Kayes
Kayes on kaupunkikunta sekä Kayesin alueen ja piirin hallinnollinen keskus Malissa. Se sijaitsee Senegaljoen varrella 495 kilometriä maan pääkaupungista Bamakosta luoteeseen. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan kunnassa oli 126 300 asukasta[1].
| Kayes | |
|---|---|
 Kayesin kadulla. |
|
  Kayes |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Mali |
| Alue | Kayesin alue |
| Piiri | Kayesin piiri |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunkikunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 24 km² |
| Väkiluku (2009) | 126 300 |
Maantiede ja asutus
muokkaaKayesin kunnan pinta-ala on 24 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu idässä Khouloumin, etelässä ja lännessä Liberté Dembayan sekä pohjoisessa Bangassin maalaiskuntiin[3]. Kaupunki sijaitsee molemmin puolin Senegaljokea, jonka ylittää vuonna 1998 rakennettu maantiesilta[4][5].
Kaupunki sijaitsee Sahelin vyöhykkeellä. Vuodenaikoja on kolme: viileä kausi lokakuusta helmikuuhun, kuuma kausi maaliskuusta kesäkuuhun ja sadekausi heinäkuusta syyskuuhun. Vuotuinen sademäärä on 600–700 millimetriä.[4] Kayes tunnetaan yhtenä Afrikan kuumimmista paikoista. Huhti-toukokuussa lämpötila nousee 50 asteeseen[6].
Kayes koostuu kuudesta kaupunginosasta, jotka ovat Kayes N’di, Khasso, Lafiabougou, Légal Ségou, Liberté ja Plateau[4]. Asukkaista 27 % on fulbeja ja tukuloreja, 23 % bambaroita, 15 % soninkeja, 12 % mandinkoja, 10 % khasonkoja ja 2 % maureja[5]. Kaupungissa on 60 moskeijaa ja kaksi kirkkoa[4].
Historia
muokkaaKaupunki on saanut alkunsa pienestä khasonkakylästä[4]. Ranskalaiset siirtomaavalloittajat rakensivat vuonna 1855 sen lähistölle Médinen linnoituksen. Laivaliikenne Senegaljoella oli koskien takia mahdollista vain Kayesiin saakka, joten siitä tuli alueen tärkein kauppapaikka. Vuodesta 1892 lähtien se oli myös Ranskan Sudanin hallinnollinen keskus. Kayesissa toimi ranskalaisia kauppahuoneita sekä libanonilaisia, marokkolaisia ja senegalilaisia kauppiaita, jotka ostivat varsinkin arabikumia.[7][8]
Kayesin ja Koulikoron välisen rautatien valmistuttua siirtomaan pääkaupunki siirrettiin vuonna 1908 Bamakoon. Rautatieyhteys Senegalin Thièsiin valmistui vuonna 1923. Kayes sai osittaisen itsehallinnon vuonna 1919 ja täydet kaupunginoikeudet vuonna 1956. Vuonna 1960 siitä tuli Kayesin alueen keskus.[8] Kaupungin merkitys liikennesolmuna kasvoi 2000-luvun alussa, jolloin Malin ulkomaankauppa siirtyi Norsunluurannikon sisällissodan takia Abidjanista Dakarin satamaan. Bamakon, Kayesin ja Dakarin välinen päällystetty maantie valmistui vuonna 2004.[9]
Liikenne, talous ja palvelut
muokkaaKayesin kautta kulkevat Dakarin–Nigerin rautatie ja Senegalin rajalle johtava maantie RN1. Matkaa Bamakoon on rautateitse 496 ja maanteitse 610 kilometriä[4]. Dag Dagin kansainväliseltä lentokentältä on säännölliset lennot pääkaupunkiin[5].
Kayes on maatalousalueen kaupallinen keskus. Maataloutta harjoitetaan kaupungin laitamilla ja naapurikuntien alueella. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, maissi ja maapähkinä. Lisäksi kasvatetaan vihanneksia ja hedelmiä. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, hevoset, aasit ja siipikarja. Kotimainen kaupankäynti keskittyy maataloustuotteisiin ja tehdastavaroihin. Vientin menee karjaa, nahkaa, viljaa sekä apinanleipäpuun hedelmien ja arabikumin kaltaisia keräilytuotteita. Muita elinkeinoja ovat hallinto ja palvelut, liikenne, käsityöammatit ja kalastus. Kaupungissa ei juurikaan ole teollisuutta.[4][5]
Kayesissa toimii julkisia ja yksityisiä ala- ja yläkouluja, koraanikouluja, lyseoita ja ammattiopistoja. Terveyspalveluihin kuuluu neljä terveyskeskusta, poliklinikka ja aluesairaala.[4] Kaupungissa on vesijohto- ja sähköverkot. Yhden suurimmista ongelmista muodostaa puutteellinen jätehuolto.[5]
Matkailu ja nähtävyydet
muokkaaKayesissa on kymmenkunta hotellia, joissa on 250 vuodepaikkaa. Kaupungissa käy vuosittain noin 2 000 matkailijaa. Nähtävyyksiä ovat siirtomaa-ajan hallintorakennukset. Lähistöllä sijaitsevat Médinen linnoitus sekä Paparahin ja Féloun putoukset.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ 4ème recensement général de la population et de l’habitat. Résultats définitifs, tome 0: Répertoire des villages Instat Mali. 2013. Arkistoitu 7.1.2017. Viitattu 1.1.2021.
- ↑ Plan cadre de gestion environnementale et sociale (PCGES): Rapport final The World Bank. 2011. Viitattu 1.1.2021.
- ↑ Région de Kayes: Carte de référence Reliefweb. 2019. Viitattu 1.1.2021.
- ↑ a b c d e f g h Programme de développement social, économique et culturel de la commune rubaine de Kayes 2011–2015 wordpress.developpementlocal-sahel.org. 2010. Viitattu 1.1.2021.
- ↑ a b c d e f Profil urbain de Kayes ONU-Habitat. 2012. Viitattu 1.1.202.
- ↑ Le Petit Futé Mali 2012–2013, s. 163. Paris: Nouvelles Éditions de l’Université, 2008. ISBN 978-2-7469-5161-7
- ↑ Imperato, Pascal James & Imperato, Gavin H.: Historical Dictionary of Mali, fourth edition, s. 165. Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5603-5
- ↑ a b Petite histoire de Kayes Carenews. Viitattu 2.1.2021.
- ↑ Atlas de la moyenne vallée du fleuve Sénégal. Centres et périphéries, s. 56. Dakar: Grdr, 2014. ISBN 979-10-95026-00-6 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kayes Wikimedia Commonsissa
