Kempeleen-Salon osuusmeijeri
Kempeleen-Salon osuusmeijeri oli Kempeleen kunnassa vuosina 1912–1922 toiminnassa ollut meijeri.[1] Meijeri rakennettiin Kempeleeseen Pohjanmaan radan varteen Kempeleen rautatieasemaa vastapäätä, jonka nykyiseltään sijaitsee Kempeleen keskustaajamassa Ristisuon asuinalueella. Meijerin historiaan viittaa Ristisuon alueella oleva tien nimi Rasvatie, jonka alkupäässä meijerirakennus sijaitsee.[2]
| Kempeleen-Salon osuusmeijeri | |
|---|---|
 Vuosina 1912–1922 toiminnassa olleen Kempeleen-Salon osuusmeijerin rakennus heinäkuussa 2023. |
|
| Osoite | Rasvatie 2 90440 Kempele (rakennuksen nykyinen sijainti) |
| Sijainti | Ristisuo, Kempele (rakennuksen nykyinen sijainti) |
| Valmistumisvuosi | 1912 |
| Julkisivumateriaali | kivi |
 |
|
| Kempeleen-Salon osuusmeijeri | |
|---|---|
| Perustettu | 1912 |
| Lakkautettu | 1922 |
| Kotipaikka | Kempele |
| Toiminta-alue | Suomi ja Englanti |
| Toimiala | meijeri |
| Tuotteet | voi |
Historia muokkaa
Kempeleessä voin valmistaminen aloitettiin jo 1500-luvulla.[3] Sen aikainen kaikki voi myytiin Oulun kaupungille, joka lastasi ne pääasiassa Tukholmaan meneviin laivoihin.[3]
Voin tärkeyttä kauppatavarana kuvaa hyvin sekin, että kempeleläiset maksoivat ensimmäisen kirkonkellonsa voilla.[3] Voita valmistettiin 1800-luvulle saakka yksinomaan pystyllä mäntäkirnulla, mutta vähitellen otettiin käyttöön myös pyöritettäviä kirnuja, joiden avulla saatiin vähemmällä työllä runsaammin voita.[3] Myöhemmin 1800-luvun lopulla perustettiin useita pieniä meijereitä Kempeleeseen, ja lähipitäjään Liminkaan.[3]
Pohjanmaan radan valmistuttua suurin osa 1800-luvun lopulla Kempeleessä valmistetusta voista lastattiin junaan Kempeleen asemalla, mistä matka jatkui Hankoon, ja sieltä ulkomaille, lähinnä Englantiin.[4]. Juna kulki etelään kerran viikossa.[4] Voin myynnin kannattamattomuus alkoi vaivata 1900-luvun alussa, kun monet kempeleläiset maidontuottajat myivät maitonsa mieluummin Ouluun ohi meijerin.[5] Ajan myötä meijeritoiminta Kempeleessä vähin erin näivettyi, ja lakkasi pian kokonaan.[5]
Kempeleen-Salon osuusmeijerin perustaminen muokkaa
Maaliskuussa 1912 maalaisseuran piirissä aloitettiin keskustella uuden meijeriyhtiön perustamisesta.[6] Tällöin esitettiin myös toivomus, että oulunsalolaiset yhtyisivät hankkeeseen.[6] Seuraavassa kokouksessa päätettiin lopullisesti perustaa uusi meijeri.[6] Perustettavaan meijeriin päätettiin asettaa 800 osuutta.[6] Meijerin perustamiseen Kempeleen-Salon meijeriosuuskuntahankki maapalstan Raution eli Havanan perintötilasta.[1]
Meijerissä oli 70–75 osakasta, jotka eivät kuitenkaan pystyneet pitämään sen toimintaa kannattavana.[6] Tuotanto oli 35 000–40 000 kiloa voita vuodessa, joka oli huomattavasti vaatimattomampi määrä kuin edeltävässä meijeriyhtiössä.[6] Meijeri myi voitaan Englantiin ja Ouluun.[6] Elintarvikepulan kiristyessä keväällä 1917 määräsi senaatti lähetettäväksi osan meijeriin tulevasta maidosta Ouluun helpottamaan kaupungin elintarvikepulaa.[6] Suurin osa voista vietiin nyt Ouluun.[6] Määräys peruutettiin vasta joulukuun alussa, ja toiminta pääsi pitkän tauon jälkeen elpymään.[6] Kuitenkin tämän jälkeen meijerituotanto pysyi alhaisena, ja kannatus heikkona.[6]
Vuosien 1917 ja 1918 vaikea tilanne asetti omat rajoituksensa pienen ja taloudellisesti heikon yrityksen toiminnalle.[6] Meijeri kaatui kokonaan taloudellisiin vaikeuksiin vuonna 1922.[6]
Myöhempi toiminta muokkaa
Meijerin toiminnan loputtua rakennuksessa toimi muun muassa Oulun Margariinitehdas vuosina 1923–1932[6] sekä Kempeleen kunnantoimisto vuosina 1933–1937[7]. Rakennuksessa asui 1940- ja 1950-luvuilla tunnettu taidemaalari Daniel Pesu.[8] Myöhemmin rakennus oli harrastuskäytössä.[8] Vuosina 2000–2023 rakennuksessa toimi moottoripyöräkerho Meijerin Talli.[9]
Lähteet muokkaa
- Hiltunen, Mauno: Kempeleen historia, s. 109-112. Oulu: Kempelen kunta ja seurakunta, 1982. ISBN 951-99398-1-4.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Kempeleen-Salon Meijeriosuuskunta r.l. kotiseutuarkistot.jict.fi. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Kempeleen-Salon entisen meijerirakennuksen sijainti (Rasvatie 2, Kempele) Oulun karttapalvelu. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ a b c d e Hiltunen 1982, s. 109.
- ↑ a b Hiltunen 1982, s. 110.
- ↑ a b Hiltunen 1982, s. 111.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Hiltunen 1982, s. 112.
- ↑ Kulttuurikohteet Kempeleen kunta. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ a b Kempeleen parhaat palat pähkinänkuoressa, 5 km (pdf) Kempeleen kunta. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Meijerin Tallin Facebook-julkaisu Facebook. 22.9.2023. Viitattu 24.2.2024.
| Kempeleen alueista ja kylistä kertovat artikkelit |
Alakylä (kylä) · Asemanseutu (keskustaajaman keskuspaikka, asuinalue) · Hakamaa (teollisuusalue) · Juurussuo (kylä) · Ketolanperä (kylä) · Kirkonseutu (keskustaajaman osa) · Rajakorpi (kylä) · Vihiluoto (kylä, asuinalue, yritysalue) · Väärälänperä (kylä, asuinalue) · Ylikylä (keskustaajaman osa) · Zatelliitti (yritysalue) |
|---|---|
| Kempeleen asuinalueista kertovat artikkelit |
Kempeleen keskustaajaman asuinalueet (keskustaajaman länsipuolen asuinalueet) · Ylikylä (keskustaajaman itäpuolen asuinalueet) |
| Muuta Kempeleeseen liittyvää |
Honkasen lasten- ja nuortentalo · Kempelehalli · Kirjasto · Kotiseutumuseo · Köykkyrin virkistysalue · Meijeri · Mourunkijärvi · Pappila (uusi) · Pappila (vanha) · Pyhän Kolminaisuuden kirkko · Rautatieasema · Tiilitehdas · Vanha kirkko · Vesitorni · Zeppelin · Zimmari |