Kempeleen pappila
Kempeleen vanha pappila oli Kempeleessä sijaitseva historiallinen rakennus, joka alun perin toimi kunnan kirkkoherran virka-asuntona. Rakennus sijaitsi kilometrin päässä Kempeleen keskustaajamasta Koskelan asuinalueella Pohjanmaan radan itäpuolella, lähellä seututeiden 847 ja 846 kiertoliittymää.
Kempeleen vanha pappila | |
---|---|
Kempeleen vanha pappila lokakuussa 2013. |
|
Osoite | Pappilantie 5, 90440 Kempele |
Sijainti | Koskela, Kempele |
Rakennustyyppi | puu |
Valmistumisvuosi | 1899 |
Purkuvuosi | 2020 |
Omistaja | Kempeleen seurakunta |
Käyttäjä | Kempeleen seurakunta |
Järjestyksessään kolmas Kempeleen pappila. Kaksi ensimmäistä pappilarakennusta valmistuivat vuosina 1741 ja 1804. |
|
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Järjestyksessään kolmas pappilarakennus rakennettiin vuonna 1899. Pappilan toiseen päähän perustettiin vuonna 1923 kunnan ensimmäinen seurakuntasali. Pappila oli käytössä virka-asuntona vuoteen 1966 asti, jolloin Kempeleen keskustaajamaan rakennettiin uusi pappila ja seurakuntakoti. Viimeisin pappilassa asunut oli "Kempeleen Kallenakin" tunnettu kirkkoherra Kaarlo Ilmari Cajanus, joka toimi työssään vuosina 1927–1966. Myöhemmin pappila toimi muun muassa keskikouluna sekä seurakunnan kerhotiloina.[1]
HistoriaMuokkaa
Kempeleen ensimmäinen pappila perustettiin vuonna 1741, jolloin kamarikollegio määräsi pappilan Kullio-nimiselle kruununtilalle. Uusi pappila valmistui vuonna 1804 edellisen pahoin ränsistyneen pappilan tilalle. Sen rakennuskustannuksiin osallistui silloinen pitäjänapulainen 1/3:lla. Kaksi edeltävää pappilaa eivät olleet järin tilavia, ja vastasivat kuitenkin keskitasoista talonpoikaisasumusta. Vuonna 1899 rakennus myytiin Kempeleen nuorisoseuralle. Samana vuonna valmistui uusi järjestyksessään kolmas pappila, joka oli edeltäjäänsä huomattavasti komeampi ja tilavampi.
Tulipalo ja pappilan purkaminenMuokkaa
Pappilassa syttyi tulipalo 16. huhtikuuta 2019. Palon syttymissyynä oli sähkölämmittimen kaapeliin tullut oikosulku.[2] Syttymishetkellä pappila oli ollut tyhjillään noin kahden vuoden ajan. Seurakunnan arvokasta esineistöä ei ollut sisällä, koska ne oli aiemmin siirretty pois tulevan remontin tieltä.[3] Pappila purettiin kokonaan kesällä 2020.[4] Purkutöiden aloittamista viivästytti muun muassa Museoviraston myöntämän luvan saaminen.[5] Pappilan purkutyöstä vastasi vakuutusyhtiö.[4] Tontille rakennettiin pappilarakennuksen purkamisen jälkeen kota, jossa järjestetään seurakunnan toimintaa, kuten nuorteniltoja.[1]
KuvagalleriaMuokkaa
LähteetMuokkaa
KirjaMuokkaa
- Hiltunen, Mauno: Kempeleen historia, s. 142–149. Oulu: Kempeleen kunta ja seurakunta, 1982. ISBN 951-99398-1-4.
VerkkoMuokkaa
- ↑ a b Vanha Pappila Kempeleen seurakunta. Viitattu 26.8.2022.
- ↑ Keskitalo, Katri: Kempeleen vanhan pappilan syttymissyy saatiin selvitettyä – sähkölämmittimen kaapeliin tuli oikosulkuArkistoitu kopio Kaleva. 24.5.2019. Arkistoitu 17.8.2019. Viitattu 17.8.2019.
- ↑ Virranniemi, Greta: Kempeleen vanhan pappilan katto on edellen tulessa – "Vahingot ovat mittavat" Kaleva. 16.4.2019. Viitattu 16.4.2019.
- ↑ a b Holopainen, Hanna: Tulipalossa tuhoutunutta Kempeleen pappilaa puretaan parhaillaan Yle.fi. 29.7.2020. Viitattu 19.9.2020.
- ↑ Vanhan pappilan purku odottaa Museoviraston lupaa Rantalakeus. Viitattu 19.9.2020.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kempeleen alueista ja kylistä kertovat artikkelit |
Asemanseutu (kuntakeskus) · Hakamaa · Kirkonseutu · Juurussuo · Ketolanperä · Kuivalanperä · Rajakorpi · Vihiluoto · Väärälänperä · Ylikylä · Zatelliitti |
---|---|
Kempeleen asuinalueista kertovat artikkelit |
Kempeleen keskustaajaman asuinalueet (länsi) · Ylikylä (itä) |
Muuta Kempeleeseen liittyvää |
Honkasen lasten- ja nuortentalo · Kempelehalli · Kirjasto · Kotiseutumuseo · Köykkyrin virkistysalue · Meijeri · Mourunginjärvi · Pyhän Kolminaisuuden kirkko · Rautatieasema · Tiilitehdas · Vanha kirkko · Vanha pappila · Vesitorni · Zeppelin · Zimmari |