Kermestammi
Kermestammi eli parkkitammi (Quercus coccifera) on yleensä pensasmainen tammi, joka kasvaa Välimeren alueella.
| Kermestammi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fagales |
| Heimo: | Pyökkikasvit Fagaceae |
| Suku: | Tammet Quercus |
| Laji: | coccifera |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Quercus coccifera |
|
 |
|
| Katso myös | |
.jpg)
Ulkonäkö muokkaa
Kermestammi on ainavihanta, tyypillisesti alle kaksimetrinen pensas, mutta kasvaa joskus jopa kuusimetriseksi puuksi. Haaroo tiheästi muodostaen läpipääsemättömiä kasvustoja. Oksat ovat harmaita ja sileäkuorisia. Lehtiasento on vuorottainen; lehdet ovat soikeita tai pitkänomaisia, voimakkaan vihreitä, kiiltäväpintaisia ja kaljuja. Lehden reuna on terävän nirhalaitainen ja aaltoileva, pinta on kirkas ja kiiltävä.
Kermestammi on yksineuvoinen ja yksikotinen. Hedekukat ovat pieniä ja huomaamattomia ja kasvavat kapeissa kellertävissä norkoissa. Emikukat ovat yksittäin tai enintään kolmen ryhmissä. Hedelmä on yksisiemeninen terho, joka voi itää jo ennen putoamista. Lisäksi kasvi lisääntyy juuri- ja tyvivesojen avulla. Kukinta on huhti- tai toukokuussa, terhot kypsyvät seuraavana vuonna loppukesällä tai syksyllä.
Elinympäristö muokkaa
Kermestammi kasvaa kuivilla ja aurinkoisilla rinteillä suosien karuja, kivisiä ja kalkkipitoisia kasvupaikkoja, muttei ole kovin vaatelias maaperän suhteen. Viihtyy kuivassa ja lämpimässä ilmastossa, eikä kasvakaan yli tuhannen metrin korkeuteen. Sietää välimerenilmaston mantereisten alueiden alhaista sademäärä ja äärimmäisiä lämpötiloja, jotka voivat vaihdella pakkasasteista jopa neljäänkymmeneen celsiusasteeseen. Lisäksi se kasvaa tuulenpieksemillä jyrkänteillä ja rantakallioilla, joilla muut suvun lajit eivät selviä.
Korvaa rautatammen luontaisesti kuivemmille alueille siirryttäessä, mutta myös metsäpalojen ja elinympäristön köyhtymisen seurauksena. Tärkeä osa macchia ja garigue kasvillisuuksia, joilla se muodostaa kasvustoja yksinään tai muun muassa rannikkomännyn, välimerenmyrtin, kääpiöpalmun, katajan, mastiksipistaasin, oliivipuun ja parsojen seurassa.
Lähteet muokkaa
- Quercus coccifera Real Jardín Botánico: Proyecto Anthos. Arkistoitu 30.9.2015. Viitattu 19.3.2010. (espanjaksi)
- World Checklist of Selected Plant Families: Quercus coccifera Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 19.3.2010. (englanniksi)
- Quercus coccifera (tropicos.org) Missouri Botanical Garden. Viitattu 18.10.2013. (englanniksi)
- Recherches cytologiques sur quelques espèces et hybrides du genre Quercus. Natividade, J. (1937) Bol. Soc. Brot. ser. 2 12: 21-85 (ranskaksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Quercus coccifera IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-1. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.3.2018. (englanniksi)
