Wikipedia

Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi

Robert Wilhelm Ekmanin maalaus

Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi (ruots. Kejsar Alexander II förklarar ständermötet 1863 öppnat)[1] on Robert Wilhelm Ekmanin vuosina 1863–1865 maalaama suuri historiamaalaus. Maalaus esittää vuoden 1863 säätyvaltiopäivien avajaistilaisuutta 18. syyskuuta 1863 Helsingin keisarillisen palatsin (nykyinen Presidentinlinna) valtaistuinsalissa. Siihen on kuvattu tunnistettavina huomattava osa säätyvaltiopäiville osallistuneista valtiopäivämiehistä ja yleensä tuon ajan suomalaisista poliittisista vaikuttajista. Maalaus on Suomen taidehistoriassa poikkeuksellinen paitsi aiheensa, myös suuren kokonsa vuoksi.[2] Öljymaalauksen mitat ovat 420 x 297 senttimetriä.[3]

Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi
Nimi Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi
Toinen nimi Kejsar Alexander II förklarar ständermötet 1863 öppnat
Tekijä Robert Wilhelm Ekman
Valmistumisvuosi 1863–1865
Korkeus 297 cm
Leveys 420 cm
Sijainti Ritarihuone
Paikkakunta Helsinki

Maalauksen historia muokkaa

Suomen senaatti tilasi maalauksen Ekmanilta 3 000 ruplan hinnalla.[2] Ekman valittiin tekijäksi luultavasti siksi, että hän oli maalannut vuonna 1858[4] vastaavan historiamaalauksen vuoden 1809 Porvoon valtiopäivistä. Hankkeen järjesti senaattori J. V. Snellman,[1] joka toimi myös yhteyshenkilönä taiteilijan ja tilaajan välillä. Ekman toteutti maalauksen dokumentaarisella tyylillä pieniä yksityiskohtia myöten. Jokainen itsensä kuvaan mukaan halunnut valtiopäivämies sai toimittaa hänelle oman valokuvansa malliksi.[2][1] Maalausta pidetään arvokkaana nimenomaan historiallisena dokumenttina.[2]

Maalauksessa keisarillisen palatsin valtaistuinsali (nykyinen Presidentinlinnan peilisali) on kuvattu jonkin verran todellista suurempana. Ekman lisäsi maalaukseen myös keisarin valtaistuimen yläpuolelle suuren Suomen vaakunan, jota ei tiettävästi ollut esillä alkuperäisessä tilaisuudessa, mutta varovaisuuden vuoksi se on kuvattu kattokruunun taakse häivytettynä.[1]

Teoksen omistaa Suomen ritaristo ja aateli, ja sen pysyvä sijoituspaikka on Helsingin Ritarihuoneella.[2] Se sijaitsi alun perin pitkään Ritarihuoneen johtokunnan salissa, mutta siirrettiin vuonna 1932 valiokuntasaliin. Jatkosodan aikana teos irrotettiin kehyksistään ja siirrettiin pommituksilta turvaan Creutz-aatelissuvun omistamaan Malmgårdin kartanoon Pernajaan.[5] Teoksesta on teetetty jäljennös, joka on näytteillä Ritarihuoneella silloin kun alkuperäistä lainataan muualla järjestettäviin näyttelyihin.[1]

Maalauksen henkilöt muokkaa

 
Yksityiskohta maalauksesta, porvaris- ja talonpoikaissäädyn edustajia.

Maalaus esittää sitä hetkeä, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri II lukee valtiopäivien avajaispuheen.[1] Valtaistuinkorokkeella keisarista vasemmalle ovat kreivi Aleksandr Adlerberg sekä suuriruhtinaat Aleksei Aleksandrovitš ja Nikolai Konstantinovitš, keisarista oikealle Venäjän ulkoministeri Aleksandr Gortšakov sekä suuriruhtinaat Aleksandr Aleksandrovitš ja Vladimir Aleksandrovitš.[6] Vasemmalla puolella salia ovat aatelin edustajat, etummaisena maamarsalkka Johan Mauritz Nordenstam vieressään kenraalikuvernööri Platon Rokassovski. Nordenstamin maamarsalkan sauvan takana seisoo Ritarihuoneen ensimmäinen kreivi Carl Magnus Creutz.[1] Hänestä vasemmalle ovat eturivissä kreivit Gustaf Armfelt ja Adolf Aminoff sekä selin vapaaherrat August Erik Mannerheim ja Johan Reinhold Munck.[7] Myös Snellman löytyy taulusta kenraalikuvernöörin oikealta puolelta.[1]

Oikealla puolella salia ovat pappissäädyn, porvarissäädyn ja talonpoikaissäädyn edustajat puhemiehineen. Valtaistuinkorokkeen edessä oikealla seisoo ministerivaltiosihteeri Alexander Armfelt ja hänen taustallaan on keisarillisen seurueen jäseniä.[1] Armfeltista oikealle seisovat eturivissä arkkipiispa Edvard Bergenheim ja Porvoon piispa Carl Gustaf Ottelin.[8] Heidän välissään taaempana on pöytäkirjasihteeri Cedercreutz.[1] Ottelinista oikealle seisovat edessä selin Johan August von Born ja porvarissäädyn puhemies Robert Isidor Örn. Heistä oikealla eturivissä paperikääröä pitelevä mies on talonpoikaissäädyn puhemies Aukusti Mäkipeska. Eturivissä oikealla katsojaan päin katsova mies on talonpoikaissäädyn edustaja Erik Klami.[8]

Kaikkiaan maalaukseen on kuvattu kolmasosa valtiopäiväedustajista.[1] Kaikki maalauksessa esiintyvät miehet tunnetaan nimeltä, mutta lehterille kuvatut naiset ovat pääosin tunnistamattomia. Osan taidehistorioitsijat ovat kyenneet tunnistamaan. Oikeanpuoleisella lehterillä oleva violettipukuinen nainen on Aurora Karamzin.[2]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Wilhelm Brummerin luento "Robert Wilhelm Ekmanin valtiopäivätaulu ja sen taustat" 12.2.2014 (Kansallisarkiston luentosarja) Youtube.com 16.2.2014. Viitattu 14.5.2014.
  2. ↑ a b c d e f R.W. Ekman: Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi, 1863–65 (Arkistoitu – Internet Archive) Ateneumin taidemuseo. Viitattu 14.5.2014.
  3. ↑ Pinx – maalaustaide Suomessa: Suuria kertomuksia, s. 223. Weilin+Göös 2001.
  4. ↑ Valtiopäivämaalaus (Arkistoitu – Internet Archive) Porvoo. Viitattu 14.5.2014.
  5. ↑ Johanna Aminoff-Winberg (toim.): Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut, s. 119, 144. Minerva, Helsinki 2013.
  6. ↑ Zacharias Topelius (toim. Rainer Knapas): Finlands krönika 1860–1878, s. 106. Svenska Litteratursällskapet i Finland, Helsinki 2004.
  7. ↑ Topelius/Knapas 2004, s. 18.
  8. ↑ a b Topelius/Knapas 2004, s. 107, 111.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keisari_Aleksanteri_II_julistaa_vuoden_1863_säätyvaltiopäivät_avatuiksi&oldid=21161441”