Katiska-juttu
Katiska-juttu on laaja huumeisiin liittyvä rikosvyyhti, joka on Suomen kaikkien aikojen laajimpia huumerikosjuttuja. Juttu on saanut suurta huomiota paitsi mittasuhteidensa vuoksi, myös siksi, että siinä on ollut mukana useita julkisuuden henkilöitä.[1] Sen päätekijöitä ovat Janne ”Nacci” Tranberg ja Niko Ranta-aho. Tranberg tuomittiin 12 vuoden ja 11 kuukauden ja Ranta-aho 11 vuoden vankeusrangaistukseen 8.4.2021.[2] Kolmas tunnettu tekijä on liikemies ja purjehtija Janne Järvinen, joka sai 2,5 vuoden tuomion.[1] Yli kahdeksan vuoden tuomion saivat seitsemän muuta syytettyä. Jutussa oli syytettynä yhteensä 53 henkilöä.[2]
Vyyhdin nimitys ”Katiska” juontaa jutun alkulähteiltä, Helsingin Vuosaaren Katiskapolulta.
Tapahtumien kulku muokkaa
Poliisi pääsi huumerikosvyyhdin jäljille sattumalta saatuaan joulupäivänä 2018[3] kotihälytyksen Katiskapolulla sijainneeseen yksityisasuntoon siellä tapahtuneen puukotuksen vuoksi. Hälytyksen tapahtuneesta tekivät naapurit. Operaation yhteydessä asunnosta löytyi suurehko määrä huumeita. Puukotuksen tekijät osoittautuivat myöhemmin suuren huumevyyhdin keskeisiksi tekijöiksi. Jutun syyttäjien mukaan he noutivat, myivät itse ja välittivät eteenpäin Suomeen tuotuja huumeita. Tapahtumapaikan mukaan juttu sai poliisitutkinnassa koodinimen ”Katiska”. Tutkinnan edetessä talven 2018–2019 aikana poliisi otti kiinni yhä korkeammalla rikosliigan arvoasteikossa olleita henkilöitä ja teki useita takavarikointeja.[4][5]
Toiminta oli alkanut vuodenvaihteen 2016–2017 tienoilla. Niko Ranta-aho kertoi oikeudessa, että hänelle oli tuolloin tarjottu mahdollisuutta hankkia dopingaineita suoraan tehtaalta, ja hän oli päättänyt tarttua tilaisuuteen. Varsin pian tämän jälkeen toiminta oli laajentunut lääkeaineisiin. Ensimmäinen Katiska-organisaation huume-erä oli saapunut Suomeen kesällä 2018, ja poliisitutkinnassa se sai kätköpaikkansa mukaan koodinimen ”Karkkila 1”. Toinen suuri erä, ”Karkkila 2”, tuli maahan vajaata vuotta myöhemmin huhtikuussa 2019. Ranta-aho otettiin kiinni pian kolmannen, niin kutsutun ”Vihdin erän” saavuttua kesällä 2019.[6]
Syyttäjien mukaan Ranta-aho oli Espanjasta käsin ohjeistanut Suomessa toimineita apureitaan muun muassa maastokätköihin, varastointiin ja laittomasta toiminnasta saatujen varojen toimittamiseen liittyneissä asioissa ja pitänyt näihin yhteyttä salattujen yhteyksien kautta. Ennen Katiska-juttua hänellä ei ollut merkittävää aiempaa rikostaustaa.[6]
Vyyhti alkoi paljastua suurelle yleisölle heinäkuussa 2019, jolloin Helsingin käräjäoikeus vangitsi Niko Ranta-ahon ja hänen silloisen avopuolisonsa, fitnessurheilija Sofia Belórfin epäiltyinä huume- ja talousrikoksista. Poliisikuulusteluissa Belórf kiisti useaan otteeseen tietävänsä mitään Ranta-ahon talous- ja huumerikoksista. Belórf vapautettiin tutkintavankeudesta vain muutaman päivän jälkeen.[7]
Huumeet levitettiin Suomen markkinoille pääosin pimeän verkon kauppapaikkojen kautta, ja erilaisilla peitenimillä toimineita myyntitilejä oli oikeuden päätöksen mukaan hallinnoinut enimmäkseen Janne Tranberg.[5] Tutkijoiden mukaan huumekauppa oli yltynyt täyteen vauhtiinsa 30. toukokuuta 2018, jolloin Tranberg oli kirjautunut Silkkitie-palveluun.[7]
Toinen jutun päätekijöistä, Janne Tranberg, pidätettiin lokakuussa 2019 hänen pakoiltuaan poliisia Espanjassa. Tranbergin olinpaikka pystyttiin jäljittämään muiden epäiltyjen puhelimiin tallentuneista kuvaviesteistä.[5] Tranberg oli aiemmin kuulunut Cannonball MC -liivijengin johtohahmoihin, ja hänellä oli talousrikoksista lainvoimainen vankeustuomio. Syytteen mukaan hän oli vastannut huumeiden, dopingaineiden ja lääkkeiden maahantuonnista ja Ranta-ahon tavoin ohjeistanut Suomessa toimineita apureitaan laittomaan toimintaan liittyneissä asioissa.[6]
Joulukuussa 2019 poliisi ilmoitti, että Suomeen oli salakuljetettu vuosien 2016–2019 aikana muun muassa yli 200 kilogrammaa amfetamiinia, 15 kilogrammaa kokaiinia, yli 100 000 ekstaasitablettia ja noin kaksi miljoonaa kappaletta huumausaineiksi luokiteltavia lääketabletteja.[5] Poliisin mukaan Katiska-jutun pääepäillyt saivat huumeiden välityksestä ja myynnistä rikoshyötyä liki 10,3 miljoonan euron arvosta. Vyyhdin mittasuhteita kuvaa osaltaan, että yksinomaan poliisitutkintapöytäkirjan johdanto kattoi 75 sivua.[7]
Oikeuskäsittely muokkaa
Katiska-jutun oikeuskäsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa tammikuussa 2020. Syyttäjä vaati Niko Ranta-aholle ja Janne Tranbergille korkeinta lain mahdollistamaa 13 vuoden vankeusrangaistusta törkeästä huumausainerikoksesta sekä syytettyjä menettämään valtiolle rikoshyötynä 6,2 miljoonaa euroa.[7] Syytteet nostettiin myös Janne Järvistä ja muusikko Samu Haberia vastaan. Sunrise Avenue -yhtyeestä tunnetun Haberin rooli vyyhdissä oli kuitenkin pieni, sillä häntä syytettiin ainoastaan huumausaineen käyttörikoksesta kesällä 2019 pidetyssä Ruisrockissa. Oikeus vapautti Ranta-ahon tutkintavankeudesta kesäkuussa 2020, mutta Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi hänet uusien rikosepäilyjen vuoksi tammikuussa 2021.[5]
Katiska-jutun päähaarassa oli 24 syytettyä, joille luettiin kaikkiaan 117 rikossyytettä, suurin osa huumausainerikoksista.[7]
Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa 8. huhtikuuta 2021. Janne Tranberg tuomittiin 12 vuoden ja 11 kuukauden vankeuteen ja Niko Ranta-aho 11 vuodeksi vankeuteen. Huumausainerikoksen lisäksi Ranta-aho tuomittiin Sofia Belórfiin kohdistuneesta pahoinpitelystä. Tranbergin tuomiota lievensi hänen aiempi vankeustuomionsa, ja Ranta-ahon osalta tuomio lyheni siksi, että hän oli oikeudenkäynnin aikana tunnustanut syyllisyytensä ja auttanut poliisia löytämään useita huumekätköjä. Janne Järvinen oli oikeuden päätöksen mukaan ottanut Tranbergilta vastaan ja pitänyt hallussaan omaisuutta, jonka hän tiesi rikollisesti hankituksi. Sofia Belórf tuomittiin 80 päivän ehdolliseen vankeuteen huumausainerikoksesta ja rahanpesusta sekä Samu Haber kymmeneen päiväsakkoon huumausaineen käyttörikoksesta. Kaksi syytettyä kuoli syytteiden nostamisen ja oikeudenkäynnin päättymisen välillä.[2] Päätekijöiltä, Ranta-aholta ja Tranbergilta, saatiin takavarikkoon jonkin verran kryptovaluutta Bitcoinia, jonka arvo kuusinkertaistui valtion hallussa oikeudenkäynnin aikana.[7]
Vuosaaren puukotusta käsiteltiin erillisessä oikeudenkäynnissä, joka päättyi 9. huhtikuuta 2021. Puukottaja, 28-vuotias helsinkiläismies, tuomittiin tapon yrityksestä, törkeistä huumausainerikoksista, törkeistä dopingrikoksista ja huumausainerikoksista kahdeksan vuoden vankeuteen sekä hänen tyttöystävänsä pahoinpitelystä ja huumausainerikoksista kolmen vuoden ja 11 kuukauden vankeuteen. Puukotuksesta ja pahoinpitelystä syytetyt olivat kuuluneet Katiska-jutussa niin kutsuttuun Järvenpään porukkaan, joka ei ollut suoraan ollut tekemisissä Ranta-ahon ja Tranbergin kanssa, mutta oli levittänyt näiden Suomeen välittämiä huumeita.[3]
Katiska 2 -juttu muokkaa
Niko Ranta-ahoa vastaan alkoi toukokuun lopussa 2021 Helsingin käräjäoikeudessa oikeudenkäynti, jossa häntä syytetään pääepäiltynä huumausainerikoksista ja hänelle vaaditaan Suomessa ennennäkemättömän kovaa tuomiota, 13 vuotta vankeutta entisen 11 vuoden Katiska-tuomion lisäksi.[8] Epäillyt rikokset sijoittuvat loppuvuoteen 2020, jolloin Ranta-aho oli vapautettuna tutkintavankeudesta. Ranta-ahon lisäksi syytteeseen joutui parikymmentä muuta henkilöä, joista suurin osa oli ollut mukana jo alkuperäisessä Katiska-jutussa. Syytteiden mukaan Ranta-aho ja hänen rikoskumppaninsa välittivät kymmeniätuhansia ekstaasitabletteja ja huumausaineiksi luokiteltavia lääketabletteja Espanjasta ja Slovakiasta Suomeen. Tulli ja poliisi olivat saaneet tabletit takavarikoiduiksi.[9]
Myöhemmin heinäkuussa 2021 Ranta-Aho tuomittiin vielä kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Tuomiossa huomioitiin hänen jo aiemmin saamansa tuomio, mutta syyttäjä on ilmoittanut valittavansa oikeuden päätöksestä.[10] Käräjäoikeus katsoi, että tuomio samaan aikaan tuomittavista rikoksista ei saa ylittää 13 vuotta, mikäli vakavin syyte koskee esimerkiksi törkeää huumausainerikosta. Myös Iltalehden haastattelema Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen piti Ranta-ahon tuomion kohtuullistamista perusteltuna. Syyttäjä vetosi siihen, että Katiska 2 -jutussa käsitellyt rikokset oli tehty ensimmäisen Katiska-jutun pääkäsittelyn jälkeen.[11]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Tuulia Kössö, Olympiapaikan purjehtineelle Janne Järviselle vankeutta kaksi vuotta ja kuusi kuukautta Katiska-huumevyyhdissä, Yle.fi, uutiset, 8.4.2021, viitattu 8.4.2021
- ↑ a b c Veli-Pekka Hämäläinen, Oikeus: Katiska-jutun päätekijöille yli 10 vuoden tuomiot, Yle.fi, uutiset, 8.4.2021, viitattu 8.4.2021
- ↑ a b Mäkinen, Rami: Tästä verisestä joulunvietosta alkoi koko Katiska-vyyhti: Vuosaaren puukottajalle kahdeksan vuotta vankeutta 9.4.2021. Ilta-Sanomat.
- ↑ Pekka Lehtinen, Näin poliisi pääsi Janne "Nacci" Tranbergin ja Niko Ranta-ahon huumevyyhdin jäljille, MTVuutiset.fi, uutiset, 16.1.2020, viitattu 8.4.2021
- ↑ a b c d e Hämäläinen, Veli-Pekka: Oikeus antaa tänään tuomion Katiska-jutussa – näin rikossarja purkautui arkisesta kotihälytyksestä Suomen tunnetuimmaksi rikosjutuksi 8.4.2021. Yle Uutiset.
- ↑ a b c Kilpeläinen, Kia: Tällainen oli Niko Ranta-ahon Katiska-organisaatio – IL esittelee keskeiset jäsenet 8.4.2021. Iltalehti.
- ↑ a b c d e f Salminen, Solmu: Katiska numeroina – lue 30 yllättävää faktaa 7.4.2021. Iltalehti.
- ↑ Syyttäjät vaativat Ranta-aholle historiallista rangaistusta – ”Näemme kaikki, missä olemme tällä hetkellä” www.iltalehti.fi. Viitattu 28.5.2021.
- ↑ Mäkinen, Rami: Niko Ranta-aholle syytteet uusista huumerikoksista 18.5.2021. Ilta-Sanomat.
- ↑ Niko Ranta-aholle kaksi vuotta vankeutta Katiska 2 -huumejutusta – Ranta-aho helpottunut, syyttäjä viemässä asian hoviin Yle Uutiset. Viitattu 10.7.2021.
- ↑ Hyttinen, Tuomo: Professori kertoo, miksi Niko Ranta-aho sai vain 2 vuoden tuomion 9.7.2021. Iltalehti.
Kirjallisuutta muokkaa
- Kilpeläinen, Kia & Mäkinen, Rami: Katiska — Suuri huumevyyhti. Helsinki: Otava, 2021. ISBN 9789511386315.
Aiheesta muualla muokkaa
- Somu Salminen, Näkökulma: Ranta-ahon ja Tranbergin rikokset ovat kuin loiseläimen tekoja, Iltalehti 8.4.2021