Avaa päävalikko
Kladogrammi osoittaa versokasvien (Embryophyta) muuttumista ja sukulaisuussuhteita. Siitä ei kuitenkaan näe paljonko muutosta on tapahtunut tai kuinka nopeasti.

Kasvien evoluutio käsittää kasvien kehityksen elämän syntyajoista saakka.

Yksisoluisia leviä oli olemassa jo arkeeisen aionin ajalla. Ensimmäiset vihreät levät ilmaantuivat paleotsooisen maailmankauden alkupuolella ordovikikaudella. Ensimmäiset löydetyt maakasvit ovat peräisin siluurikaudelta. Devonikaudella ilmestyivät sammalet. Silloin ilmestyivät myös ensimmäiset sanikkaiset ja liekomaiset kasvit, jotka levisivät kivihiilikaudella. Kivihiilikaudella kehittyivät ensimmäiset siemenkasvit, kuten siemensaniaiset ja ensimmäiset nykyisen kaltaiset paljassiemeniset kasvit. Permikaudella havupuut ja käpypalmut levisivät. Mesotsooisen maailmankauden alussa, triaskaudella, siemensaniaiset katosivat. Samoihin aikoihin levisivät entisestään havupuut, neidonhiuspuut ja käpypalmut. Jurakaudella ilmaantuivat ensimmäiset koppisiemeniset kasvit. Liitukauden loppuun mennessä koppisiemeniset kasvit olivat levinneet niin, että ne käsittivät valtaosan kasvikunnasta ja paljassiemenisten osuus oli vähentynyt huomattavasti. Kenotsooisella maailmankaudella, tertiäärikaudella, kukkivat kasvit kehittyivät ja puumaiset koppisiemeniset erilaistuivat. Kvartäärikaudella ruohovartiset kasvit ovat tulleet yleisemmiksi ja monipuolisemmiksi.[1]

LähteetMuokkaa

  1. Notes on Geological Time Scale, Palaeobotany 2016. Biologydiscussion. Viitattu 17.2.2017. (englanniksi)