Katri Stigell-Hyvönen

Katri Maria Stigell-Hyvönen (1. lokakuuta 1898 Piikkiö27. helmikuuta 1968 Turku) oli suomalainen musiikinopettaja, kuoronjohtaja sekä laulu- ja lausuntapedagogi. Musiikinopettajan työn lisäksi hän johti monia harrastusryhmiä, kuten vuonna 1932 perustamaansa tyttöjen Kipinä-Kuoroa. Hänelle myönnettiin director cantus -arvonimi 1948 ja Pro Finlandia -mitali vuonna 1958.[1][2][3]

Katri Stigell-Hyvönen

Katri Stigell-Hyvönen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1918 ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa ja Helsingin musiikkiopistossa. Laulua ja lausuntaa hän opiskeli monien opettajien johdolla Suomen lisäksi Saksassa, jossa hän suoritti myös tutkintoja laulun, puhetaidon ja fonetiikan aloilla.[1][2]

Stigell-Hyvönen toimi laulunopettajana Alli Nissisen valmistavassa koulussa Helsingissä ja sitten Turun suomen- ja ruotsinkielisissä kansakouluissa, tyttökouluissa ja -lyseoissa. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1960.[1][2]

Kipinä-Kuoron kanssa Stigell-Hyvönen teki 1930- ja 1940-luvulla konserttimatkoja Viroon ja Ruotsiin. Tyttökuoron pohjalta muodostui myöhemmin naiskuoro Kipinättäret. Vuonna 1940 hän perusti Turun tuomiokirkkoon nuortenkuoron, joka toimi monilla nimillä ja kokoonpanoilla.[1][2]

Katri Stigell-Hyvönen oli naimisissa rovasti Väinö E. Hyvösen (1903–1987) kanssa.[4][5]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d 60-vuotiaita. Helsingin Sanomat, 1.10.1958, s. 8. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. a b c d Kuolleita. Helsingin Sanomat, 29.2.1968, s. 9. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  3. Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat 1945-2017 Ritarikunnat. Viitattu 23.7.2018.
  4. Ulmer, Inkeri: Ensimmäinen suomalainen jumalanpalvelus Sveitsissä (PDF) (Valokuva lehtileikkeestä) Helsingin Sanomat. 8.9.1960. Siirtolaisuusinstituutti. Arkistoitu 23.7.2018. Viitattu 23.7.2018.
  5. Turun hautausmaa, Turku (Kuva Hyvösten hautakivestä) Genealogia.fi. Arkistoitu 23.7.2018. Viitattu 23.7.2018.