Keksintö

Keksintö on olemassa olevan ongelman tai tarpeen uusi tai yllättävä ratkaisu joka on sovellettavissa käytäntöön.[1] Se on innovatiivinen esine, prosessi tai tekniikka ja usein keksintö perustuu jo olemassa olevan tekniikan uudenlaiseen soveltamiseen. Keksinnölle voidaan myöntää patentti, joka takaa keksijälle laillisen oikeuden keksintöönsä. Kyseessä on periaatteessa tuotekehityksen kaltainen toiminta tai osa sitä, mutta tuotekehitystä käytetään yleensä nimityksenä laajamittaisemmasta ja enemmän varsinaiseen tuotteen hyödyntämiseen keskittyvästä toiminnasta.

Patenttistrategiassa on vähän vaihtoehtoja.

KeksintöjäMuokkaa

Naisten keksintöjäMuokkaa

Naisten keksimiä ovat muun muassa sirkkeli (1813), autonlämmitin (1893), tuulilasinpyyhkimet (1903), tiskikone (Josephine Cochrane, 1887), sähköinen jääkaappi (Florence Parpart, 1914), radio-ohjauksen taajuushyppely (filmitähti Hedy Lamarr, 1942) ja astiankuivauskaappi (suomalainen Maiju Gebhard, 1945). [2]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keksintö.

KirjallisuusMuokkaa

  • Paukku, Timo: Kymmenen uutta ihmettä (Gaudeamus)
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.