Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan/Arkisto 1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Työn alla

Kopioin alasivulleni luettelon Lahden muistomerkeistä, -laatoista ja veistoksista ja olen tekemässä siitä taulukkoa, jonka siirrän nykyiseen artikkeliin, kunhan nykyisen artikkelin tiedot on siirretty taulukkoon. pari iltaa varmaan vielä menee. Kun taulukko on artikkelisivulla, siihen pitää lisätä kaupunginosat, koordinaatit, tarkentaa sijainteja ja lisätä kuvat. Osasta patsaita on oma artikkeli ja kuvia (ja mullakin on jokunen varastossa), mutta kuvattavaa varmaan vielä jää.--Htm (keskustelu) 13. kesäkuuta 2016 kello 22.25 (EEST)

Perushomma tehty.--Htm (keskustelu) 14. kesäkuuta 2016 kello 00.45 (EEST)

Kaupunginosista ja osa-alueista

Kaupunginosaan ei ehkä tarvitse merkitä välttämättä "virallisia" kaupunginosia, vaan mukana voi olla kaupunginosien osa-alueita. Idea on, että lukija hahmottaa sijainnin myös laajemman alueen mukaan. Kaupunginosat ovat joskus vähän hankalia käsittää, esimerkiksi Helsingissä ei ole Myllypuro ja Roihuvuori -nimisiä kaupunginosia, vaikka ne ovat vakiintuneita paikkoja ja käsitteitä (Myllypuro on Vartiokylää ja Roihuvuori Herttoniemeä). Näiden merkitseminen luetteloihin vaatii jonkin verran paikallistuntemusta. Kunnissa tässä kohti voi olla kylä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. kesäkuuta 2016 kello 01.33 (EEST)

Kohdassa Keskustelu:Luettelo Tampereen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä on laajahkon keskustelun perusteella linjattu, että sarakkeen nimi on "Alue". Paikkakuntakohtaisesti harkitaan, mitä osa-aluejakoa käytetään. Valittu osa-aluejako esitetään patsasluetteloartikkelissa ja sen Lähteet-osiossa. --Aulis Eskola (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 23.05 (EET)

Kommentoin koordinaattien desimaalien määrää

Tiedoksi: Lisäsin tekstikappaleen, jossa perustelin, että asteen neljän desimaalin käyttö (vajaan parin metrin kohdistustarkkuus maastossa) on perustellumpaa kuin epämerkitsevien kuuden desimaalin (alle kahden senttimetrin kohdistustarkkuus) kirjaaminen. Kenttäoloissa tai Google Maps/ Bing Maps- palveluista saatavat viimeiset desimaalit ovat arpomista. --Paju (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 20.28 (EEST)

Koordinaateista Pajun kommentti ja huomio kuntien karttapalvelun aineistosta

Tämä käyttäjä Pajun kommentti siirrettiin projektisivun osasta "Ohjeita osallistujille/Miten merkitsen koordinaatit?" keskustelusivulle.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 00.03 (EET)

Huom! Käytännössä taideteoksen asteluvun ilmaisu kuudella desimaalilla tarkoittaa sadastuhannesosaa noin 1 852 metristä eli vajaata kahta senttimetriä. Tämä paikannustarkkuus on yleensä tosiasiassa mahdotonta saavuttaa, sillä esimerkiksi Google Maps tai Bing Maps-karttapalvelujen ilma- tai satelliittikuvien kohdistuksella ei ole yleisesti edes metrin kohdistustarkkuutta. Myöskään käsinavigaattoreilla (tai kännyillä) ei saavuteta metri(e)n luokkaa suurempaa kohdistustarkkuutta, vaikka korjaussignaalia käyttäen (mitä harvat tekevät) tilanne hitusen paranee. Neljä desimaalia riittänee teosten paikantamiseen (= vajaa 2 metriä maastossa), joten perustellumpaa olisi esittää koordinaatit sievennettynä, esimerkin tapauksessa muotoon: 60.1717, 24.9439. Vrt. Keskustelu kalliomaalauksen koordinaateista. (Kuusi asteen desimaalia tms. saattaa olla joissain harvoissa tapauksissa perusteltua, kuten Suomen tarkimman mitatun referenssiaseman eli Metsähovin observatorion pulttien paikoista keskusteltaessa, mutta ne ovatkin aikalailla eri asia kuin taideteosten sijainti).

Kiitos huomautuksista. Ohje kuitenkin hankaloittaa patsaspongareiden työtä. Kuuden desimaalin luvut ovat peräisin Google Mapsista tai muista vastaavista ja olisi yksi lisä muutenkin monimutkaisessa työssä poistaa niistä kaksi. Ideana on selvitä mahdollisimman yksinkertaisilla ohjeilla ja toimenpiteillä. Hienosäädöstä ja sen merkityksestä voi jatkaa keskustelua tällä sivulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 20.40 (EEST)

Katson koordinaatit Karttapaikasta, ja siirran ne copy/paste -menetelmällä koordinaattimallineeseen. Desimaaleja tulee niin monta kuin tulee, en aio niitä pyöristellä. Uskoisin, että tavallinen patsaspongari menettelee käänteisesti: klikkaa koordinaattimallinetta ja katsoo sopivalta kartalta, missä patsas sijaitsee. Hän tuskin käyttää mallineessa olleita koordinaatteja suunnistamiseen ja jos käyttää, voi pyöristellä ihan kuten haluaa, jottei tule harhaanjohdetuksi.--Htm (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 21.45 (EEST)

Lisäisin vielä, että jos etsii paikkalinkin avulla patsasta ilma- tai satelliittikuvasta ja nuoli osoittaa pahasti sivuun, saattaa bongarille tulla mieleen, että onpas epäluotettavaa.. Pajun pointti on toki ymmärretty.--Htm (keskustelu) 20. kesäkuuta 2016 kello 06.04 (EEST)

"Osoittaa pahasti sivuun", "saattaa bongarille tulla mieleen"? Nuoli tai muu paikkamerkki osoittaa pieleen ennen kaikkea siitä syystä, ettei satelliittiaineisto pysy paikallaan, koska satelliittiaineiston kohdistus (georeferointi) on oikeasti aika hankala tehdä laajalle alueelle tarkasti erilaisista lähtöaineistoista (satelliittien radat hieman poikkeavat, kuvaussuunta erilainen varjoineen yms). Kohteen "huikentelevaisuuden" (eli etteivät Google Mapsin satelliittikuva-aineiston kohdistukset ole kaupungeissakaan horisontaalisuunnassa juuri muutamaa metriä parempia) ja neljää desimaalia suuremman desimaalimäärän mielettömyyden saa hyvin esille aidolla ja ilmaisella Google Earthilla (tai sen Plus, Pro, yms versioilla). Sillä voi vaihtaa tausta-aineistoa ajan mukaan ja katsella kohteeseen laitetun karttamerkin hypähtelyä satelliittikuva-aineiston ajankohtaa vaihdettaessa. Kuva-aineistoa on usealta vuodelta, esimerkiksi eteläisimmästä Suomesta vuodesta 2000 lähtien. Hypähtely satelliittikuvasta toiseen on usein metrejä.

Otetaan havainnollistava esimerkki. Tarkastellaan Mantan eli Havis Amanda –patsaan sijaintikoordinaatteja viimeisen kymmenen vuoden Google Earth –kartta-aineiston mukaan kohdistaen, koordinaatit karkeasti suihkulähteen keskelle, sillä osa kuvista on varsin epätarkkoja kun taas jotkut muistuttavat ilmakuvaa pikselikon ollessa senttimetriluokassa. Tarkastelunäkymää zoomattu niin ’’maar pirusti’’, että kohdistettaessa näennäinen katselukorkeus (”eye alt”) on 50 m. Alla esitetään aineiston päiväys, ”oikeat koordinaatit” (kuuden desimaalin esitys) ja koordinaatit kirjoittajan enintään järkevänä pitämillä neljällä desimaalilla, kun aineistoa ei ole tutkimussyistä uudelleen/paremmin geolokalisoitu esimerkiksi kaupungin "tunnettujen pulttien" (ne saa asiantuntija halutessaan selville) perusteella. Tässä vaiheessa ei päiväyksiä ei ole varmennettu sen enemmin esimerkiksi satelliittien ylilentoja läpikäymällä.

* 2.8.2006, ”oikeat koordinaatit”: 60.167626 N, 24.951659 E

* 23.3.2011, ”oikeat koordinaatit”: 60.167647 N, 24.951403 E

* 5.9.2011, ”oikeat koordinaatit”: 60.167613 N, 24.951427 E

* 21.5.2012, ”oikeat koordinaatit”: 60.167596 N, 24.951403 E

* 6.7.2012, ”oikeat koordinaatit”: 60.167588 N, 24.951362 E

* 6.4.2013, ”oikeat koordinaatit”: 60.167604 N, 24.951446 E

* 25.8.2013, ”oikeat koordinaatit”: 60.167588 N, 24.951412 E

* 7.5.2014, ”oikeat koordinaatit”: 60.167582 N, 24.951370 E

* 26.7.2014, ”oikeat koordinaatit”: 60.167592 N, 24.951371 E (patsas tilapäisen rakennuksen sisällä)

* 24.8.2015, ”oikeat koordinaatit”: 60.167567 N, 24.951326 E.  –Kommentin jätti Paju (keskustelu – muokkaukset)

Uusimmat talteen: 60.167567°N, 24.951326°E. Odotamme mielenkiinnolla minne uudempi, ehkä meneillään olevan suven aikana kuvattu taustakuva-aineisto patsaan vie. Alle viidessä vuodessa patsas Helsingin ydinkeskustassa liikkunut suihkulähteen altaan leveyden verran, kymmenessä vuodessa kahden altaan leveyden verran. Vastaava tarkastelu on helppo tehdä muillekin rakennuksille, taideteoksille jne. Kukin voi arvioida tuosta, miten järkeviä tai pysyviä ovat koordinaattien viidennet tai kuudennet desimaalit.  –Kommentin jätti Paju (keskustelu – muokkaukset)

Kriittisesti: Kuusi desimaalia on suurinpiirtein samanlaista säveltämistä kun jos jostain historiallisesta henkilöstä tiedetään tosiasiassa ainoastaan syntymävuosi, niin sitten sävelletään (lukijalle) "koska jonkun nykyaikaan ulottuvan sovelluksen aika-akselin osoittimelta pystyi copy-pastaamaan syntymäajan päivämäärineen". Ei wikipediassa tule tietoisesti valehdella, eikä toistaa epätodeksi tai satunnaiseksi tiedettyä aineistoa. Kuten tiedämmme nämä Googlen satelliittiaineiston viidennet tai kuudennet koordinaatit. --Paju (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 04.49 (EEST)

Kiinnittäisin huomiota kuntien karttapalvelujen aineistoon, niitä kannattaa käyttää. Ainakin joistakin niistä löytää haullakin taideteosmainintoja. Monissa näistä löytää myös ilmakuvia ja kaavoitusta varten tehtyjä yksityiskohtaisia karttapiirroksia taideteossymboleineen. Monesta näistä näyttäisi voivan lukea koordinaattitietoa haluamastaan pisteestä tai muusta kohteesta. Mantan tapauksessa esimerkiksi Helsingin kaupungin karttapalvelu (http://kartta.hel.fi) -sivustolta löytyy usean vuoden ilmakuva-aineistoa, kiinteistökarttoja yms ja ilmakuva-aineisto näyttää georeferoidun mallikkaammin, sillä vaikkapa viimeisen viiden vuoden ortokuva-aineisto ei hyppele juuri suuruusluokkaa metriä enempää (vrt. edellä suuruusluookaa enemmän). Tuoreesta (2015) ilmakuvasta ja kartta-aineistosta karttapalvelun koordinaattityökalulla poimitut "oikeat WSG84-koordinaatit" ovat 60.167587 °N, 24.951398 °E. Tämän lyhyen silmäilyn perusteella ainakin Helsingin kantakaupungin kohteisiin koordinaatit kannattaisi ilmeisesti hakea ja poimia kaupungin avoimen karttapalvelun kautta mieluummin kuin Google Mapsista (Google Earth) tai Bing Mapsista. Silti käyttäisin astelukemalle vain neljää (60.1676°N, 24.9514°E), enimmillään viittä desimaalia. En vielä mene sanomaan, että tämän voi yleistää kaikkiin kuntiin, mutta luotan mieluummin suomalaisiin maanmittareihin ja geodeetikkoihin kuin Google Mapsiin suomalaiskohteiden paikannuksessa.--Paju (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 03.49 (EEST)

Lisäesimerkkejä: Turun (https://opaskartta.turku.fi/ims/), Oulun (http://kartta.ouka.fi/ims) ja Kuopion kartta-aineistoa (https://karttapalvelu.kuopio.fi/). Vastaavasti voi hakea muita: "paikkakunta karttapalvelu". Vaikkapa Kuopion karttapalvelussa ilmakuva (ortokuva) oli ajalta, jolloin toria myllättiin, mutta valitsemalla pohjakartaksi kantakartta (tai sen harmaa versio) näkyviin tulee patsassymboli myös Veljmies-patsaan paikalle tai vaikkapa tuomiokirkon alapuolisen puiston keskipaikkeilla jököttävälle patsaalle. Tuossakin näkyy olevan vastaava koordinaattityökalu kuin Helsingin karttapalvelulla. Turun karttapalvelussa patsassymboleja saa puolestaan esille valitsemalla pohjakartaksi "Maastokartta", jolloin vaikkapa Puolalanmäeltä kaupungin taidemuseon edustan ja puiston patsaita näytetään "pelinappula"symboleilla. Turkulaisratkaisussa kahden päällekkäisen aineiston samanaikainen esittäminen ja halutun pisteen koordinaattien tarkastelu oli hankalampaa jos onnistuukaan. Alalaidassa näkyvien kohdistinta seuraavien P- ja I-koordinaattien koordinaattijärjestelmä jäi myös epävarmaksi pikakatselulla.--Paju (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 04.33 (EEST)

Käytän koordinaattien etsimiseen vain ja ainoastaan Maanmittauslaitoksen Karttapaikkaa eli on sama aineisto riippumatta siitä, missä kaupungissa ollaan. Kansalaisen Karttapaikassa on myös ilmakuva. Karttaan on joissakin tapauksissa merkitty myös patsaiden sijainti muistomerkkisymbolilla, jonka kannan keskikohta on sijaintipiste. Kaupunkien kartta-aineistoa olen käyttänyt "kateissa" olevien patsaiden etsimiseen, symboleja on käytetty vaihtelevasti, ei aina joka patsaassa. Karttapalveluissa on usein myös ilmakuvaa ja asemakaava, joihin on joitakin patsaita merkitty. Google Mapsia käytän vain myös kyseiseen patsaiden etsimiseen, lähinnä siis ilmakuvaa ja Street Viewiä karkeaan sijainnin paikantamiseen. Eli mulla on aina vähintään kolme eri karttapalvelua auki, kun koordinaatteja haen. Muista karttapalveluista kuin Kansalaisen karttapaikasta en edes osaa hakea koordinaatteja enkä tällä syömisellä aio opetella. --Htm (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 05.12 (EEST)

Paju kirjoitti "...taideteoksen asteluvun ilmaisu kuudella desimaalilla tarkoittaa sadastuhannesosaa noin 1 852 metristä eli vajaata kahta senttimetriä". Itse asiassa leveysasteluvussa olevat kuusi desimaalia ovat miljoonasosa noin 111 kilometristä eli toisin sanoen noin 11 senttiä. Neljä desimaalia tarkoittaa noin viiden tai kymmenen metrin tarkkuutta. Tämä korjauksena alkuperäiseen ajatukseen, joka meni siis väärin. Leveysasteen minuutti on 1852 metriä, mutta itse aste on 111 kilometriä. Kuusi desimaalia on aina miljoonasosa. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 21.41 (EET)

Julkisten taideteosten kuvien koordinaatit

Jos puhutaan koordinaateista näiden julkisten taideteosten luetteloissa, pitää ajatella miksi ja miten niitä käytetään. Tulee mieleen kaksi käyttötapaa. Yksi on etsiä teosten paikkoja pöytäkoneella, jolloin koordinaatti ohjaa lukijan kartalle, josta hän voi nähdä teoksen sijaintipaikan. Vain suurimmat teokset näkyvät satelliittikartalta, joten tätä käyttötapaa voisi luonnehtia orientoivaksi, eli lukija näkee teoksen aseman esimerkiksi puistossa tai korttelissa. Toinen käyttötapa on etsiä mobiililaitteella teosta itse paikalla. Tällöinkin käyttötapa on orientoiva. Vaadittava tarkkuus riippuu teoksen paikasta ja koosta. On, tosin aika harvoja hyvin pieniä ja ympäristöön sulautuvia teoksia, joita on vaikea havaita varsinkin tiheässä kaupunkiympäristössä. Joissakin paikoin voi olla hyväkin, jos koordinaatit näyttävät paikan suurin piirtein, esimerkiksi veistospuistoissa. Jos teosten koordinaatit ovat jonkin verrran epämääräisiä, paikalla oleva henkilö oppii irrottamaan katseensa mobiililaitteestaan ja käyttää omia silmiään teosten paikan ja itse teosten havainnointiin. Eli jos onnistutaan esittämään teosten paikat, sanotaanko noin viiden tai kymmenen metrin tarkkuudella, eiköhän se riitä näihin tarkoituksiin. Poikkeuksena tietysti erittäin pienet tai jotenkin piilomaisessa paikassa olevat teokset joille riittänee muutaman metrin tarkkuus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 01.12 (EET)

Yritän havainnollistaa edellä olevaa ajatusta teosten kokojen vaihtelusta kahdella kuvalla. Miten koordinaattien tarkkuutta pitäisi soveltaa näihin? Tässä on kuva Jaakko Valon seinämaalauksesta Jyväskylässä. Se on laajuudeltaan noin kuusikerroksisen kerrostalon korkuinen ja leveydeltään toistakymmentä metriä. Tässä taas pienin (tähän asti) löytämäni julkinen veistos Suomessa, Essi Renvallin Kala ja poika. Kysyn, pitäisikö koordinaateista julkisten taideteosten kuvissa puhua a) itse teoksen (esim. sen ajatellun keskipisteen) sijainnista vai b) siitä paikasta, josta teos on nähtävissä tai valokuvattavissa eli kameran paikasta? Jaakko Valon seinämaalaushan on esimerkki siitä, että teoksen viereen on käytännöllisesti katsoen mahdotonta päästä ja jos sen viereen pääsisikin, teosta ei voisi nähdä sen vierestä kokonaisena eikä sitä pystyisi siitä kuvaamaankaan kokonaisena. Mitä mieltä olette tästä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 14.43 (EET)

Ulkomaiden patsaat

Lisäsin linkit Ruotsin/Tukholman, Viron/Tallinnan ja Tarton sekä Venäjän/Pietarin veistos- ja muistomerkkiluetteloihin. Ne eivät kuulu projektin piiriin, mutta ajattelin että jos joku kiinnostunut käy näissä kaupungeissa, voisi kuvailla ja etsiä tietoja niistäkin. Luettelot palvelisivat suomalaisia matkailijoita. Myös esimerkiksi Haaparanta olisi hyvä lisätä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 13.55 (EEST)

Julkinen paikka - julkinen taide

Käyttäjä Paju pyysi tietolähdettä otsikon Taide julkisella paikalla alla olevalle yksinkertaiselle esimerkille. Määrittely on syntynyt noin kolmen vuoden kokemuksen tuloksena, kun olen kuvannut julkisia teoksia Helsingissä ja muualla. Julkisen teoksen määritelmä johdetaan julkisen paikan tai julkisen tilan kapeamman määritelmän mukaan. Sen mukaan julkista paikkaa luonnehtii jatkuva saavutettavuus, eli teoksen on oltava paikassa, jossa sen lähelle voidaan päästä koko ajan. Ruotsin tekijänoikeuslaissa käytetty "utomhuskonst" suomennetaan usein sanalla "ulkoilmataide" tai "ulkoveistos". Tämä on kuitenkin vanhentunut käsite. koska Suomessakin on rakennettu paljon katettuja tiloja, jotka ovat jatkuvasti auki. Mutta lähtökohtana pitäisi olla, että tilan on oltava joko jatkuvasti tai lähes kokonaan kaikille avoin. Rajatapauksiakin on, esimerkiksi Korkeasaaren Pukki-veistos, joka on listassa. Myös Helsingin Kampin tiloissa oleva Gekko on tällainen rajatapaus. Sen ottamista mukaan luetteloon puolustanee hyvin laaja saavutettavuus.

Suomen tekijänoikeuslaki toteaa ns. maisemanvapauden osalta, että "Taideteoksen kuvaaminen on sallittua --- jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan."

Esimerkiksi Helsingin taidemuseo toteaa, että "Helsingin alueella kaikkien nähtävillä on lähes 500 ulkoveistosta, ympäristötaiteen teosta ja historiallista muistomerkkiä." Museon mukaan Helsingin puistoissa, kaduilla ja aukioilla olevista veistoksista noin 250 teosta kuuluu sen omaan kokoelmaan. "Julkisilla paikoilla kuten kiinteistöjen pihoissa on myös yritysten, valtion laitosten ja yksityisten tahojen omistamia teoksia. Vaikka teokset eivät kuulu HAM:in kokoelmaan, myös niistä löytyy tietoja---" Eli tekstin mukaan julkiset teokset ovat "kaikkien nähtävillä", ne sijaitsevat "puistoissa, kaduilla ja aukioilla", sekä myös "kiinteistöjen pihoissa".

Miksi julkisen taiteen käsitettä ei voitaisi laajentaa koskemaan pysyviä teoksia, jotka ovat myös osittain avoimissa tiloissa? Voitaisiinhan ottaa mukaan teokset, jotka on sijoitettu pysyvästi osittain kaikille avoimiin tiloihin, kuten kauppoihin, liikehuoneistoihin, kirjastoihin, kouluihin, museoihin tai virastoihin. Luettelon tiedoissa voisi mainita aukioloajat jolloin teokset ovat nähtävissä.

Tämä laajempi vaihtoehto sotii käsittääkseni paitsi tekijänoikeuslakia, myös kaupungeissa, kunnissa ja museoissa toteutettua käytäntöä vastaan. Myös sen toteuttaminen Wikipediassa voisi olla vaikeaa. Jos Wikipedian luettelot laadittaisiin tämän määritelmän mukaan, Suomen julkisen taiteen määrä kasvaisi arvioni mukaan useilla tuhansilla, ellei kymmenillä tuhansilla teoksilla. Arvioin, että kapeamman määritelmän mukaan julkisen taiteen määrä Suomessa on pari tuhatta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 15.14 (EEST)

Näiden luettelointien alkuperäisena lähtökohta lienee ollut koota listaan julkiset veistokset, muistomerkit ja ympäristötaideteokset, jotka sijaitsevat ulkotiloissa ja joita kulkija kohtaa enemmän tai vähemmän yllättäen ulkona liikkuessaan. Patsaissa usein lukee jalustassa tms. mitä se esittää tai minkä muistoksi muistomerkki on pystytetty. Taiteilija nimi on monesta patsaasta löydettävissä. Joissakin taideteoksissa on niiden läheisyydessä infotaulu tms., mutta kulkija ei sitä aina huomaa, varsinkin jos on kyse laajasta ympäristötaideteoksesta. Karttalinkillä ja osoitteella varustettu luettelo (joka on lajitteleva) auttaa hakemaan tietoa satunnaisesti kohdtusta taideteoksesta. Toisaalta lista on hyvä apuväline, jos haluaa vilkaista, miltä jokin tunnettu taideteos näyttää luonnossa tai bongailla tietyn taiteilijan veistoksia. Minusta saavutettavuus 24/7 ei ole ehdoton edellytys. --Htm (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 05.27 (EEST)

Joskus taiteilija on laittanut nimensä tai puumerkkinsä esimerkisi pronssivalokseen, mutta joskus julkisessa teoksessa ei ole sitäkään. Kyllä, teosten ja muistomerkkien epitafeissa on tietoa teoksen aiheesta. Varsin harvassa noita infotauluja näyttää olevan, sanoisin että nykyisin alle 5 prosentissa teoksista. Wikimediassa ja suomenkielisessä Wikipediassa on tulkittu Suomen tekijänoikeuslain 25a pykälän 3. momenttia ("Taideteoksen kuvaaminen on sallittua muissakin kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa.") koskien julkista paikkaa periaatteella, että teoksen saavutettavuus on 24/7. Muistelen, että kun kysyin asiaa Wikimedian lakimieheltä Dimitar Dimitrovilta, hän vahvisti asian olevan juuri näin. Tämä Freedom of Panorama on määritelty eri maissa hieman eri tavoin. Käsitin, että esimerkiksi Saksassa julkisen teoksen voi kuvata kadulta, mutta sen kuvaaminen esimerkiksi rakennuksesta maan pintaa korkeammasta paikasta käsin ei ole sallittua. Mihin itse asettaisit rajan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 10.08 (EEST)

Vetäisin rajan siihen, että teoksen pääsee katsomaan joko läheltä tai kohtuullisen matkan päästä joko aina tai kohtuulisen laajoina aikoina. Muistaakseni meidän luetteloissa on ei-24/7 nähtäviä mm. Gekko, Korkeasaaren pukki, Turussa Rettigin rintakuva vanhan pääkirjaston aulassa, Porissa samoin yksi kaupungin taidemuseon julkiseksi ilmoittama veistos kirjastossa. Lahden kaupungintalon sisäpihalla on yksi veistos, jonka näkee portin takaa (se ei ole luettelossa vielä) ja jonne sisäpihalle pääsee ilmeisesti ainakin jouluna eli portti on auki. Veistos mahdolisesti näkyy myös kaupungintalon ikkunoista. Porissa yksi julkinen veistos on sairaalan vanhan rakennuksen sisäpihalla. Olemme sulkeneet pois ainakin eduskuntatalon sisäpihan veistokset, koska sinne itsensä keplottelu on aika vaikeaa. En osaa vetää tarkasti rajaa, ehkä ongelmatapaukset pitää harkita erikseen tai sisällyttää ja mainita rajoitetusta pääsystä (jos katselutilaisuuksia on vain kerrna vuodessa tms.) Riippuu vähän myös siitä teoksesta. Tekijänoikeuslaki määrittelee mitä julkisella paikalla (tai sen läheisyydessä) olevalle taideteokselle saa tehdä, mutta se ei määrittele julkista paikkaa sinänsä käsittääkseni. --Htm (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 10.55 (EEST)

Mainitsemistasi tapauksista Turun kirjastossa oleva Rettigin rintakuva (1915) on lukittujen ovien takana, mutta sen tekijänoikeudet ovat rauenneet. Minusta sen voi poistaa johdonmukaisuuden takia, koska se on selvästi osittain estetyssä tilassa. Poistin Eero Hirosen Porin kirjastossa olevan Komposition (1975) luettelosta johdonmukaisuuden takia. Kaupunkien ja muiden julkisiksi ilmoittamien teosten luetteloissa (Kuten Porissa) saattaa olla sellaisia, joiden kuvia ei Wikipediaan voi ottaa. Lahden ikkunasta tai portin takaa näkyvän teoksen voi ottaa (julkisen paikan välitön läheisyys). Porin sairaalan vanhan rakennuksen sisäpihalla olevan veistoksen kohtalo on helppo ratkaista: jos sinne johtavassa portissa on lukko, tai sinne kulku on muuten estetty, sitä ei voi ottaa luetteloon, mutta jos ei, niin silloin voi ottaa. Korkeasaaren Pukki (ennen 1889) on minusta tarpeeksi saavutettavissa, kuten Gekkokin. Myös Vantaan Lentoasema-aseman Aarne Jämsän Helman heilahdus-maalaukset (2015) voitanee ottaa mukaan tilan jatkuvan aukiolon takia. Sakari Vapaavuoren veistos (1950) Helsingin Toukolan Floora-päiväkodin pihalla oli siellä käydessäni lukitun portin takana ja se on kooltaan melko pieni, eikä näkynyt kunnolla portille, joten jätin sen kuvan pois Helsingin luettelosta. Monessa mielessähän julkinen paikka on epäselvä asia, mutta tässä kuvien julkaisussa täytyy raja johonkin vetää ja luetteloiden kriteerien pitää olla johdonmukaisia. Wikimedia ei ymmärrettävästi halua ottaa riskiä siitä, että julkaistut kuvat rikkoisivat tekijänoikeutta missään maassa. Ruotsin keväinen korkeimman oikeuden päätös koski Wikimedia Sverigen luetteloita ja päätökselle oli omat perustelut, jotka eivät sivua näitä Suomen luetteloita. Maisemanvapaus on Suomen laissa käsittääkseni selkeämmin ilmaistu kuin Ruotsissa. Mutta Ruotsia vastaavan tilanteen syntymistä on pyrittävä ehkäisemään. Nähdäkseni on parasta edetä juuri tällä tavalla rajatapaus kerrallaan keskustelemalla. Eihän noita rajatapauksia lopultakaan kauhean monta ole, jos ajattelee koko julkisen taiteen teoskantaa Suomessa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 11.57 (EEST)

Mielestäni ei ole syytä vaatia 24/7 näkyvilläoloa. Rettingin rintakuva on nähtävissä vapaasti kirjaston aukioloaikoina, jotka ovat riittävän laajat mahdollistaakseen teoksen tarkastelun läheltä. Porin sairaalan veistos: olkoon luettelossa, täytyy katsoa paikan päällä, en tunne rakennusta enkä tiedä onko siinä porttikäytävää tms. sisäpihalle vai ei. Lisäksi talossa on kaksi sisäpihaa eikä tiedoista selviä kummalla se on.--Htm (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 17.44 (EEST)

Hankaluus on siinä, että tuomari saattaa olla toista mieltä. Olisin siksi varovainen, enkä ottaisi mitään riskejä julkisen paikan ja teoksen pysyvyyden suhteen. Lisäksi Ruotsin viime keväinen korkeimman oikeuden tapaus saattaa toimia yllykkeenä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. joulukuuta 2016 kello 23.27 (EET)

Taidetta pihoissa

Osa joteskuten julkisista töistä on kerrostalojen tai rivitalojen pihoissa. Tällaisia ovat esim. Vuoreksessa oleva työ "Pihapiiri". Työt ovat alle puolen metrin korkuisia kunkin asunnon ulkovaraston ulkoseinässä. Työt eivät ole mielekkäästi katseltavissa taloyhtiön alueen ulkopuolelta. (Katso Luettelo Tampereen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä.)

Otetaanko tällaisia kohteita mukaan listaan?

Jos tällaiset työt otetaan mukaan, millaisin kuvakulmin niitä on soveliasta esittää? Kadulta tai yleiseltä tieltä kuvattunako? --Aulis Eskola (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 23.08 (EEST)

Vähän vaikea käsittää asiaa, kun ei ole kuvaa koko sijaintipaikasta eikä ole käynyt paikalla. Mutta nähdäkseni teos, jota on vaikea hahmottaa julkisesta paikasta katsottuna ja sijaitsee suljetulla, yksityisellä alueella, voidaan jättää luettelosta pois. Jos ne otetaan mukaan, ne pitäisi kuvata juuri julkisesta, avoimesta paikasta katsottuna. Sinänsä esim. "Yksityisalue"-kyltti ei kai tässä päde, vaan suljettu ei-julkinen tila on jotain joka on lukitun portin, veräjän tai oven takana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 23.24 (EEST)

Vuoreksessa oleva teos "Pihapiiri" on L-muotoisen taloyhtiön pihan puolella listan koordinaattien osoittamalla puolella taloja. Teoksessa on kymmeniä pieniä osia. Ne pienet erilliset "taulut" ovat kymmenien metrien päässä kaduilta.

Keskusteltiin myös, että ehkä ei ole kovin fiksua ohjata luettelon avulla ihmisiä etsimään töitä aivan pihapiireistä. Siksikin tiputtaisin tämän työn ja saman tapaiset selvästi pihapiirissä olevat työt pois luettelosta. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 10.21 (EEST)

Ehkä Vuores on tai se on tulossa nähtävyyskohteeksi, jolloin harkinnan mukaan vain julkisimmilla paikoilla olevat teokset mukaan harkinnan mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 11.13 (EEST)

Pari rajatapausta pysyvyydestä

Luetteloihin otetaan vain pysyvästi julkisilla paikoilla olevia teoksia. Teosten pysyvyyden suhteen olen tavannut pari pientä rajatapausta kaupunkien teosluetteloissa. Niissä saattaa olla maininta "määräaikainen". Määräaikainen teos voi tarkoittaa, että sen "kesto" tai paikka on suunnitelteltu rajalliseksi, jonka jälkeen se siirretään joko muualle tai poistetaan. Esimerkiksi Ossi Somman, Reijo Paavilaisen ja Pertti Mäkisen "Käärme" Hesperian puistossa on tällainen. Toisessa tapauksessa teostiedoissa mainitaan "sijoitettu paikkaan toistaiseksi", kuten Hannu Sirenin teoksessa Tila 1995 Kuopion Väinölänniemessä ("Experimental Environment Kuopion tienoo -ympäristötaidetapahtuman teos, sijoitettu paikkaan toistaiseksi"). Käsitykseni tällaisista tapauksista on, että kyse on tekijöiden tai tuottajien ja kaupungin välisistä sopimuksista, jolloin Wikipedian luetteloissa ei tarvitse näitä ottaa huomioon, vaan ne arvioidaan tekijänoikeuslain mukaan olevan pysyvästi julkisilla paikoilla. Muutenkin, jos teos jostain syystä poistetaan tai sen paikkaa muutetaan, mitä silloin tällöin tapahtuu, Wikipedian vastuu rajoittuu vain tiedon muuttamiseen luettelossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 10.36 (EEST)

Yksi esimerkki on Jukka Hakasen teokset ja Turusta tulee mieleen pari muutakin isompaa seinämaalausta jotka ovat voineet olla pitkiäkin aikoja näkyvillä, mutta restauroinnin sijaan niiden päälle on tehty toinen teos. Esim Kupittaanpuiston sähkökeskusrakennuksen maalaus korvattiin keraamisista laatoista tehdyllä teoksella. --Zache (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 11.23 (EEST)

Juu nykyajan urbaani ympäristö muuttuu ja jonkin verran se näyttää vaikuttavan tuohon teosten pysyvyyteenkin. Ehkä on hyvä lähteä siitä periaatteesta, että pysyvä teos on sellainen, jonka voi arvioida alun perin pysyväksi johonkin paikkaan suunnitellunkin. Tämä julkisen taiteen pysyvyyden käsite johdetaan siis tekijänoikeuslaista. Otin asian esille siksi, että myös esittävä taide on tulossa yhä enemmän julkisen taiteen piiriin. Esimerkiksi prosenttiperiaatteen soveltamiseen on tulossa muutoksia. Näillä näkymin kuvia esittävän taiteen teoksista ei voi kuitenkaan ottaa näihin luetteloihin, koska niiden kuvaaminen ilman sopimusta tekijänoikeuden haltijan kanssa on käsittääkseni kielletty. Muuten Jukka Hakasen teosten nimistä vielä lisäksi, että jos taiteilija ei halua antaa nimeä teokselleen, kuten Hakanen kertoo haastattelussa, silloin pitäisi teoksen nimen kohdalle laittaa sana nimeämätön (pienellä). Jos nimeksi ilmoitetaan Nimetön, se on vähän eri juttu.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 11.48 (EEST)

Koordinaattimerkintöjen ilmoittaminen ja siirtyminen Wikidata-aikaan

Julkisten teosten luetteloiden koordinattimerkinnät ilmoitetaan nyt (12.7.2016 alkaen) desimaalilukuina ja luettelo pyöristää ne neljän desimaalin tarkkuuteen (noin kaksi metriä). Kuvakkeen poistaminen johtuu siitä, että koordinaattiluvut voi tulostaa paperille ja nelidesimaalinen voidaan helpommin siirtää esim. navigaattoriin. Seuraavaksi luetteloiden rakenne muuttuu siten, että jokaisesta teoksesta tulee oma malline ja luetteloihin lisätään uusi Wikidatatunnus-sarake. Tämä mahdollistaa luettelon tietojen siirtämisen Wikidataan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 15.49 (EEST)

Tai ei pelkästään tietojen siirtämisen Wikidataan, mutta myös Wikidatassa olevien tietojen hyödyntämisen sekä sen, että pystytään vertailemaan esimerkiksi luettelossa ja wikidatassa olevia tietoja. --Zache (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 15.55 (EEST)

Korjataan nyt tännekin, että Suomessa tuo leveysasteen neljä desimaalia on maastossa noin yksitoista metriä. Neljän desimaalin tarkkudella määritetään piste, joka on ehkä keskimäärin noin viisi metriä sivussa siitä pisteestä, jota pidetään kuvitteellisena oikeana kohtana maapallon pinnalla. Jos tuo yllä mainittu kaksi metriä oli saatu Pajun kommentista ylempänä, se ei pidä paikkansa. Vasta viiden desimaalin tarkkuus antaa suurin piirtein 50–100 senttimetrin maastoheittelehdinnän. --Pxos (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 01.26 (EET)

Muutokset

Luettelon otsakkeessa oleva aikaisempi "Kaupungin/kunnanosa" muutetaan Tampereen luettelon keskustelusivulla käydyn keskustelun mukaan sanaksi "Alue". Myös projektissa olevat luetteloiden otsikot muutetaan johdonmukaisesti: "Luettelo XXX:n julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 10.13 (EET)

Pitäisiko projektin otsikko "Suomen patsaat ja muistomerkit Wikipediaan" muuttaa yhtälailla muotoon "Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan", vai annetaanko olla? Eli olisiko patsas-sana tässä iskevämpi?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 15.29 (EET)

Wikilinkitykset

Sellainen huomio, että Wikilinkit helpottavat taulukossa olevien tietojen jälkikäsittelyä joten ei olisi ollenkaan huono asia jos taulukon sisällä olevien tietojen kohdalla luovuttaisiin käytännöstä, että ainoastaan ensimmäinen maininta linkitetään vaan järjestelmällisesti linkitettäisiin vaikka joka rivillä esim. kaupunginosat. --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 11.20 (EEST)

Niin, lajittelevassa taulukossa jos käyttää sisäisiä linkkejä säästeliääsi, niin lajiteltuna se linkki ei ole kätevästi käsillä. Tämä tapa pitänee ottaa hetikohta käyttöön.--Htm (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 18.56 (EEST)

Joo näin olen pähkäillyt minäkin. Laitan ohjeeseen. Näistä vois järkätä vaikka urakkatalkoot joskus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 16.09 (EEST)

Useampi tekijä

Miten merkittäisiin luetteloon työn useampi tekijä niin, että:

• lajittelu tekijäjärjestykseen toimisi jotenkin mielekkäästi (sen ensin mainitun tekijänimen mukaan) ja
• edellä puhuttu wikilinkitys ja datan hallinta tulisi toimimaan? --Aulis Eskola (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 22.00 (EEST)

Olen ratkaissut onhelman niin, että laitan akkostus/lajittelumallineen kaikkiin tekijänimiin ja toinen niistä tulee ensimmäiseksi (jos on tiedossa eniten työhön vaikuttanut tekijä tai sitten kylmästi aakkosjärjestykseen). Kun tekijöitä on useita niin ei varmaan voi lajitella kuin ekana olevan nimen mukaan. - Tätä sovelsin alkuun Espoon patsaissa.--Htm (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 16.45 (EEST)

Nimessä täsmenne

Mites sitten saadaan toimimaan linkitys ja lajittelu, kun nimessä on täsmenne - esim Jukka Tuominen (kuvataiteilija)? --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 22.51 (EEST)

Katsotaan ohje sivulta "Malline:LajiteltavaNimi". Siellä lukee: "Esimerkki: {{LajiteltavaNimi|Matti|Vanhanen|jalkapalloilija}} tuottaa wikilinkin muotoa [[Matti Vanhanen (jalkapalloilija)|Matti Vanhanen]]." Eli tarkenne tulee pystyviivan jälkeen ilman sulkumerkkejä {{LajiteltavaNimi|Jukka|Tuominen|kuvataiteilija}}. Tuolla ohjesivulla on myös ratkaisu tapaukseen, jos nimessä on erikoismerkkejä ja ne aakkostavat nimen väärin. --Htm (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 03.28 (EEST)

Toimii. Noloa etten lukenut ohjeita, jotka ovat tässä kohdin ihan selvät... --Aulis Eskola (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 12.37 (EEST)

Ahvenanmaa

Katsastin eilen Ahvenanmaan kohteita. Siellä on Maarianhamina, jossa on veistoksia ja muistomerkkejä, jotka on jo lähes kartoitettu. Mutta Ahvenanmaalla on kuntia, joissa on varsin vähän asukkaita (esim. Sottunga 91) ja julkisia taideteoksia, muistomerkkejä tai muistolaattoja joko ei ollenkaan, yksi tai korkeintaan muutamia. Voidaanko menetellä niin, että Ahvenanmaan maakunta käsitellään yhtenä kokonaisuutena? Onko siitä haittaa luetteloinnin käsittelylle tai käsitettävyydelle? Tavoitteenamme tosin on täysin yhteensopiva luettelointi koko maahan, jolloin Ahvenanmaa tekisi poikkeuksen. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 11.49 (EEST)

Ainakin Ahvenanmaan luettelo artikkeliin kunnat omiksi kappaleikseen. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 12.52 (EEST)

Kävin tekemässä Ahvenanmaan kohteille yhtenäisen luettelon, jossa jokainen kunta on omana osionaan. Erikseen olevat luettelot voi varmaan ohjata uuteen luetteloon? --Pyscowicz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 10.02 (EET)

Ahvenanmaan luettelossa on n. 33 kohdetta. Ehdotan, että ne laitettaisiin kaikki samaan luetteloon ja Alue-sarakkeeseen laitettaisiin ensimmäiseksi kunnan nimi ja sen jälkeen tarkempi sijainti (kunnan osa tai saari tms.) Silloin ne saisi kunnittain lajiteltua nuolta klikkaamalla. Nyt luettelo vaikuttaa aika hajanaiselta visuaalisessti, siis muihin verrattuna.--Htm (keskustelu) 1. toukokuuta 2018 kello 22.25 (EEST)

Liikenneympyrät

Mitä mieltä ollaan liikenneympyröiden joteskuten taiteellista rakennelmista: millä edellytyksin ne otetaan mukaan luetteloihin?

Itse jättäisin ne pois, jos ei löydy lähdettä, että joku taiteilijana tunnettu on ne tehnyt. Ei siis otettaisi mukaan kaikenlaisia insinöörien sommittelemia kivikasoja. En ainakaan ottaisi mukaan sellaisia, joista ei löydy lähdettä edes tekijälle. Taas vaikeuksia vastata kysymykseen, mikä on taidetta ja mikä ei... --Aulis Eskola (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 19.24 (EEST)

Wikipediaan ei voi valita tai jättää jotain pois jotain pelkästään taiteellisin tai esteettisin perustein. Jos jostain ei löydy tietolähdettä, silloin sitä ei oteta luetteloon. Tieto teoksesta voi olla tosin itse kohteessa (esim. muistolaatta) tai lähteessä, jota ei osoiteta numeroidulla viitteella. Nuo liikenneympyröiden teokset ovat totta vie joskus ongelmia. Espoossa on lähdetietojen mukaan Takkatien liikenneympyrän taideteos, mutta tekijää ja paljastusvuotta ei lähteistä löydy. Epämääräinen nimikin kertoo siitä, että joko tekijä tai tilaaja eivät ole vaivautuneet pohtimaan asiaa tai ideaa sen kummemmin. Wikipediassa hankalaa on se, että kun ainakin nimen mukaan kyseessä on "taideteos", sen kuvaakaan ei oikein voi ladata Wikipediaan tai Commonsiin, jotta asiaa tai lähdettä voisi kysellä ihmisiltä. Eli olen samaa mieltä, tienvarsien ja liikenneympyröiden teokset mukaan vain jos lähteiden perusteella nimi, tekijä ja paljastuvuosi tiedetään.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 21.34 (EEST)

Takkatien ravikärryt on muistomerkki, ilman kylttiä on mahdoton sanoa minkä muistomerkki. Mutta jos on kyltti, niin silloin se käy muistomerkistä. Onhan niitä tykkejäkin muistomerkkeinä ja Tampereella pari konevasaraa, jotka jos mitkä ovat insinöörien sommitelmia.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 21.57 (EEST)

Pitäisikö Takkatien liikenneympyrän taideteos tallentaa Commonsiin, kun tekijä ei ole tiedossa? Se on melko varmasti ilmestynyt paikalle vuoden 2006 jälkeen kun sitä ei ole mainittu Antero Raution Löytöretki muistomerkeille, 2006 kirjassa. Käsittääkseni siinä ei ole kylttiä, mutta vain lähteetön maininta ja kuva Espoon perinneseuran sivulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 23.10 (EEST)

Eikös tuo Takkatien kärry Espoon luettelossa liity muuten vaan Vermon ravirataan. Muut kadut risteyksessä ovat teeman mukaan Ravitie ja Vermonrinne. Onkohan se sen kummemmin muistoksi tehty.

Tampereella olevasta "Murikan konevasarasta" ei kylläkään ilmoiteta, että se olisi minkään muistoksi. Kunhan on miehekäs koneenrotjake. Kuuluiskohan tuollainen luetteloon?!

"Murikan höyryvasara" on pystytetty tamperelaisen metalliteollisuuden muistomerkiksi. Metalliteollisuus on katoavaa kansanperinnettä Tampereen seudulla, joten ihan asiallinen muisto sikälikin... --Aulis Eskola (keskustelu) 4. syyskuuta 2017 kello 10.26 (EEST)

Ainakin Harjavallassa on satsattu, kun joka liikenneympyrässä on komea patsas. Ja Säkyläkin on ottanut mallia. Jos joku osuu käymään Harjavallassa, niin voi kuvata. Kun paikkakunnalla toimii taidemuseo, niin tiedotkin varmaan löytyvät.--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 22.38 (EEST)

Joo lähes kaikissa kunnissa on ainakin yksi liikenneympyrä jonkinlaisella härvelillä tai kivikasalla. Toisissa asiaa on mietitty enemmän ja mainittu tekijät ja teokset vekkosivulla, toisissa taas ei. Ehkä hyvä ja vähän karkea nyrkkisääntö on se, että teos on jotain, josta on luotettavasti julkaistua tietoa kolmesta asiasta: on tekijä eli taiteilija, kunnollinen nimi ja valmistumis/paljastusvuosi. Tämä pätee muuten kaikkiin kuvataiteen teoksiin. Luin jostain ohjeen taiteen ostajille, että nämä kolme asiaa pitää ostajan vaatia aina ostamistaan taideteoksista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 23.10 (EEST)

Tämä kysymys liikenneympyröiden taideteoksista liittyy siihen, miten tarkasti eri kunnat yleensä huolehtivat julkisen taiteensa luetteloinnista ja miten nuo luettelot julkaistaan. Luettelointi ja itse luetteloijat vaihtelevat. Liikenneympyrässä oleva teos saattaa olla myös jonkun toisen kuin kunnan tilaama ja omistama, jolloin kunta sopii tai katsoo että sen ylläpito ja luettelointi ei kuulu sille. Sama on seurakuntien kohdalla. Joillakin paikkakunnilla katsotaan, että seurakuntien omistaman julkisen taiteen, kuten hautausmaiden muistomerkkien ja patsaiden luettelointi ei kuulu heille. Vastaavaa on nähtävissä yritysten ja yhteisöjen omistaman julkisen taiteen kohdalla esimerkiksi Helsingissä. Wikipedian luetteloihin otetaan siis kaikki julkiksilla paikoilla pysyvästi olevat taideteokset ja muistomerkit, joille on löydettävissä oleva lähde. Jos ne ovat teoksia, vähimmäisvaatimus lähteistykselle on tekijän ja teoksen nimi sekä paljastusvuosi. Muistomerkeistä riittää lähteistetty tieto muistomerkin merkityksestä ja paljastusvuosi. Projekti on nyt etenemässä kohti pienempien kaupunkien ja kuntien luettelointia, kun isoimmat on jo pääasiassa käyty läpi. Joten tähän luettelointi- ja lähteistysasiaan tullaan törmäämään. Yksi keino on kysyä tietoa paikkakunnan taidemuseolta, museolta, paikallishistorian ym. yhdistykseltä tai kunnan kulttuurisihteeriltä tai vastaavalta. Sinänsä julkisesta taiteesta ja muistomerkeistä on melko varmasti jokaisesta jotain tietoa olemassa, ovathan kaikki kohteet jonkun tilaamia, tekemiä tai pystyttämiä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 11.50 (EEST)

Kysymys on mielenkiintoinen, jos kunnassa ei toimi taidemuseota. Kulttuuritoimella voi silloin hyvinkin olla luettelo, mutta voi vaihdella, miten tietoa on julkaistu. Lisäksi osa voi kuulua seurakunnalle ja muistomerkkejä ovat voineet pystyttää yhdistykset ja järjestöt. Tietoa voi silloin löytyä näiltä tahoilta, niiden julkaisuista tai niistä kertovista uutisista ja historiajulkaisuista.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 13.04 (EEST)

Tässä Käyttäjä:Aulis Eskolan innoittamana vähän kaivelin muistamiani lähteitä ja teoksia. Kirjaston kotiseutukokoelmalla ja jonkin Yliopistokirjaston Fennica-kokoelmalla pääsisi jo pitkälle. Mutta täydennystä voisi joutua etsimään lehtiuutisista tai eri tahoilta suoraan. Kuntien, seurakuntien ja yhdistysten historioissa ja muissa julkaisuissa sekä näiden nettisivuilla yleensä jotain löytyy. Tuollakin muistaisin uutisoidun, että kaupungilla on luettelo omistamistaan taideteoksista, joista enimmät varmaan ovat sisätiloissa, mutta monet muistomerkit taas ovat esim. jonkun järjestön aloitteesta tai esim. kansalaisekeräyksen tuloksena syntyneitä.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 13.49 (EEST)

Pienissä kunnissa (kuten Kangasala) tietoa on kaivettava sieltä ja täältä. Lisäksi on kuljettava silmät auki. Yhdenkin tuon listan töistä bongasin työmatkalla lähes yhteistyökumppanin pihapiiristä! Kotiseutuyhdistyksiin, erilaisiin perinnejärjestöihin, seurakuntiin ja kunnan kulttuurivastaaviinkin vois olla myös yhteyksissä, kun lista on jossakin alustavassa kunnossa. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 15.16 (EEST)

Sairaalojen taiteen luettelointi

Tajusin käytyäni TAYS:ssa ja lukiessani Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 1700 teoksen luetteloinnista, että terveydenhoitopisteissä on tolkuton määrä julkista taidetta. Sairaalat ovat hankkineet taidetta jo pitkään ja niille on tavattu lahjoittaa taidetta - joko suoraan teoksia tai sitten varoja taiteen hankkimiseen. Työt ovat varsin merkittäviä: Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä esim. Kerttu Horilaa ja Osmo Rauhalaa ja Otso Karpakkaa.

Miten suhtaudumme tämän taiteen luettelointiin? Pelkästään TAYS:n pisteistä löytynee useita kymmeniä töitä auloista ja käytäviltä, tilanne lienee vastaava HUS:ssa. Teosten tietojen selvittäminen ja lähteiden hankkiminen olisi melkoinen työ...

Sairaalan seiniltä ei löytynyt aitoa Picassoa, mutta paljon muuta --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 01.54 (EEST)

Vielä luetteloien maininnoista tyyliin "rakennusten sisällä olevia julkisia teoksia ei mainita": Ovatko nämä maininnat sen takia, että julkisissa tiloissa olevia teoksia on niin paljon ja niiden tiedot ovat niin hankalasti selvitettäviä, että ne on syytä rajata pois? Vai onko se vain toteamus, että toistaiseksi sisätiloissa olevat ovat jääneet pois, kun niihin ei ole ehditty / jaksettu tarttua?

Jos sisätiloissa olevia teoksia otetaan mukaan, ajatukseni olisi, että ne laitettaisiin luetteloissa erillisiin alakappaleisiinsa. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 10.59 (EEST)

Kyllä niinkin, että jos rakennusten sisällä olevat teokset otettaisiin mukaan julkisten teosten luettelointiin, mukaan pitäisi silloin ottaa esimerkiksi myös museot, taidemuseot ja galleriat. Tämä nostaisi lueteltavien teosten määrän ehkä satoihin tuhansiin. Lisäksi kuvien ottamiseen saattaisi liittyä estoja. Projektin linjaus on siis, että sen mukaan julkinen paikka on kaikille koko ajan avoinna oleva tila. Rajatapauksia on ja niistä keskustellaan. Ja tärkeää myös, että teos on asennettu paikkaan pysyvästi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 11.23 (EEST)

Tässähän on vielä rakennusten sisällä myös esim. kiinteitä maalauksia, kuten seinämaalaukset, niin kuin ulkotiloissakin on seinämaalauksia mutta silloin taas rajaus kiinteän seinämaalauksen ja seinällä olevan taulun välillä tuntuisi mielivaltaiselta. Sen puolesta rajoittuminen ulkotiloihin vaikuttaa perustellulta. Ja kun sisätiloihin vielä pääsyä on eriasteisesti rajoitettu, niin tämä monimutkaistaisi rajausta edelleen.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 12.57 (EEST)

Teoksen kiinteästä sijoittamisesta minäkin pitäisin kiinni. Myöskään pääsymaksulliset tilat eivät käy. Näin ollen museot ja galleriat jäävät pois.

Tarkoitin etenkin sairaaloiden teoksia auloissa ja käytävillä, jotka ovat jämäkästi ja pysyvästi kiinnitetty. Esimerkkinä edeltävästä AL-artikkelista Osmo Rauhalan kymmenmetrinen työ Lajien synty Radiuksen aulassa. Vastaavia tapauksia löytyy esim. kirjastojen ja virastojen auloista - tiloista joissa voi kulkea vapaasti (yöaikaan ja kenties viikonloppuisin kulku on estetty).

Olemme astuneet jo käytännössä hieman tälle alueelle. Pari esimerkkiä:

*Espoo Ketohanhikki.

*Tampere Sininen suora. Tästä teoksesta osa on tosin ulkona (ja osa käsitteellisesti Helsingissä).

Astummeko vaarallisille vesille, jos lisään luetteloon esim. Lajien synnyn Radius-talosta? Radiuksessa on nykyään TAYS:n pääsisäänkäyntikin ainakin rakennustyön ajan. Toisaaltaan en haluaisi sivuuttaakaan luetteloinnissa Sinistä suoraa ja Lajien syntyä. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 15.03 (EEST)

Huom. tavallisesti taidegalleriat ja jotkut museot ovat ilmaisia. Ainoa vastaus, tai kysymys jonka kautta saa vastauksen on se, ovatko tilat kaikille avoimia ja jokaisen koko ajan tai pääosin ajasta saavutettavissa? Voidaan kai ajatella että esim. sairaalan päivystysosaston aula voi sellainen olla, mutta pitemmälle meneminen vaatii ilmoittautumisen tms. Saavutettavuusmielessä auloja on monenlaisia. Jotta voisi ottaa kantaa Osmo Rauhalan Lajien syntyyn, pitäisi käydä paikalla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 15.27 (EEST)

Taidegalleriat ja museot eivät täytä useinkaan tuota toista ehtoa: teokset eivät ole useinkaan pysyvästi sijoitettuja, vaikka toki niissäkin voi olla aulatiloissa pysyviä töitä. Molemmat ehdot kait pitäisi täyttyä: pysyvä teos ja (kohtuullisen) vapaa kääsy kattelemaan.

TAYS:ssa yleistilanne on se, että alue on monien erillisten rakennusten verkosto ja on paljon kulkuväyliä sisätiloissa paikoista toisiin. Monissa rakennuksissa on laajoja aulatiloja - useamman kerroksen korkuisiakin. Jotkin käytävät kulkevat osastojen läpi ja ovat suljettuja, mutta on myös laajat vapaasti kuljettavat käytäväverkostot rakennusten tietyissä kerroksissa. Taidetta on sijoitettu melkoisesti tiloihin, joihin pääsee vaikka iltakahdeksalta kuljeksimaan vapaasti. Voisin vielä tarkistaa, miten kyseinen työ on sijoitettu, mutta sairaalasta löytyy monia muitakin potentiaalisia ehdotuksia luetteloon, jos sisätiloihin sijoitettuja lähdetään ottamaan yleensä mukaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 16.14 (EEST)

Mää olisin valmis vetämään rajan ulko-oven kynnykselle. Jos Sinisestä suorasta osa on ulkona, niin olkoon luettelossa, mutta Ketohanhikki on sisätilassa. Poistaisin sen luettelosta, kuva jää vielä taitelija-artikkeliin. Sairaaloiden tiloihin voi päästä myöhäänkin suht koht vapaasti sisälle, mutta käytävillä ja muissa tiloissa oleva taide lienee tarkoitettu potilaiden, heidän vieraidensa ja henkilökunnan virkistykseksi. Potilaita sisältävissä tiloissa ei voi kuvata (=ei kehtaa, enkä tarkoita sitä mitä savolaiset tarkoittavat sanalla "kehtaa"). Sitä paitsi tauluja, grafiikkaa, veistoksia ja reliefejä on tuhoton määrä ja kun ne eivät aina itsekään tiedä mitä heillä on ja missä, niin julkisia luetteloitakaan tuskin on kovin kattavasti. Seinällä olevat taulut ovat osa jotain kokoelmaa ja niitä saatetaan myös liikuttaa paikasta toiseen. Joten eiköhän tehdä radikaali ratkaisu ja pysytä ulkona. Sitten kun kaikki ulkotilaluttelot on tehty ja kuvattu, voisi ajatella asiaa uudestaan, jos intoa riittää.--Htm (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 17.31 (EEST)

Tuo on hyvä ajatus sairaalojen ja ehkä joidenkin virastojenkin osalta, että siellä oleva taide on painottuneesti asiakkaille ja henkilökunnalle. Osittain samoilla periaatteilla linjasimme, että ei oteta mukaan pihoilla olevia kaduille näkymättömiä kohteita, vaikka teoksen sijoituspaikka ei täysin yksityinen olisikaan. Sairaalojen teoksia voidaan esitellä rajatummin sairaalojen tai taiteilijoiden artikkeleissa. Siis:

*Ketohanhikki pois listasta

*eikä TAYS:n sisäkohteita mukaan.

Sininen suora on osittain ulkona ja suurelta osin sisätilassa, jossa tapaa kuitenkin pyörimään satunnaista väkeä esim. turisteja. Siten se on paljon sopivampi esiteltäväksi listassa kuin jonkin sairaalan sisällä olevat kohteet. Siis:

*Sininen suora olkoon mukana. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 20.39 (EEST)

Olen samaa mieltä. Htm:n ajatuksissa on hyvää myös sen harkinta, kenelle teokset ja tilat ylipäätään on etupäässä tarkoitettu. Ehkä tilanne on vähän toinen yleisissä kirjastoissa, mutta pidetään nyt kynnysrajana ulko-oven kynnystä ja pohditaan rajatapaukset erikseen. Ja vielä tähän tarkennus aikaisempiin kekusteluihin, että jos kohteen voi nähdä selvästi, eli kuvata julkisesta paikasta käsin (ikkunan, portin ym. läpi), se voidaan ottaa luetteloon, vaikka se olisi ei-avoimessa tilassa. Ilmeisesti joissakin maissa (Itävalta ja Saksa) ratkaisevaa vastaavassa tilanteessa on kameran sijainti. Jos kamera on julkisella paikalla maan pinnan tasossa, sen kuva voidaan hyväksyä, mutta jos kamera on ilmassa (drone) tai esim. talon parvekkeella suljetussa, ei-avoimessa tilassa, silloin ei.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 23.11 (EEST)

Kävin kahdesti Espoossa sairaala-alueella, Jorvin sairaalan ajorampin pielessä ja Espoon sairaalan pääoven vieressä kuvaamassa ulkona olevaa teosta. Ne ovat selkeitä yleisiä ulkotiloja eikä noita töitä tarvitse poistaa luettelosta, kenenkään intimitettisuoja ei vaarannu. Sisätilojen poikkeustapauksia tulee yhtäkkisesti mieleen Sinisen suoran lisäksi Helsingissä Gekko (taideteos) Kampin terminaalissa ja Turussa Fredrik von Rettigin rintakuva pääkirjaston vanhan puolen sisällä. Kampin terminaali ja Turun kirjasto ovat tarpeeksi julkisia vaikka kirjasto ei olekaan 24/7 auki, mutta Rettig sentään maksoi kirjaston rakentamisen, rintakuva on ollut siellä "aina" ja se on Walter Runebergin teos. Sisäpihoilla: Natura (Non Facit Saltus) on SOK:n sisäpihalla (löysin sen kun kuvailin sitä pääkonttoria), jonne saattoi kävellä ihan rauhassa, pihalla oli muistaaksei portit, mutta ilmeisesti eivät ole normaalisti päivällä kiinni. Espoossa Taikahevonen on päiväkodin pienellä sujetulla sisäpihalla (jossa oli istutuksia ja kiveys mutta ei esim. pääkäyttötarkoituksen mukaisia härveleitä kuten leikkivälineitä), mutta se näkyy verkkoportin läpi josta sen kuvasin. Voi olla että päiväkodin portti on joskus päivisin aukikin, nyt siellä oli sen näköistä että osassa rakennusta saattoi olla jokin korjaus menossa. Lahdessa kaupungintalon portin sulkemalla aika umpinaisella sisäpihalla on Kalapoika, joka näkyy juuri ja juuri portista ja kuvankin sai otettua. Olen ymmärtänyt että jokus erikoistapahtumissa kuten joulun aikaan tms. portti on auki (voi se olla arkisinkin). Eduskuntatalon sisäpihojen veistokset on jo käsitelty muistaakseni jossain aikaisemmassa keskustelussa muualla. Erikoistapaukset kannattaa varmaan käsitellä erikseen sitten kun niitä tulee.--Htm (keskustelu) 10. syyskuuta 2017 kello 05.26 (EEST)

Pihojen tiukempi välttely on liittynyt lähinnä asuntojen pihoihin. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. syyskuuta 2017 kello 08.40 (EEST)