Kaptopriili
| |
| |
Kaptopriili
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (2S)-1-[(2S)-2-metyyli-3-sulfanyylipropanoyyli]pyrrolidiini-2-karboksyylihappo [1] | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | C09 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C9H15NO3S |
| Moolimassa | 217,29 g/mol |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 106 °C [3] |
| Liukoisuus veteen | n. 50 mg/ml[2] |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 70–75% |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 2 tuntia[4] |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
D(AU) |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Oraalinen |
Kaptopriili (C9H15NO3S) on angiotensiinikonvertaasientsyymin estäjä eli ACE-estäjä, jota käytetään verenpainetta alentavana lääkkeenä.
Synteesi ja kemialliset ominaisuudet muokkaa
Kaptopriilisynteesin lähtöaineena on metakryylihappo. Metakryylihapon ja vetyhalogenidin välisellä reaktiolla muodostuu halogenoitu karboksyylihappojohdannainen, josta tehdään tionyylikloridin avulla 2-metyylipropaonyylikloridin johdannainen. Tämä johdannainen reagoi proliinin kanssa ja muodostuneen yhdisteen enantiomeerit erotetaan. Puhdistetun yhdisteen annetaan reagoida ammoniumvetysulfidin kanssa, jolloin tuotteena muodostuu kaptopriiliä.[5]
Kaptopriilin kiderakenteen alkeiskoppi on ortorombinen ja yhdiste esiintyy erikoisessa antiplanaarisessa konformaatiossa. Kaptopriili liukenee kohtalaisesti veteen ja myös orgaanisiin liuottimiin. Vesiliuoksissa yhdiste esiintyy cis- ja trans-isomeereina. Näistä cis-muoto on hieman happamampi ja myös stabiilimpi emäksisemmissä olosuhteissa. Happamissa olosuhteissa trans-isomeeri on vakaampi. Trans-kaptopriilin heikompi happamuus johtuu karboksyyliryhmän vedyn ja amidoryhmän hapen välisestä vetysidoksesta.[2]
Käyttö muokkaa
Kaptopriiliä käytetään verenpainetaudin, sydämen vajaatoiminnan hoitoon ja sydänkohtauksen jälkeiseen hoitoon. Lisäksi yhdistettä käytetään diabetespotilailla ehkäisemään valtimosairauksien puhkeamista.[4][6][7]
Kaptopriili vaikuttaa muiden ACE-estäjien tavoin estämällä angiotensiini II:n synteeisä. Angiotensiini II nostaa verenpainetta supistamalla verisuonia.[8] Ihmisen elimistössä kaptopriili metaboloituu symmetriseksi disulfidikseen kaptopriilidisulfidiksi.[2]
Sivuvaikutukset muokkaa
Kaptopriili voi aiheuttaa makuaistin heikentymistä, pansytopeniaa, keuhkorakkuloiden tulehtumista, haimatulehduksen, agranulosytoosin tai luuydinlaman. Osan sivuvaikutuksista on arveltu johtuvan kaptopriilin tioliryhmästä. asetyylisalisyylihapon ja naloksonin yhteiskäytön on todettu haittaavan kaptopriilin verenpainetta alentavaa vaikutusta.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ Captopril – Substance Summary NCBI. Viitattu 26. heinäkuuta 2010.
- ↑ a b c György Szász, Zsuzsanna Budvári-Bárány: Pharmaceutical Chemistry of Antihypertensive Agents, s. 127–130. CRC Press, 1991. ISBN 9780849347245. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.7.2010). (englanniksi)
- ↑ Physical properties: Captopril NLM Viitattu 26.7.2010
- ↑ a b Ilkka Tikkanen: ACE:n estäjän vaikea valinta. Duodecim, 1993, 109. vsk, nro 20, s. 1805. Atikkelin verkkoversio. Viitattu 24.7.2010.
- ↑ Doo H. Nam, Choon S. Lee, Dewey D. Y. Ryu: An improved synthesis of captopril. Journal of Pharmaceutical Sciences, 1984, 73. vsk, nro 12, s. 1843–1844. Wiley InterScience. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b J. K. Aronson: Meyler's Side Effects of Cardiovascular Drugs, s. 87. Elsevier, 2009. ISBN 978-0-444-53268-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.7.2010). (englanniksi)
- ↑ Leena Mykkänen: Verenpainetaudin hoito aikuistyypin diabeetikoilla. Duodecim, 1999, 115. vsk, nro 10, s. 1147. Atikkelin verkkoversio. Viitattu 24.7.2010.
- ↑ Pauli Ylitalo: 36. Verenpainetaudin, angina pectoriksen ja sydämen vajaatoiminnan lääkehoito (PDF) Farmakologia ja Toksikologia. Medicina. Viitattu 6.10.2023.