa koulurakennuksessa syksyllä 2021. Sehän on ihan kohta! Urakoitsija poistuu työmaalta hyvissä ajoin ennen syksyä, koska koululla tehdään kalustus- ym. töitä varmaankin ennen kuin oppilaat tulevat, kaiketi. Htm (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Aleksis Kiven koulua ympäröineet rakennustelineet on itse asiassa jo purettu ja sitä paitsi aurinkokello ei muutenkaan ollut ilmeisesti missään vaiheessa niiden peittämänä, kuten ylempänä tällä sivulla käydyistä keskusteluista ilmenee. Aitojen vuoksi aivan sen vierelle ei pääse, mutta se näkyy kyllä hyvin viereiselle kadulle. Minusta se kuuluu luetteloon samalla tavalla kuin vaikka tuomiokirkon katolla olevat apostoliveistokset, joita myös voi tarkastella pelkästään etäältä, koska kirkon katolle ei saa kiivetä. --Risukarhi (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 19.43 (EEST)

Juu, mutta itse aurinkokelloa, joka on varmaan tärkeintä kohteessa, ei ole mahdollista nähdä. Kadulta näkyy alakulmasta vain jalusta. Asia näkyy tässä ottamastani kuvasta, jossa yritin saada parhaan mahdollisen kuvan Aurinkokellosta. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 23.05 (EEST)

Tässä Hamin sivulla kuva varsinaisesta teoksesta, se on pyöreä graniitilevy, jonka reunoissa on neljä "kasvoa", ja kaiverrettu kompassi levyssä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 23.14 (EEST)

Tuon HAMin kuvauksen perusteella kyseessä ei oikeastaan edes ole aurinkokello vaan kompassi (varjon langettava osoitin puuttuu). Toki se olisi kiinnostavampi aivan läheltä nähtynä, mutta joka tapauksessa varsinainen veistos näkyy julkiselle paikalle. Siitä saisi luultavasti vähän paremman kuvan hyvällä zoomilla kadun vastakkaiselta puolelta (suurempi etäisyys mutta edullisempi kulma eikä näköestettä välissä). --Risukarhi (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 23.39 (EEST)

Teoksen nimi on siis Ilmansuunnat. Toki myös dronella saisi kohteesta hyvän kuvan, mutta eikös luettelon idea ole, että jokainen voi mennä katsomaan teosta niin läheltä, että pystyy hahmottamaan sen "omin avuin ja silmin"? Ja valokuvan tehtävä luettelossa on auttaa tätä. Nyt teoksen lähelle ei pääse, enkä pidä tässä tapauksessa kameran tehostettua optiikkaakaan hyvänä ideana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. toukokuuta 2021 kello 00.20 (EEST)

Päätös teoksesta Ilmansuunnat

OK - Esitän edellä olevaan keskusteluun perustuen, että otetaan Jalmari Finnen teos Ilmansuunnat. 1935 mukaan luetteloon, kun joku saa siitä aikaan hyvän, luetteloon sopivan rajatun kuvan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. toukokuuta 2021 kello 10.11 (EEST)

Kävisin katsomassa kohdetta, jos olisi jokin sopiva konsti, millä valokuvaus järjestyisi.--Htm (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 00.51 (EEST)

Ota yhteys vaikka koulun rehtoriin, eiköhän ovet aukene.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 01.25 (EEST)

Minusta sen voi joka tapauksessa antaa olla luettelossa. Tieto on arvokasta ilman kuvaakin. --Risukarhi (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 16.07 (EEST)

Kohde luettelossa, kaipaa toki parempaa kuvaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 20.25 (EEST)

Drone? -- Htm (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 20.44 (EEST)

Keskustelu Linnanmäen julkisista taideteoksista

Miten Linnanmäelle muuten on pääsyä - vuodenajat ja kellonajat? Siis tavanomaisesti silloin kun ei ole koronaa eikä ole rakentamista. Jos nämä kohteet jätetään pois tästä luettelosta, ehdottaisin Linnanmäki-artikkeliin kappaletta taidekohteista. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 19.43 (EEST)

Onko sillä vaikutusta, jos kohteeseen on pääsymaksu tai ei? Linnanmäki kai maksaa, mutta olisiko yleisölle mahdollisuutena tarjottu omatoiminen tutustuminen kohteeseen Kultaranta Naantalissa kesäperjantai-iltaisin 2 h ajan ehkä maksuton? --Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 19.45 (EEST)

@Urjanhai: sisäänpääsy huvipuiston alueelle on maksuton. Linnanmäen nettisivuilla ilmoitetaan sen olevan tänä vuonna auki 4.6. lähtien ja sulkeutuvan 29. elokuuta, mutta on auki viikonloppuisin syys- ja lokakuussa. Voit laskea, paljonko tuosta tulee patsaankatseluaikaa verrattuna Kultarannan kesään. Htm (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.03 (EEST)

En ole käynyt Linnanmäellä vuosikymmeniin. Hämärästi muistin että pääsy olisi maksanut jotain mutta ehkä se olikin sitten niin, että vain laitteet maksoivat.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.06 (EEST)

Muistelet mennyttä aikaa. Sisäänpääsymaksusta on luovuttu aikoja sitten. Laitteet maksavat edelleen. Htm (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.18 (EEST)

Ilman muuta mennyttä aikaa. Luultavasti kävin siellä viimeksi opiskeluaikana vappuna ylioppilaslakki päässä, hyvin nmahdollista jopa että fuksina.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.50 (EEST)

Vaatimuksena kohteen julkisuudelle kait on ajateltu ainakin tässä yhteydessä olevan vapaa maksuton pääsy kohteen äärelle. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 22.02 (EEST)

Myös pääsyn jatkuvuutta on pidetty kriteerinä, eli kohteen lähelle pitää päästä koko ajan. Tosin tästä on tehty yksittäisiä poikkeuksiakin, esim. Korkeasaari ja Gekko. Korkeasaaren tiedottaja myönsi minulle ilmaisen pääsyn kuvaamaan teoksia, kun ilmoitin nimeni ja että kuvaan Wikipediaan. Gekko on kai katsottu tarpeeksi avoimella paikalla olevaksi, vaikka ainakin metro ja jotkut muut toiminnot Kampin keskuksessa ovat kiinni. Ei-jatkuvaa avoimmuutta voi pitää syynä siihen että Helsingin metron taideteoksista on erillisenä, eivätkä kaikki sen teoksista ole luettelossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. toukokuuta 2021 kello 10.42 (EEST)

Ei jatkuva avoimuus on jälkikäteen kirjattu ja enemmän tekosyyltä tai selitysyritykseltä vaikuttava peruste. Erillislistoja voi pitää teemoittain joukkoliikenneväylien, muiden aluerajausten, aiheteemojen mukaan (esimerkiksi Karjalaan jääneiden muistomerkit), tekniikan tai taiteilijan/ryhmittymän mukaan, mikä ei tarkoita etteivätkö teokset kuuluisi ensisijaisesti tai samanaikaisesti aina myös kuntalistoille. Olisi ihan hoopoa ajatella etteivät kuuluisi. Kaikenlainen toiminta, joka käytännössä vaikuttaa tietoahakevalle teostiedon piilottelu erillislistoihin, hämärtää kuntalaisten ja matkailijoiden kokonaiskuvaa; arjessa esimerkiksi matkanvarrella kohdattujen taiteen ilmentymien teostietojen löytämistä. Rajanvetokin siitä miten lähellä jotain kulkuväylää teoksen pitäisi olla, tai millä muulla perusteella listall pääsee on ihan hihasta vedettyä, esimerkiksi näkyy rajatun johonkin väylärakennushankkeen aikaisen rahoituksen saaneisiin teoksiin unohtaen aiemmat, muuten rahoitetut ja myöhemmät teokset! Huihai... Ei kannata uskoa kaikkea mitä jostain yksittäisestä ajattelumallista lähtien esitetään! Useat sankarimuistomerkit ja muut hautausmaiden muistomerkit ovat ainakin useassa kunnassa hautausmaiden järjestyssääntöjen mukaan (ei sopivaa liikkua = ei avoinna yöllä, olen kuvannut usean kieltomerkin vakuudeksi) ei jatkuvan saavutettavuuden piirissä. Ehkä kaikilla hautausmailla ei käyttäytymissäädöksiä ja hautarauhan kunnioittamista noudateta samalla tavoin, mutta hyvin monessa kunnassa öinen hilluminen hautausmailla on jämptisti kielletään. Oli kesäyö tai ei. Kielto on vaikkei saatanaa menisi palvomaan, hautakiviä kaatamaan. Samoin koulujen, päiväkotien piha-alueet, korkeakoulujen sisäpihat jne... ovat vain ajoittain avoimen pääsyn piirissä. --Paju (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 03.17 (EEST)

Katselin vähän valokuvia... Lintsillä on ainakin ollut 2018 valofestareilla lokakuussa esimerkiksi sinipäinen "riikinkukkopääveistos", jonka sulkapeite ja pyrstö on toteutettu kasvi-istutuksin. Voisi kuulua ympäristötaiteen tai ainakin puutarhataiteen pariin. Ja kuvista löytyy myös illalla värivalaistu viehättävä pallomaisesti sumuttava suihkulähde, jonka edessä monet kuvauttavat itseään tai vieraitaan. Nämä löytyvät myös katunäkymästä. Se missä raja turistipyydyksen ja taiteen välillä kulkee on osin sopimusasia. Esimerkiksi jos joku kuuluisa ammattitaiteilija olisi jommankumman noista suunnittelija, ja teokset löytyisivät esimerkiksi taiteilijan CV:stä nuo olisivat suitsait sukkelaan listalla. Voisi kysellä vähän näiden taustoista ja tekijöistä. Katunäkymässä nämä ovat esillä, samoin esimerkiksi aurinkoaiheinen kiviveistos (sen alla oon teoskyltti) kulkuväylän toisella puolella (vesitornin pohjoisseinän lähellä) riikinkukkopäätä vastapäätä. Itse olin tuolloin osallistuvana lapsenvahtina, joten esimerkiksi tuosta viimeksimainitusta ole kuvaa. Mutta katunäkymä voi siis auttaa ennakkosuunnittelussa, vaikka kuvaaja jonkun hattaran pauloihin hetkeksi joutuisikin. --Paju (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 18.36 (EEST)

Päätös Linnanmäen julkisista teoksista

OK - Esitän, että päätetään Linnanmäen julkisten taideteosten ottamisesta kaupungin luetteloon sen jälkeen, kun joku on vakavasti perehtynyt Linnanmäen julkisiin teoksiin ja käynyt paikalla, sekä kuvannut ne. Toistaiseksi Linnamäki on suljettu ainakin toukokuun loppuun. Jos teoksia on useita, oma luettelokin voisi olla paikallaan kuten Aulis ehdotti.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. toukokuuta 2021 kello 10.55 (EEST)

Jos odotetaan, että Lintsi aukeaa ja käydään katsomassa, miltä siellä näyttää. Ei hosuta.--Htm (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 00.52 (EEST)

Ok, tehdään fotosafari Linnanmäelle!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 01.26 (EEST)

Hei tosiaan, ja samalla vois kuvailla muutakin, esim jälleenkuvauksia. :) --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 01.27 (EEST)

Teoksia on nyt alettu listata artikkeliin Linnanmäki samaan tyyliin kuin artikkelissa Sara Hildénin taidemuseo on pihassa olevat julkiset teokset. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 14.28 (EEST)

Kalasataman tihtaali

Lasketaanko tämä muistomerkiksi? Kyseessä on satamarakennelma, joka on siirretty Suomenlinnasta Kalasatamaan ja asetettu puistoon koristeeksi. Lisäksi sen kyljessä on satamatyöläisten ammattiosastoon liittyvä muistolaatta. Jos tämä lisätään luetteloon, niin kuka merkitään tekijäksi? --Risukarhi (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 16.28 (EEST)

Muistolaatta varmaan tekee siitä luettelokelpoisen. Selvästi tuo olisi ympäristötaidetta. Jos tekijä ei ole tiedossa, niin kohdan voi jättää auki. -- Htm (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 16.48 (EEST)

Alkukesän 2021 havaintoja

Pitäjänmäen peruskoulun pääoven yläpuolinen lasiteos

Lyijylasimaalaus Pitäjänmäen peruskoulun pääoven yläpuolella. Tekijä ja teostoeoja kaivataan. Teoksen (2003) suunnittelija on Dolores Hoffmann.

Pitäjänmäen peruskoulun pääoven yläpuolella on lasiteos, josta liitän viereen valokuvan. Tämä sijaitsee on siis peruskoulun vanhemmassa osassa (A-talo, Viinenkuja 6), sisäpihan puolella olevan pääsisäänkäynnin yläpuolella (2. krs; veikkaisin että portaikon ikkunoissa). Lasiteos voisi olla koulun rakentamisen ikäluokkaa, tai uudempi. Vanha koulu näkyy kaupungin vuoden 1959 kiinteistökartassa, muttei ollut vielä vuoden 1945 kiinteistökartassa. Koulun uudenpi osa (B-talo) on rakennettu Pitäjänmäen monitoimitalon osana (Aarne von Boehm, 1991). Kuvatiedoston selitetekstissa hieman enemmän sijainnista. Tekijätietoja kaivattaisiin. Koulusta (koulun historiasta) tai kaupunginosayhdistykseltä tai vaikka Kaupungin rakennusvalvonnasta saattaisi saada lisätietoja. --Paju (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 03.48 (EEST)

Tuo A-talona tunnettu koulurakennus on vuodelta 1954. Täsmällisemmin "Koulun suunnittelija oli kaupungin rakennustoimiston arkkitehti Aarno Hakanen. Koulun rakennustyöt alkoivat v. 1953 ja koulu otettiin käyttöön marraskuussa 1954. Vihkiäiset pidettiin 26.2.1955.". Toteavat 1 ja 2. Sitten löytyikin rehtori Hilkka Jurvajoen kirjaamana tieto, että kyseessä on koulun 80-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2003 valmistunut Dolores Hoffmannin suunnittelema lyijylasimaalaus. :-) Lähde:3 Kelpaisiko tämä listalle? Voin kirjata koordinaatit. Päivittäinhän tuonne koulupihalle pääsee, jos ei ole koronarajoitukset päällä, muulloin koulupäivinä on koulurauhan (mm. ei saa kuvata lapsia ilman lasten ja heidän vanhempiensa lupaa) takia vähemmän suotavaa, vaikka toisaalta koulun hallinnon juttusille mennään pääovista. --Paju (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 04.09 (EEST)

Maunulan kirjaston edustan puiston ja kirjaston sisäseinän Sukupuut-teos

Huomasin grafiikanlehdet Maunulan kirjaston seinällä siellä lyhyesti käydessäni. Lähteistystä kirjasto-artikkeliin kaivaessani havaitsin, että ne ovat osa Sukupuut-taideteosta, johon kuuluu myös kirjaston ikkunoiden eteen istutettu "omenapuulehto". Teoksen tekijöiksi mainitaan kuvataiteen valtionpalkinnolla palkittu Patrik Söderlundin ja Visa Suonpään perustama taiteilijaduo IC-98. Lähteenä Sukupuut-taideteos Maunula-talossa. Omenapuut ovat avoimella puistikkoalueella, ja grafiikanlehdet näkee Maunolan kirjaston ikkunoiden läpi ulkoakin ihan kohtuullisesti, minkä voi havaita vaikka kirjastoartikkelin kuvista, vaikken silloin taideteoksen osiin hoksannut reistaillutta kameraa kohdistaa.--Paju (keskustelu) 15. kesäkuuta 2021 kello 12.11 (EEST)

Tapanikyläntien kiertoliittymän lokit

Tapanilassa sijaitsevan Tapaninkyläntien (Kotinummentien pohjoispään) kiertoliittymän (60.26771°N, 25.01436°E) keskellä on viisi (?) erikorkuista tolppaa. Kunkin tolpan yläpäähin on sijoitettu lokkia esittävä, (ohiajaessa vilkaisten) melko luonnollisenväriseltä näyttävä lokkilintuhahmo. Tästä kokonaisuudesta voisi olla hyvä kaivaa lisätietoa, että teoksen kuulumista listalle voisi arvioida paremmin. (Tuli vastaan matkalla ottamaan kuvaa GLAM-kohde Tapanilan kirjastosta.)--Paju (keskustelu) 15. kesäkuuta 2021 kello 12.30 (EEST)

Jääkärikivi, tekijä

Suomen kaartin hautausmaalla on pronssiveistos, jonka nimi on Jääkärikivi (1979). Lähteen mukaan se olisi Pauli Lehtisen suunnittelema. Pauli Lehtinen oli kuitenkin arkkitehti, eikä häneltä tunneta julkisia taideteoksia. Mutta Eino Lehtinen oli kuvanveistäjä. Veistos täsmää Alberto Giacomettin tyylin kanssa, johon veistäjä oli tutustunut Sveitsissä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. heinäkuuta 2021 kello 23.18 (EEST)

Jääkärikivi (keskellä).

Jääkärikivi ei ole pronssiveistos, vaan suuri graniittipaasi. Siitä on näköjään Commonsissa kuvakin. Täällä on (s. 10) tarkempi selostus muistomerkin taustasta, ja suunnittelijaksi mainitaan yliarkkitehti Pauli Lehtinen. Tuossa linkkaamassani lähteessä tosin käytetään nimeä jääkäripaasi, mutta olen nähnyt useassa muussa lähteessä nimen Jääkärikivi (mm. teoksissa Muistoja vapauden teiltä, Löytöretki muistomerkeille ja Opas Hietaniemen hautausmaalle). --Risukarhi (keskustelu) 28. heinäkuuta 2021 kello 16.48 (EEST)

Tässä on epäselvyyksiä, tilasin kirjastosta Hietaniemen hautausmaan oppaan ja katson onko siitä apua.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 08.52 (EEST)

Puuttuuko ?

OK - En löydä vai teoksen merlkittävyyskö ei ilmeisesti riitä pääsyksi listalle ”Kauhanen – Kapteeninmuistikko”? Sijaitsee Kapteeninpuistossa.--78.27.99.226 2. elokuuta 2021 kello 08.23 (EEST)

Puuttuu ja varmasti merkittävä. Kapteeninkatu 20, Pekka Kauhanen 2012. Lähde HAM. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. elokuuta 2021 kello 18.42 (EEST)

Lisätty. --Risukarhi (keskustelu) 3. elokuuta 2021 kello 22.15 (EEST)

Kuuluuko Haagan sankaripuiston HAMin julkisena pitämä teos taulukkoon

Paljon on oikein kuolleille sankarimuistomerkkejä, Haagan sankaripatsasta ei ole kelpuutettu, miksei?--78.27.99.226 5. elokuuta 2021 kello 12.10 (EEST)

"Pioneeri" on luettelossa. Onko siellä jokin muukin? --Aulis Eskola (keskustelu) 5. elokuuta 2021 kello 19.57 (EEST)

Selvä, enpäs huomannut kun kävin läpi vain nimillä, jotka ovat HAMin esittämän listan mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Maaemokin olisi ollut jatkossa hankalasti lödettävissä S-kirjaimesta (siellä olisi Wikipedian käyttämä logiikka voinut avautua?). Olen käymässä läpi ko. "perus"listaa, olen tällä hetkellä käynyt läpi vain HAMin esittämät teosnimet A-H.--78.27.99.226 5. elokuuta 2021 kello 21.46 (EEST)

Toisinpäin: esitetystä lähteestä 9 (HAM) en huomannut mitään teoksista Aallotar, Alakivenpuisto, Ats#Pets, Aurinkopoika jne… --78.27.99.226 10. elokuuta 2021 kello 11.41 (EEST)

PS. Kiinnittää huomiotani se, että Wikipedian ja HAMin näkemykset julkisesta taiteesta poikkevat jonkin verran toisistaan. Wikipedia määrittelee tavallaan mitkä lasketaan (näin on hyvä). HAMin sisällöntuotto näyttää leikkivän asiantuntijaa, jonka ei tarvitse määritellä mitään; kun he nimittävät jotain julkisekseksi teokseksi, se on julkinen teos. --78.27.99.226 5. elokuuta 2021 kello 22.58 (EEST)

Joo näin on. HAMilla on omat määrittelyt, joita ei näemmä julkaista, mutta jonkin verran niitä voidaan päätellä julkaistusta aineistosta. HAM luettelee pääasiassa omaan kokoelmaansa, hoidettavaksi sovittujen tai deponoitujen teoksia. Näitä koskevat sopimukset eivät ole julkisia. Wikipediassa on myös valtion, seurakuntien, yritysten ja yhdistysten julkiset teokset ja muistomerkit. Tämä pätee melkein kaikkien muidenkin kuntien luetteloinnissa, kunnat ja kaupungit hoitavat omansa, Wikipedian listaus on kattavampi. Sinänsä en kauheasti ihmettele, että kunnat, varsinkaan Helsinki ei julkisten teosten luettelointikriteereitä julkaise, kun se täällä Wikipediassakin joskus osoittautuu mutkikkaaksi. Enkä kovasti osoittelisi HAMin julkisen taiteen osaston suuntaankaan, siellä tehdään hyvää työtä, kuten Wikipediassakin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. elokuuta 2021 kello 12.49 (EEST)

HAMin määrittelyksi ymmärrän esittämänsä: ” Helsingin alueella on lähes 500 ulkoveistosta, ympäristötaiteen teosta ja historiallista muistomerkkiä. Lisäksi Helsingissä on noin 200 prosenttitaideperiaatteella toteutettua teosta koulujen, päiväkotien, terveysasemien ja kirjastojen tiloissa.” HAMin esille tuoma lista sisältää sitten paljon muutakin, ja yo määrittelyn lisäksi ei esitetä määrittelyyn kuuluvia teoksia (mielestäni maksimoivat puuhastelun), joita löytyy siis esim. Wikipedian luettelosta. Toivon, ettei HAMin websivuihin ole käytetty julkista rahaa.

Wikipediassa julkinen taide määritellään ”Taideteoksia julkisessa tilassa”. Teos voi olla joko julkisella tai yksityisalueella, se voi olla hankittu joko julkisella tai yksityisellä rahoituksella. Julkinen teos saattaa olla tilattu paikalle, jossa se sijaitsee. Julkista taidetta ovat monumentit, muistomerkit, patsaat ja veistokset". Julkisen tilan Wikipedia määrittelee = ”kaikissa julkisissa tiloissa sijaitsevaa, saavutettavissa olevaa taidetta”. Luettelon määrittelyt ovat jotain muuta. --78.27.99.226 10. elokuuta 2021 kello 13.30 (EEST)

HAMi esittää substanssivastuunsa (eli ohessa luen = tiedon oikeellisuus, ajantasaisuus sitä tietysti on, jos määrittelyjä ei ole mietitty edes vähää alusta) olevan tekninen ongelma: ”Teknisistä syistä verkkopalvelussa olevan tiedon oikeellisuutta, muuttumattomuutta ja ajantasaisuutta ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa voida taata.” --78.27.99.226 11. elokuuta 2021 kello 08.38 (EEST)

Kallion kävelyfestivaalin Sörkan julkisen taiteen -reitti

Potentiaalisia lähteitä: Kallion kävelyfestivaalin Sörkan julkisen taiteen -reitti -- Zache (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 10.59 (EET)

Mechelininkadun pronssisoturi

Tässä vuodelta 2004 oleva Helsingin Sanomien pikkujuttu osoitteessa Mechelininkatu 11 – Arkadiankatu 33 sijaitsevan kerrostalon katolla maston nokassa olevasta pronssiveistoksesta, joka esittää antiikin kreikkalaista tai roomalaista soturia. Jutun mukaan veistoksen nimeä ja ilmeisesti tekijääkään ei tiedetä, mutta se on ollut paikalla vuodesta 1929, jolloin talo valmistui. Commonsissa on talosta kuvia, joissa veistos erottuu (esim.). --Risukarhi (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 15.01 (EET)

tässä on tuore lehtiartikkeli kirjasta, jossa esitellään vastavia veistoksia Helsingistä ja muualta. Itse lehtijutustakin ehkä voi saada jonkin täydennyksen.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 15.18 (EET)

Tutustuin tuohon kirjaan kirjastossa. Se on lähes 500-sivuisena massiivinen aarreaitta ei ainoastaan tämän luettelon vaan myös monien muiden suomalaisia kuvanveistäjiä ja Helsingin rakennuksia käsittelevien Wikipedia-artikkelien täydentämiseen. Pitää jossain vaiheessa lainata kirja ja täydentää sen kanssa eri artikkeleita oikein urakalla. Myös Mechelininkadun soturihahmo käsitellään kirjassa, mutta sen tekijästä ei ilmeisesti ole tietoa (saman talon julkisivuissa olevat reliefit on veistänyt Gunnar Finne). Mainittakoon, että kirjassa on lyhyesti mukana myös Huutokonttorin Satama-reliefi, jonka tietoja etsittiin täällä aikanaan kissojen ja koirien kanssa. --Risukarhi (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 16.29 (EEST)

Kas, Satama-reliefi on noteerattu myös Wikipedian ulkopuolella. Vihdoinkin, wikipedistit löysivat teostiedot jo 2017 [17] . Ja kahvihuonekekustelu aiheesta on arkistossa Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 89#Huutokonttorin reliefin mysteeri. -- Htm (keskustelu) 1. lokakuuta 2022 kello 06.42 (EEST)

Natura (Non Facit Saltus) purettu

SOK:n pääkonttorin sisäpihan ympäristötaideteos Natura (Non Facit Saltus) on äskettäin purettu, mutta se aiotaan ilmeisesti rakentaa uudelleen joskus tulevaisuudessa. Pitäisikö se poistaa ainakin tilapäisesti tästä luettelosta ja siirtää entisten teosten luetteloon vai voiko sen jättää tähän sillä perusteella, että tuhoutuminen on vain tilapäistä? --Risukarhi (keskustelu) 6. huhtikuuta 2022 kello 20.39 (EEST)

Sen voisi jättää luetteloon, koska se on tarkoitus rakentaa uudelleen ja on poissa vain suhteellisen lyhyen aikaa. Kunhan pihakannen korjaustyö etenee, niin varmaan saadaan arvio siitä, milloin teos olisi takaisin paikallaan. Laitetaan selkeä viesti vaikka alaviitteenä, että se on nyt pois, mutta tulee takaisin. Pihalle ei muutenkaan pääse korjaustyön aikana. -- Htm (keskustelu) 11. huhtikuuta 2022 kello 18.54 (EEST)

Teos näyttäisi nyt olevan rakennettu uudelleen, tosin pensaita ei ilmeisesti ole vielä istutettu takaisin. --Risukarhi (keskustelu) 14. heinäkuuta 2023 kello 16.08 (EEST)

Jälkiä-ääniteos

Mitenkäs tällainen? Nauhoitettuja ääniä ja fyysisiä elementtejä sisältävä taideteos, joka sijaitsee 14:ssä paikassa eri puolilla Helsinkiä. Kuuluuko luetteloon, ja jos kuuluu, niin yhtenä vai useana kohteena? Täällä vähän lisää tietoa. --Risukarhi (keskustelu) 11. huhtikuuta 2022 kello 17.15 (EEST)

Voisi olla useana kohteena, koska kohteet ovat ympäri kaupunkia. Esimerkiksi teos Epigrammeja Helsingin kaupungin jalankulkijoille on kahdeksanosainen ja jokainen osa on omana rivinään. Ei meiltä paperi lopu! -- Htm (keskustelu) 11. huhtikuuta 2022 kello 18.56 (EEST)

Erik Allardtin muistoreliefi

Lisäsin tämän tähän listaan, minusta veistoksellisuus voimakas. Voihan tuon siirtää muistolaattoihinkin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. marraskuuta 2022 kello 20.54 (EET)

Hyvin veistosmainenhan tuo tosiaan kuvan perusteella on. Toisaalta niin ovat kyllä eräät muutkin muistolaattojen luettelossa, esim. tämä ja tämä. Ehkä tuonkin voisi ihan periaatteen vuoksi siirtää sinne, se on varmaan selkeämpi tapa ratkoa nämä rajatapaukset. --Risukarhi (keskustelu) 11. marraskuuta 2022 kello 16.40 (EET)

Minkä periaatteen? Tässä veistoksellisuutta on enemmän kuin laattamaisuutta tai tekstiin perustuvaa muistolaatan kaksiulotteisuutta, joita taas on esimerkeissäsi. Käykää katsomassa teos, niin huomaatte asian, kuvan perusteella ei saisi päätöstä tehdä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. marraskuuta 2022 kello 15.25 (EET)

Menee vähän hankalaksi, jos pitää ruveta arvioimaan sitä, onko jossain yksittäisessä teoksessa enemmän veistoksellisuutta vai "laattamaisuutta". Missä raja edes menee? Ajattelin olevan selkeämpää keskittää muistolaattojen luetteloon kaikki tapaukset, jotka voi vielä tulkita muistolaatoiksi, vaikka niihin sisältyisi myös ulkoneva veistos. Lisäksi sanoit tuossa yllä "voihan tuon siirtää muistolaattoihinkin", joten oletin, että sinullakaan ei ole mitään siirtämistä vastaan. --Risukarhi (keskustelu) 21. marraskuuta 2022 kello 15.57 (EET)

Puuttuu LXD ja muita

Nämä Stefan Bremerin Facebook kuvien mukaan puuttuvat:

• OK- Timo Vaittinen, LXD, 2017, Knutersintie 924 LXD; HamHelsinki.fi 60.26173|25.21074
• Markus Juslin, Aku Ankka, Toteemipaalu 1992, Roihuvuoren leikkipuisto
• Arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen, Sammakko, 1900 - 1901, Fabianinkatu 17

  

  Sammakko

  60.16547|24.94981
• OK- Markku Hakuri, Tuulenpesä 2008, Muotoilijankatu 3 Arabia Tuulenpesä; HamHelsinki.fi 60.20990|24.97811
• Helsingin Roihupellon työttömien käsityöpaja? Kaivopuiston leikkipaikan linnut, 2000?
• OK- Stefan Lindfors, Rausku, 2022; AX Hotelli Jätkäsaaren pääovella, Välimerenkatu 18 Helsingin Jätkäsaareen avautuu poikkeuksellinen hotelli, joka erottuu julkisivullaan jo kaukaa; HS 17.5.2022 60.15851|24.91424
• Miina Äkkijyrkkä, Shikaani, 2021, Kaapeltehtaan aula
• Helsingin Roihupellon työttömien käsityöpaja, Pitkä Mäyräkoira, Linnunlaulun koirapuisto

--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. helmikuuta 2023 kello 19.22 (EET)

Tietoja kohteista keräilty lisää edellisiin kohteisiin --Aulis Eskola (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 15.52 (EEST)

• OK- Laila Pullinen, Aurinko Tunturissa, 1967, Helsinki-Vantaan Lentoasema, kuparireliefi sijaitsee Schengen-alueen ulkopuolisessa tilassa mutta lienee tarpeeksi tavoitettavissa, arvelisin että jos menee passin kanssa lentoasemalle ja kysyy, että kuvaan Wikipediaan, niin kuvaus sallitaan

ääh, ei ole Helsingissä, vaan Vantaalla. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. helmikuuta 2023 kello 19.26 (EET)

Pyhän Marian kirkon julkisivureliefi

Huomasin eräänä päivänä Meilahdessa liikkuessani, että Mäntytiellä sijaitsevan katolisen Pyhän Marian kirkon julkisivussa sisäänkäynnin vieressä on pieni valkoinen reliefiveistos. Veistokseen on kaiverrettu vuosiluku 1999 ja kahden tekijän nimet, jotka näyttäisivät olevan M. Jalotica (?) ja R. Sorja. En löytänyt ainakaan Googlella mitään tietoa teoksesta tai kummastakaan tekijästä. Kirkon omalla nettisivulla kerrotaan sen sisällä olevista taideteoksista, mutta ulkopuolella olevaa reliefiä ei mainita. --Risukarhi (keskustelu) 3. kesäkuuta 2023 kello 15.49 (EEST)

Unioninkatu 35:n pihaveistos

• OK

Tässä jälleen yksi luettelosta puuttuva, joka osui silmään Helsingin keskustassa. Unionkatu 35:ssä olevan Helsingin yliopiston laitosrakennuksen pihalla on lieriömäinen ontto metalliveistos, jonka pinnassa olevat aukot muodostavat erilaisia kuvioita. Ja en nyt siis tarkoita Lasten temppeli -veistosta, joka on saman rakennuksen eteläpuolisella nurmikolla. Tämä uudempi veistos on talon sisäänkäynnin edessä olevalla pikkupihalla, jota osin ympäröi matala muuri. Teos näkyy Yrjö-Koskisen kadulle ja osin muurin yli Unioninkadullekin. En onnistunut ainakaan Googlella löytämään siitä mitään tietoa, enkä osaa sanoa kauanko se on ollut siinä. --Risukarhi (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 16.51 (EET)

Mielenkiintoista, kiitos tiedosta. Kävin katsomassa ja kuvasin. Ruostunutta terästä, en havainnut mitään merkintöjä veistoksessa eikä pihalla ollut myöskään mitään taideteoskylttiä. Pari metriä korkea, halkaisija alhaalta n. 60 senttiä. Veistoksen keskellä jalustassa on ilmeisesti ylöspäin valaiseva valonheitin. Jalusta ja ympäristö olivat vielä jäässä.-- Htm (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 15.32 (EET)

Se löytyi: Tiedosto:Faro by Paola Vezzani 2022 Helsinki.JPG.[18], [19], [20] Konferenssitaidettta, [21]. Vein luetteloon ja poistin kuvan tältä sivulta. --Htm (keskustelu) 9. maaliskuuta 2024 kello 01.53 (EET)

Hienoa että tiedot löytyivät. On se näköjään sitten jo yli puolitoista vuotta siinä tönöttänyt. Ja enpä olisi arvannut, että tuosta löytyy tietoa Chilen ulkoministeriön ylläpitämältä nettisivulta. --Risukarhi (keskustelu) 9. maaliskuuta 2024 kello 02.43 (EET)

Joskus tämä on ihmeellistä tämä patsaiden tietojen perässä juokseminen. Kuvahaulla löytyi lopulta tietoja, ei ihan ekalla yrittämällä. Selasin Kansallisgalleriankin sivulta Valtion taideteostoimikunnan runsaan kokoelman, mutta sieltä ei tärpännyt. Minusta kaikkiin taideteoksiin pitäisi kuulua opaslaatta, joka on näkyvissä kaikissa sääolosuhteissa. Sen pitäisi olla lakisääteinen. Tuosta ei signeeraus näy, kun on lunta ja jäätä maassa ja jalustan päällä.-- Htm (keskustelu) 9. maaliskuuta 2024 kello 02.58 (EET)

Seinämaalaus

Tässä mainitaan myös Alonso Bravon seinämaalaus (ilmeisesti lähellä Unioninkatua, yliopiston rakennuksen seinässä). Sen jäljittäminen on vielä tekemättä. --Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 10.08 (EEST)

Uusia teoksia 2024

• Tulossa "kesän kynnyksellä", eli esillä 30.5.2024 lähtien Kiasman edustalle pystytettävä, tanskalaisen nykytaiteilijan Nina Beierin löytämistään veistoksista kokoama teos Women & Children (2022). Lähde uutinen: Uusi julkinen veistos Helsingin paraatipaikalle (julkinentaide.fi, 6.2.2024) --Paju (keskustelu) 21. maaliskuuta 2024 kello 11.16 (EET)