Karl Gustaf Sirén (13. helmikuuta 1847 Kukkolan kartano, Lempäälä11. joulukuuta 1905 Viipuri) oli suomalainen pappi ja kirjailija.

Sirénin vanhemmat olivat Kukkolan rusthollari Elias Eliaanpoika Sirén ja Anna Kristiina Villilä (Anna Stiina Antintytär). Hänen isänsä teki vararikon ja joutui luopumaan 1855 Kukkolan kartanosta jonka hän oli hankkinut 1819. Hän muutti perheineen läheisen Kuljun kartanon Guldmunin-torppaan jossa hän oli torpparina kuolemaansa saakka 1864.

Sirén pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän alkeisopistosta 1869 ja hän suoritti teologian erotutkinnon Helsingin yliopistossa 1871. Hänet vihittiin papiksi samana vuonna. Sirén oli vt. kappalaisena Vårdössä 1871–1873, vt. kappalaisena Lumparlandissa 1873, virkavuosisaarnaajana Hammarlandissa 1873–1874 sekä pitäjänapulaisena Piikkiössä 1874–1877 ja vt. kappalaisena Kurussa 1877–1878. Viimeksi hän oli Viipurin yhdistetyn kaupunki- ja maaseurakunnan kappalaisena vuodesta 1878 kuolemaansa saakka.

Karl Gustaf Sirén meni naimisiin 1872 Turussa viinikaupan myyjänä toimineen Wilhelmina Margareta Sandellin kanssa. Neljästä lapsesta tunnetuin oli poliitikko ja kirjailija Yrjö Sirola.

Teoksia muokkaa

  • ”Kristillisyys maailmaan” sekä ”uskonto ja kansallisuus”. Tekjä, Wiipuri 1881
  • Sinettiä avattaessa : katsauksia Johanneksen ilmestyskirjaan, aikamme koettelemiseksi. Wiipuri 1896, 2. lisäpainos 1899
  • Laulujen laulu : kuvaelmia Korkiasta veisusta. Wiipuri 1899
  • Lemmityn tarina : kuvaus kristinuskon tuontiajalta Suomeen. Karjalan kirjakauppa, Sortavala 1904
  • Suomalaisen puolueen suhde kotimaiseen hallitukseen : Suomenmielisten kokous Viipurissa 28 p. Helmik. 1905. Viipuri 1905
  • Henkeä ja elämää kristillisyyteemme : profeetta Jesajan 58: 1-12 johdolla. WSOY 1913

Lähteet muokkaa