Avaa päävalikko

Käpypalmut ovat paljassiemenisiä siemenkasveja, jotka muodostavat lahkon Cycadales.[3] Ne eivät ole kovinkaan läheistä sukua muille nykyisin eläville kasveille, vaikka niitä usein luullaankin palmuiksi tai saniaisiksi. Käpypalmujen lehdet ovat jäykät ja ne kasvavat viuhkamaisena rykelmänä paksusta varresta, joka nuorena muistuttaa suurta käpyä.[4]

Käpypalmut
Japaninkäpypalmun (Cycas revoluta) hedekukinto.
Japaninkäpypalmun (Cycas revoluta) hedekukinto.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Paljassiemeniset Pinophyta
Lahko: Cycadales
Dumort.[1]
Heimot
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Käpypalmut Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Käpypalmut Commonsissa

Sisällysluettelo

EsiintyminenMuokkaa

Nykyisin elävät käpypalmut jakautuvat kolmeen heimoon, yhteentoista sukuun ja 289 tunnettuun lajiin, jotka kaikki esiintyvät maapallon trooppisissa ja subtrooppisissa osissa. Keski- ja Etelä-Amerikassa lajimäärä on runsain; lisäksi useita lajeja esiintyy Australiassa, Tyynenmeren saarilla, Japanissa, Kiinassa, Intiassa, Madagaskarilla ja ainakin 65 lajia Afrikan mantereen eteläosassa ja trooppisessa keskiosassa.[5]

Useimmat käpypalmut tarvitsevat elinympäristökseen suhteellisen valoisan ja lämpimän paikan, mutta muutoin ne eivät ole kasvupaikkansa suhteen vaativia. Jotkut lajit selviytyvät hiekalla tai jopa kalliolla tai suolaisella maaperällä. Jurakaudella käpypalmut olivat yksi hallitsevista kasvityypeistä, mutta nykyään ne muodostavat varsin pienen osan kasvikunnasta. Lisäksi monet lajit ovat käyneet uhanalaisiksi elinympäristön muutosten takia. Käpypalmut ovat nykyisin melko suosittuja koriste- ja huonekasveja, ja niitä voi myös kasvattaa suoraan siemenistä.

KehityshistoriaMuokkaa

Yhdessä neidonhiuspuiden kanssa käpypalmut ovat vanhin nykyään elävä siemenkasviryhmä. Ne kehittyivät todennäköisesti muinaisista siemensaniaisista myöhäisellä paleotsooisella maailmankaudella. Varhaisimmat Kiinasta tehdyt fossiililöydöt ovat peräisin alapermikaudelta 270–280 miljoonaa vuotta sitten. Ne levisivät mesotsooisella maailmankaudella kaikkialle maailmaan, ja yhdessä neidonhiuspuiden sekä havupuiden kanssa ne hallitsivat kauden kasvillisuutta. Kyseiset käpypalmut eivät kuitenkaan olleet läheistä sukua nykyään eläville kolmelle heimolle, jotka ilmestyivät tertiäärikaudella 50–60 miljoonaa vuotta sitten. Koppisiemenisten noustua hallitseviksi kasveiksi liitukaudella alkoivat käpypalmut vähitellen harvinaistua ja monet lajit kuolivat sukupuuttoon.

KäyttöMuokkaa

Käpypalmuista tehdään joissakin maissa saagon tapaista jauhoa ihmisravinnoksi.[6] On olemassa hypoteesi, että mikrobien tuottama aminohappo beeta-N-metyyliamino-L-alaniini (BMAA) joutuisi käpypalmujen ravintokäytön vuoksi ihmisiin ja aiheuttaisi ainakin Guamin alkuperäisasukkaiden tšamorrojen keskuudessa motoneuronitaudin kaltaista dementiaa.[7][8]

LähteetMuokkaa

  1. Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (Version 9) mobot.org. June 2008. Viitattu 29.10.2010. (englanniksi)
  2. a b Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
  3. Stevens, P. F.: Cycadales Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
  4. Käpypalmu Viherpeukalot (toimimaton linkki)
  5. Introduction to Cycads (englanniksi) (myös kartta)
  6. F.A.Novak: ”Käpypalmut”, Maapallon kasvikuvasto, s. 106. suom. Jorma Taarna. Tammi, 1965.
  7. Michelle Roberts: Desert island tosic algae may hint to a treatment for dementia BBC News. 21.1.2016. Viitattu 9.2.2016.
  8. Wilson JM et al.: Behavioral and neurological correlates of ALS-parkinsonism dementia complex in adult mice fed washed cycad flour PubMed.gov. 2002. US National library of Medicine National Institutes of Health. Viitattu 9.2.2016 (englanniksi).

Aiheesta muuallaMuokkaa