Astianpesukone
Astianpesukone eli tiskikone on kodinkone, jota käytetään astioiden ja ruokailuvälineiden pesemiseen. Astianpesukone pesee astiat ruiskuttamalla niille voimakasta pesuainetta sekä ohjelman vaiheesta ja vesijohtoliitännästä riippuen kuumaa tai kylmää vettä. Lisäksi astianpesukoneet lähes aina myös kuivattavat esineet. Käsinpesusta poiketen pesussa ei siis kosketa esineisiin mekaanisesti. Nykyään kaksi kotitaloutta kolmesta omistaa astianpesukoneen, kun vielä vuonna 1990 osuus oli vain noin kolmannes.[1][2]
.jpg)
Rakenne ja koko muokkaa
Astianpesukoneet ovat yleensä edestä täytettäviä, mutta päältä täytettäviä mallejakin on olemassa. Nykyisten koneiden ulkokuori on polttomaalattua terästä ja sisäkuori ruostumatonta terästä tai muovia. Astianpesukoneita on eri kokoisia. Lattialle tai kaapiston sijoitettavat mallit ovat yleensä 60 tai 45 senttimetriä leveitä, ja niiden lisäksi on olemassa pienempiä pöytämalleja.[3]
Astianpesukoneissa on usein kaksi koria pestäville esineille. Yläkoriin sijoitetaan lasit, kahvikupit, pikkulautaset ja muoviastiat sekä muita kevyitä astioita. Alakori on puolestaan tarkoitettu ruokalautasille sekä tarjoilu- ja ruoanvalmistusastioille. Pöytäkoneissa on usein vain yksi kori, jossa on telineitä erilaisia astioita varten. Ruokailuvälineille on alakorissa usein oma pieni korinsa, tai niille voi olla myös kolmas niin sanottu välinekori yläkorin yläpuolella.[4]
Astiakorien alapuolella on yleensä suihkuvarret, mutta joissain koneissa on pieniä lisäsuihkuvarsia. Koneen pohjalla on roskasiivilä, jossa on tavallisesti kaksi osaa, karkea- ja hienosiivilä. Lisäksi joissain koneissa on mikrosiivilä. Karkeasiivilä kerää kaikki isommat roskat.[4]
Käyttö ja toiminta muokkaa
Astianpesukone liitetään kuumaan (enintään 60-asteiseen)[5] tai kylmään vesijohtoon, viemäriin ja sähköverkkoon. Rakentamismääräysten mukaan vesijohtoverkostoon liitettävät laitteet pitää varustella niin, että vesivuoto tulee näkyviin. Koneiden vesijohtoliitännässä on usein vuodosta ilmaiseva tai vedentulon sulkeva laite.
Astianpesukoneessa käytetään voimakasta pesuainetta ja mahdollisesti huuhteluainetta, jonka tarkoitus on estää astioihin kuivuvan veden aiheuttamia tahroja.
Koneen toimintaa säätelee joko mekaaninen tai elektroninen ohjelmakoneisto. Pesuohjelma valitaan ohjaustaulusta, jonka merkinnät eivät kuitenkaan ole standardisoituja. Merkinnät ovat konekohtaisia, ja niiden merkitys kerrotaan käyttöohjeissa.[4] Koneissa on yleensä useita erilaisia pesuohjelmia, mutta kaikissa koneissa on kuitenkin perusohjelma, jota käytetään normaalin ruokatiskin pesemiseen. Tämän lisäksi koneissa voi olla esimerkiksi tehostettu ohjelma ja kevyt pesuohjelma.[6] Eko-ohjelma säästää energiaa vähentämällä veden lämmitystä ja korvaamalla sen pidemmällä pesuajalla[7].
Käynnistetty astianpesukone ottaa vettä, ja koneen pohjalla olevat vastustukset lämmittävät veden ohjelman mukaisesti. Perusohjelman pesuvaiheessa veden lämpötila on 60–70 astetta ja viimeisen huuhtelun aikana jopa 85–90 astetta. Tavallisesti koneessa on kaksi pumppua, joista toinen kierrättää pesuvettä ja toinen tyhjentää käytetyn veden pois koneesta. Käyttövesi suihkuaa paineen avulla suihkuvarsien rei’istä. Pesuvaiheen jälkeen pumppu poistaa veden, jolloin roskat jäävät siivilöihin. Sen jälkeen kone huuhtoo astiat ja käyttää toisessa huuhteluvaiheessa huuhtelukirkasteen. Tämän jälkeen kone poistaa kosteuden koneesta joko tiivistämällä kosteuden viileän ilman avulla tai puhaltamalla sen höyryaukon kautta huoneeseen. Lopuksi lämpövastukset lämmittävät koneen sisäilman astioiden kuivattamiseksi.[6]
Historia muokkaa
Ensimmäisen astianpesukoneen patentoi Joel Houghton vuonna 1850 Yhdysvalloissa. Nykyaikainen painevedellä toimiva astianpesukone on kuitenkin Josephine Cochranen kehitystyön tulos ja patentoitiin 28. joulukuuta 1886 myös Yhdysvalloissa. Aiemmin astiat pestiin useimmiten harjaamalla astiat tiskiharjalla ja astianpesuaineella. Cochrane myös aloitti astianpesukoneiden kaupallisen tuotannon perustamassaan Cochran's Crescent Washing Machine Company -nimisessä yhtiössä. Cochrane sai vuonna 1900 patentin astianpesukoneen seuraavalle, automaattisella vesipumpulla varustetulle mallille. Cochrane kuoli Chicagossa 3. elokuuta 1913 ja astianpesukoneen valmistus- ja myyntioikeudet myytiin Hobart Companylle, jonka nimi on nykyisin KitchenAid.[8]Puoliautomaattiset astianpesukoneet kehitettiin 1940-luvulla, joskin laajemmin automaattiset astianpesukoneet tulivat markkinoille pari vuosikymmentä myöhemmin.[9]
Lähteet muokkaa
- Kiikka, Kaija & Huovinen, Merja: Vispilästä vokkiin. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24453-8.
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotitalouksien eräitä varantoja kotitalouden koon mukaan prosentteina kotitalouksista vuosina 2006 ja 2012 Tilastokeskus. Viitattu 30.6.2021.
- ↑ Keittiön koneellistuminen 1900-luvulla Ruokatieto.fi. Viitattu 30.6.2021.
- ↑ Kiikka & Huovinen, s. 102.
- ↑ a b c Kiikka & Huovinen, s. 103–105.
- ↑ Astianpesukone lämminvesi- vai kylmävesiliitännällä? kuluttaja.fi. 15.2.2012. Kuluttaja-lehti. Viitattu 11.5.2012.
- ↑ a b Kiikka & Huovinen, s. 106–107.
- ↑ Koti | Onko pesukoneen eko-ohjelma todella sähköä säästävin tapa pestä? Asiantuntija lataa totuuden piinaavan pitkistä pesuohjelmista Helsingin Sanomat. 13.11.2022. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Miehen kehittämä laite ei pessyt astioita oikeasti puhtaaksi – Toimivan astianpesukoneen 1886 keksinyt nainen on jokaisen laiskimuksen sankaritar T&T. Viitattu 31.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Vartiainen, Juha: Sähkön vuosisata Keksintöjä ja nostalgiaa 1900-luvulta, s. 74. Alfamer, 2014. ISBN 978-952-472-202-5.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Astianpesukone Wikimedia Commonsissa
