Hakaneula on neula, joka sisältää jousen ja hakasen avulla kiinni pysyvän lukitusmekanismin. Lukittu hakaneula muodostaa silmukan, joka estää neulaa luistamasta pois paikaltaan. Hakaneulan avulla voidaan kiinnittää kankaita toisiinsa tai esimerkiksi heijastimen naru kiinni kankaaseen.

Avoin hakaneula

Hakaneuloja käytetään sellaisenaan korvakoruina ja vaatteiden koristeina esimerkiksi punk-tyylissä.

Koneenosien lukitsemiseen käytetään usein sokkaa, joka muistuttaa toiminnaltaan hieman hakaneulaa. Myös rintaneuloissa käytetään hakaneulan kaltaista kiinnitysmekanismia.

Historia

muokkaa

Muinaiset kreikkalaiset, italialaiset ja sisilialaiset olivat jo käyttäneet yksinkertaista hakaneulaa. Niissä ei ollut säppeä tai jousia, jotka auttavat lukitsemaan neulan paikoilleen.

Nykyaikaisen hakaneulan keksi yhdysvaltalainen Walter Hunt vuonna 1846. Hunt oli velkaa 15 dollaria ja mietti kuinka maksaisi velkansa takaisin. Hän mietti työpöytänsä ääressä ja väänteli käsissänsä metallilangan palaa. Kolmen tunnin jälkeen hän oli taivutellut huomaamattaan hakaneulan muodon. Hunt myi keksintönsä oikeudet velkojalleen 400 dollarilla. Keksintö patentoitiin heinäkuussa 1849.[1]

Huntin hakaneulat valmistettiin alun perin kuuden metallin yhdistelmästä: kupari, rauta, alumiini, kulta, hopea ja platina yhdistettiin sulattamalla, minkä jälkeen ne muotoiltiin hakaneulaksi.

Nimityksiä

muokkaa

Hakaneulasta käytetään eri murrealueilla (pääosin Pohjanmaalla) myös nimityksiä pinnaneula (lienee ruotsinkielestä) ja taipperineula, joka tulee englannin kielen vaippaneulaa tarkoittavasta sanasta (diaper pin). Hieman pohjoisempana käytetään nimitystä poikaneula.

Lähteet

muokkaa
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.