Avaa päävalikko
Karl Weierstrass

Karl Theodor Wilhelm Weierstrass (Weierstraß) (31. lokakuuta 1815 Ennigerloh, Westfalen19. helmikuuta 1897 Berliini, Saksan keisarikunta) oli saksalainen matemaatikko, joka vaikutti merkittävästi modernin analyysin syntyyn.[1]

Sisällysluettelo

Matemaattiset ansiotMuokkaa

Jatkuvuuden määritelmäMuokkaa

Weierstrass määritteli jatkuvuuden seuraavasti:

Funktio   on jatkuva kohdassa  , jos jokaiselle   siten, että

 .

Weierstrass määritteli myös raja-arvon käsitteen ja derivaatan vastaavalla tavalla. Aikaisemmin analyysin peruskäsitteet oli epätäsmällisesti määritelty ”äärettömän pienten” eli infinitesimaalisten lukujen avulla, mikä oli ollut alttiina loogisille vastahuomautuksille, mutta näiden määritelmien tultua käyttöön sellaisia ei enää tarvittu.

Uusien määritelmiensä ja niihin perustuvien menetelmiensä avulla hän todisti muun muassa aiemmin todistamattomat jatkuvien funktioiden väliarvolauseen ja Bolzanon–Weierstrassin lauseen.

Muita saavutuksiaMuokkaa

Weierstrass keksi M-testin sen selvittämiseksi, suppeneeko jokin funktiojono tasaisesti.

Weierstrassin lauseen mukaan suljetulla välillä jatkuva funktio saa suurimman ja pienimmän arvon.

Weierstrass edisti myös variaatiolaskennan kehitystä.

Weierstrassin oppilaitaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Boyer, Carl: Tieteiden kuningatar: Matematiikan historia osa II, s. 780–783. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6.

KirjallisuuttaMuokkaa