Karlskronan kunta

Karlskronan kunta (ruots. Karlskrona kommun) on Blekingen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Blekingeen. Kunnan keskustaajama on Karlskrona.

Karlskronan kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Blekingen lääni
Maakunta	Blekinge
Keskustaajama	Karlskrona
Kuntakoodi	1080
Pinta-ala  ()
– Maa	1 042,05 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ()	66 515
– Väestötiheys	63,8 as./km²
www.karlskrona.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Karlskronan alueen entiset pitäjät.

Lyckån linnanrauniot sijaitsevat kunnan alueella.

Kunnan maapinta-ala on 1 042,05 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 66 515 henkeä (31.12.2020).

Karlskronan rajanaapureita ovat lännessä Ronnebyn kunta, pohjoisessa Emmabodan kunta ja Torsåsin kunta. Etelässä ja idässä kunta rajoittuu Itämereen, jossa sijaitsee lukuisia saaria.

Vuonna 2007 kunnassa oli 105,57 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kuntauudistuksessa Ruotsin pitäjien maalliset asiat erotettiin maalaiskuntien hoidettaviksi. Vuoden 1900 tienoilla nykyisen kunnan alueella oli Karlskronan kaupunki, 14 maalaiskuntaa ja Kristianopelin epäitsenäinen kauppala. Osa maalaiskunnista oli muodostettu jakamalla vanhoja kuntia pienemmiksi vuonna 1888. Vuonna 1925 jaettiin vielä Hasslö och Aspön kunta kahteen osaan: Aspöhön ja Hasslöhön. Vuonna 1934 osa Augerumin maalaiskunnasta liitettiin Karlskronan kaupunkiin, jolloin vuonna 1908 perustettu Långön taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

• Lyckeby (Augerum ja Lösen)
• Jämjö (Jämjö, Torhamn ja Kristianopelin epäitsenäinen kauppala)
• Fridlevstad (Fridlevstad ja Sillhvöda)

Muista kunnista Tving, Nättraby, Sturkö, Ramdala, Hasslö ja Rödeby jäivät ennalleen. Karlskronan kaupunkiin liitettiin Aspö ja Tjurkö, jotka olivat saaria.

Vuonna 1963 Tving liitettiin Fridlevstadiin sekä Ramdala ja Sturkö Jämjöhön. Vuonna 1967 Lyckeby liitettiin Karlskronan kaupunkiin. Vuonna 1971 Karlskronan kaupungista tuli kunta Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon, mutta yhtään kuntaliitosta ei tehty. Nykyinen Karlskronan kunta muodostettiin vuonna 1974, jolloin Karlskrona, Hässlö, Nättraby, Jämjö, Rödeby ja Fridlevstad yhdistettiin.

Vaakuna

Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä kuninkaankruunulla kruunattu ankkuri, jonka päällä kuningas Kaarle XI:n peilimonogrammi, kaikki kultaa.
(Ruotsiksi: I blått fält ett med kunglig krona krönt ankare, överlagt med konung Karl XI:s spegelmonogram, allt av guld.)

Karlskronan kaupunki sai sekä nimensä että vaakunansa kuningas Kaarle XI:n mukaan. Kyseessä oli alun perin sinetti, mutta sitä käytettiin kuten vaakunaa. Vuonna 1974 kaupungin vaakuna rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa koko Karlskronan kunnan käyttöön. Aikaisemmista kunnista Fridlevstadilla, Jämjöllä, Lyckebyllä ja Nättrabyllä oli ollut omat vaakunat ennen kuntauudistusta.

• 
  Fridlevstadin maalaiskunta
  (1954–1970)
  Fridlevstadin kunta
  (1971–1973)
• 
  Jämjön maalaiskunta
  (1964–1970)
  Jämjön kunta
  (1971–1973)
• 
  Karlskronan kaupunki
  (1943–1970)
  Karlskronan kunta
  (1971–)
• 
  Nättrabyn maalaiskunta
  (1957–1970)
  Nättrabyn kunta
  (1971–1973)
• 
  Lyckebyn maalaiskunta
  (1958–1966)

Väestönkehitys

Karlskronan kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi			Asukkaita
1950			63 668
1955			63 121
1960			61 269
1965			60 251
1970			59 209
1975			60 013
1980			60 141
1985			59 393
1990			59 054
1995			60 592
2000			60 564
2005			61 383
2010			64 032
2015			65 380
2020			66 515
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	7 855	12,0
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	1 654	2,5
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	3 034	4,6
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	52 837	80,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 211 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 238 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 674 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 63 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 20,0 %
• 18–64-vuotiaat: 59,9 %
• 65 vuotta täyttäneet: 20,1 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	1,8	1,9
	jalostus	19,5	21,1
	palvelut	77,8	76,0
	tuntematon	0,9	1,0
	Työpaikkoja ja työllisiä	30 169	28 719
	työpaikkaomavaraisuus	105,0

Taajamat

Kunnassa on 18 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 80,8 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 279 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Karlskrona	35 212
2	Rödeby	3 402
3	Nättraby	3 109
4	Jämjö	2 578
5	Hasslö	1 628
6	Sturkö	1 264
7	Fridlevstad	713
8	Skavkulla och Skillingenäs	621
9	Tving	459
10	Torhamn	423
11	Spjutsbygd	383
12	Fågelmara	374
13	Gängletorp	369
14	Holmsjö	334
15	Kättilsmåla	253
16	Ramdala	217
17	Nävragöl	210
18	Sjuhalla	204

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Hasslön taajaman nimenä on joskus ollut myös Hallarna ja Sturkön nimenä Sanda.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

• Brömsebro
• Drottningskär
• Garpen
• Lyckeby
• Torskors

Luettelossa mainituista taajamista Lyckeby ja Torskors ovat sittemmin kasvaneet yhteen Karlskronan ja Garpen Hasslön taajaman kanssa.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Alnaryd
• Alstugorna
• Björkeryd
• Brömsebro
• Drottningskär
• Fjärdsjömåla
• Fäjö
• Färmanstorp*
• Gredeby
• Grönadal
• Hagbo + Björkhaga
• Kristianopel
• Lyckeåborg
• Lösen
• Mjöviksstrand
• Målarna
• Mältan och Inglatorp
• Möcklö
• Rosenhill
• Saleboda
• Sjötorp
• Stengöl och Svensgöl norra
• Stensnäset
• Strömsberg
• Svanhalla
• Sälleryd
• Torsnäs
• Truseryd
• Öljersjö
• Östra Rödeby

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Färmanstorp kuuluu osin myös Ronnebyn kuntaan.

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

• Bjärby
• Brömsebro
• Måstad
• Ramdala
• Sjuhalla + del av Vrängö
• Stavkulla + del av Grönadal
• Svanhalla
• Torstäva (del) + del av Öljersjö
• Östernäs

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Karlskronan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

• Karlskrona Ö (26 valtuutettua)
• Karlskrona V (25 valtuutettua)
• Karlskrona C (24 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Karlskronan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022

Puolue
		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	9	11	13	15	15	12	16	17	17	11	16	18	15	16
	Keskustapuolue	17	15	11	12	9	9	9	7	6	5	6	5	5	6
	Liberaalit	11	11	11	6	10	9	8	4	5	10	7	6	4	4
	Kristillisdemokraatit	0	0	1	1	1	1	5	2	7	5	3	3	3	4
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	0	0	4	2	3	2	2	3	4	4	2
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	37	38	37	39	36	36	32	38	31	35	30	28	29	25
	Vasemmistopuolue	1	0	2	2	4	4	3	4	7	4	2	3	4	4
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	3	8	8	11	14
	Muut	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Yhteensä	75	75	75	75	75	75	75	75	75	75	75	75	75	75

Piirit

Kartta Karlskronan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Aspön piiri (Blekinge)
• Augerumin piiri
• Flymenin piiri
• Fridlevstadin piiri
• Hasslön piiri
• Jämjön piiri
• Karlskronan kaupunkipiiri (Karlskrona stadsdistrikt)
• Kristianopelin piiri
• Lösenin piiri
• Nättrabyn piiri
• Ramdalan piiri
• Rödebyn piiri
• Sillhövdan piiri
• Sturkön piiri
• Torhamnin piiri
• Tvingin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Karlskrona stadsförsamling
• Aspö
• Lyckå
• Kristianopel
• Jämjö
• Torhamn
• Sturkö
• Ramdala
• Rödeby
• Fridlevstad
• Nättraby-Hasslö

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Aspö
• Augerum
• Flymen
• Fridlevstad
• Hasslö
• Hjortsberga
• Jämjö
• Karlskrona Amiralitetsförsamling
• Karlskrona Fredrika Dorotea
• Karlskrona fångförsamling*
• Karlskrona mosaiska
• Karlskrona stadsförsamling (Karlskrona Storkyrkoförsamling)
• Karlskrona tyska* (Vilhelmina)
• Kristianopel (Avaskär)
• Lyckeby*
• Lösen
• Nättraby
• Ramdala
• Rödeby
• Rödeby norra kbfd*
• Rödeby södra kbfd*
• Sillhövda
• Sturkö
• Tjurkö*
• Törhamn
• Tving

Kirkot

• 
  Amiralitetskyrkan
• 
  Aspön kirkko
• 
  Augerumin kirkko
• 
  Avaskärin kappeli
• 
  Flymenin kirkko
• 
  Fredrikskyrkan
• 
  Fridlevstadin kirkko
• 
  Hasslön kirkko
• 
  Jämjön kirkko
• 
  Kristianopelin kirkko
• 
  Kungsmarkskyrkan
• 
  Lösenin kirkko
• 
  Nättrabyn kirkko
• 
  Ramdalan kirkko
• 
  Rödebyn kirkko
• 
  Salebodan kappeli
• 
  Sillhövdan kirkko
• 
  Sturkön kirkko
• 
  Tjurkön kirkko
• 
  Torhamnin kirkko
• 
  Trefaldighetskyrkan
• 
  Tvingin kirkko

Ystävyyskaupungit

Karlskronan kunnalla on 8 ystävyyspaikkakuntaa:

• Hilleröd, Tanska
• Horten, Norja
• Loviisa, Suomi
• Ólafsfjörður, Islanti
• Klaipėda, Liettua (vuodesta 1989)
• Gdynia, Puola (vuodesta 1990)
• Baltijsk, Venäjä (vuodesta 1995)
• Rostock, Saksa (vuodesta 2000)

Aiheesta muualla

• Karlskronan kunnan kotisivut (ruotsiksi)

Blekingen läänin kunnat