Avaa päävalikko

Ginkgoales on paljassiemenisten kasvien ryhmä. Siihen kuuluu ainoastaan yksi nykyisin elävä laji, neidonhiuspuu (Ginkgo biloba). Tämän lisäksi ryhmään on luokiteltu kuuluvaksi lukuisia vain fossiilisista jäänteistä tunnettuja esihistoriallisia lajeja. Geneettisten tutkimusten perusteella kasviryhmän lähimmät elävät sukulaiset ovat käpypalmut (Cycadales).[1]

Ginkgoales
Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba)
Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Paljassiemeniset Pinophyta
Lahko: Ginkgoales[1]
Gorozh.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Ginkgoales Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ginkgoales Commonsissa

TuntomerkitMuokkaa

Ryhmän kasvit ovat puita. Niiden kasvutapa muistuttaa hieman havupuita. Erikoiset viuhkamaiset lehdet ovat halkihaaraiset, ja niiden suonet päättyvät lehden laitaan. Heteet ja emit sijaitsevat eri yksilöissä. Siemenen ympärille kehittyy mehevä siemenkuori, joka saa siemenen muistuttamaan koppisiemenisten kasvien hedelmiä.[1][2]

KehityshistoriaMuokkaa

Neidonhiuspuut kehittyivät suunnilleen samoihin aikoihin käpypalmujen kanssa permikaudella noin 270 miljoonaa vuotta sitten, miltä ajalta ovat peräisin ensimmäiset neidonhiuspuiksi tunnistettavat fossiilit.lähde? Jurakauden keskivaiheilla ja liitukaudella ne levittäytyivät koko Lauraasiaan, mutta koppisiemenisten kasvien tultua hallitseviksi ne harvinaistuivat nopeasti. Paleoseeniin mennessä ainoaksi lajiksi oli jäänyt Ginkgo adiantoides, joka katosi Pohjois-Amerikasta 7 miljoonaa ja Euroopasta 3 miljoonaa vuotta sitten. Tämän jälkeen fossiililöydöissä on aukko, mutta pienelle alueelle Kiinan länsiosassa jäi kuitenkin toistaiseksi tuntemattomien vaiheiden kautta henkiin populaatio Ginkgo biloban yksilöitä, joita kiinalaiset munkit viljelivät jo tuhansia vuosia sitten temppeleissään. Jotkin viljellyt yksilöt ovat 1500 vuotta vanhoja ja 30 metriä korkeita. 1600-luvun lopulla kasvi päätyi myös eurooppalaisten tietoon japanilaisten temppelipuutarhojen kautta; nykyään sitä viljellään laajalti Japanissa, Koreassa ja myös länsimaissa puistopuuna lauhkealla vyöhykkeellä.

LuokitteluMuokkaa

Ginkgoales-lahkon kasvit ovat paljassiemenisiä siemenkasveja. Ryhmän ainoan nykyisin elävän lajin avulla suoritettujen geneettisten tutkimusten perusteella niiden lähimpiä eläviä sukulaisia ovat käpypalmut (Cycadales).[1]

Lahkoon on luokiteltu kymmeniä vain fossiilisista jäänteistä tunnettuja kasvisukuja ja useita näistä muodostettuja heimoja. Suuri osa näistä luokituksista on kiistanalaisia. Esimerkiksi permikautista sukua Trichopitys on monesti pidetty vanhimpana tunnettuna ryhmän edustajana siitä lähtien kun kasvitieteilijä Carl Rudolf Florin esitti kasvin olevan sukua neidonhiuspuille vuonna 1949, mutta useat tutkijat ovat olleet eri mieltä, ja Trichopitys onkin vaihtoehtoisesti luokiteltu useisiin muihinkin varhaisiin siemenkasviryhmiin, kuten Peltaspermales-lahkoon (Sergei V. Meyen, 1987) ja Dicranophyllales-lahkoon (Sergio Archangelsky ja Rubèn Cunéo, 1990).[3]

SuvutMuokkaa

Seuraavassa on lueteltuna lahkoon liitettyjä sukuja:[3]

  • Allicospermum, siemeniä
  • Baiera, lehtiä
  • Baieraphyllites, lehtiä
  • Baierella, lehtiä
  • Brenneria, hedekäpyjä
  • Brennerispermum, siemeniä
  • Chiropteris, lehtiä
  • Decussosporites, siitepölyä
  • Eretmophyllum, lehtiä
  • Euryspatha, lehtiä
  • Ginkgo – neidonhiuspuut
  • Ginkgoites, lehtiä
  • Ginkgomyeloxylon, puuta
  • Ginkgophytopsis
  • Ginkgoxylon, puuta
  • Grenana, lehtiä
  • Karkenia, emilehtiä
  • Kerpia, lehtiä
  • Kirjamkenia, lehtiä
  • Nevhizdyella
  • Pecinovicladus, versoja
  • Polyspermophyllum
  • Protoginkgoxylon, puuta
  • Schmeissneria
  • Sphenobaiera, lehtiä
  • Stachyopitys, hedekäpyjä
  • Toretzia, emilehtiä
  • Trichopitys
  • Umaltolepis, emilehtiä
  • Yimaia, emilehtiä

Kuten fossiilisten kasvien tapauksessa yleensäkin, erityyppiset kasvinosat on perinteisesti jaoteltu eri sukuihin, koska fossiileissa esiintyvät lehdet, puuaines ja muut kasvinosat ovat yleensä irroneet toisistaan, eikä usein voida varmuudella tietää ovatko osat peräisin samasta kasvista. Sen vuoksi esimerkiksi sukuun Ginkgoites on perinteisesti luokiteltu ainoastaan lehtiä ja sukuun Ginkgoxylon ainoastaan puuainesta.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Stevens, P. F.: Ginkgoales Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
  2. Earle, Cristopher J.: Ginkgo biloba The Gymnosperm Database. 29.12.2017. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
  3. a b c Taylor, Thomas N.; Krings, Michael ja Taylor, Edith L.: Paleobotany : The Biology and Evolution of Fossil Plants, s. 743–756. Academic Press, 2009. ISBN 978-0-12-373972-8. (englanniksi)