Karl Weierstrass

saksalainen matemaatikko

Karl Theodor Wilhelm Weierstrass (Weierstraß) (31. lokakuuta 1815 Ennigerloh, Westfalen19. helmikuuta 1897 Berliini, Saksan keisarikunta)[1] oli saksalainen matemaatikko, joka vaikutti merkittävästi modernin analyysin syntyyn.[2] Hänen opettajansa oli saksalainen matemaatikko Christof Gudermann (1798–1852).[3]

Karl Weierstrass

Matemaattiset ansiot

muokkaa

Jatkuvuuden määritelmä

muokkaa

Weierstrass määritteli jatkuvuuden seuraavasti:

Funktio   on jatkuva kohdassa  , jos jokaiselle   siten, että

 .

Weierstrass määritteli myös raja-arvon käsitteen ja derivaatan vastaavalla tavalla. Aikaisemmin analyysin peruskäsitteet oli epätäsmällisesti määritelty ”äärettömän pienten” eli infinitesimaalisten lukujen avulla, mikä oli ollut alttiina loogisille vastahuomautuksille, mutta näiden määritelmien tultua käyttöön sellaisia ei enää tarvittu.

Uusien määritelmiensä ja niihin perustuvien menetelmiensä avulla hän todisti muun muassa aiemmin todistamattomat jatkuvien funktioiden väliarvolauseen ja Bolzanon–Weierstrassin lauseen.

Muita saavutuksia

muokkaa

Weierstrass keksi M-testin sen selvittämiseksi, suppeneeko jokin funktiojono tasaisesti.

Weierstrassin lauseen mukaan suljetulla välillä jatkuva funktio saa suurimman ja pienimmän arvon.

Weierstrass edisti myös variaatiolaskennan kehitystä.

Weierstrassin oppilaita

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Karl Theodor Wilhelm Weierstrass
  2. a b Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II, s. 780–783. ("Weierstrass ja hänen oppilaansa") Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6
  3. a b Boyer, s. 780

Kirjallisuutta

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa