Avaa päävalikko

Karunan kartano

vanha säteritila Sauvossa Karunanlahden rannalla
Karunan kartano

Karunan kartano on vanha säteritila Sauvossa Varsinais-Suomessa Itämereen kuuluvan pienen Karunanlahden rannalla. Sen historia ulottuu 1560-luvulle.[1] Kartano on yksityisomistuksessa.

HistoriaMuokkaa

Karunalle myönnettiin säterioikeudet vuonna 1562 Turun linnan voudin Henrik Simoninpojan aateloinnin myötä; Henrikin puoliso oli Kristiina Perintytär Fleming (1503–1573[2]). Heidän jälkeläisensä omistivat kartanon 1670-luvulle asti. Seuraava omistaja oli vapaaherra Arvid Horn.[1] Isonvihan vuosina kartanoa tuhottiin ja päärakennus jäi pitkäksi aikaa rappiolle. Valtiopäivämies Johan Gezelius - aateloinnin jälkeen Johan Olivecreutz - nosti kartanon uuteen kukoistukseen.

Karunan kartanolla oli niin sanottu patronaattioikeus vuosina 1770–1870: kartanon omistajat saivat yksin valita seurakuntansa kirkkoherran. Vuoden 1918 maanvuokralain myötä kartanon alue supistui. Toisen maailmansodan jälkeen kartanosta lohkottiin kahdeksan maatilaa siirtolaisia varten. Kartanon omistajat vaihtuivat tiuhaan 1900-luvulla, kunnes Pauli Tahvonen osti sen vuonna 1943.[1][3] Vuonna 2012 kartano oli Tahvosen suvun omistuksessa. Sen peltoala oli runsaat 60 hehtaaria ja metsäala 115 hehtaaria.[3]

ArkkitehtuuriMuokkaa

Karunan kartanon tiilestä ja kivestä rakennettu paritupapohjainen kaksikerroksinen päärakennus valmistui vuonna 1566 ja se edustaa suomalaisen kartanoarkkitehtuurin vanhinta kerrostumaa.[4] Kivenhakkaaja Antonius Timmermanin veistämä vaakunataulu on edelleen kartanon pääoven päällä. Kartanon rakennustyyli muistuttaa Flemingien suvun rakennuttamia Suitian ja Kuitian kartanoita. Matka meriteitse Karunasta Kuitiaan on kahdeksisen kilometriä.[1] Karunan porrashuone rakennettiin ilmeisesti 1780-luvulla. Nykyisen ulkoasunsa kartano sai 1860-luvun tyylikorjauksessa; tuolloin keskirisaliittiin rakennettiin keskiaikaistyylinen porrastettu päätykoriste.[4] Päärakennuksen kahden asuinkerroksen huonekorkeus on 350 cm, ullakon korkeus on 900 cm. Seinien paksuus on 120 cm.[3]

Päärakennuksen ohella Karunan kartanon alueella sijaitsee kuusitoista 1700–1900-luvuilla valmistunutta rakennusta. Arvid Hornin vuonna 1685 rakennuttama puu­kirkko siirrettiin Seurasaaren ulkomuseoon Helsinkiin 1912, Karunan uusi kirkko on Josef Stenbäckin käsialaa.

Lähteet ja viitteetMuokkaa

  • Haikonen, Iris, Teräväinen, Erkki: Kartanon mailla - sätereitä ja rälssimiehiä, Genimap Oy, 2006, ISBN 951-593-977-1

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa