Kansas–Nebraska Act

laki, jolla perustettiin Kansasin ja Nebraskan terriotoriot
(Ohjattu sivulta Kansas-Nebraska Act)

Kansas-Nebraska Act oli Yhdysvalloissa vuonna 1854 hyväksytty lainmuutos, joka antoi Kansasin ja Nebraskan alueille territorioaseman. Orjuusmyönteisen demokraattipuolueen Stephen Douglasin alulle panema lainmuutos hyväksyttiin presidentti Franklin Piercen tuella. Lainmuutos avasi Kansasin ja Nebraskan alueet uudisasukkaille ja mahdollisti rautateiden rakentamisen alueelle. Samalla uusien territorioiden suhtautuminen orjuuteen annettiin alueen asukkaiden päätettäväksi, mikä kumosi aiemman voimassa olleen Missourin kompromissin vuodelta 1820.

Kansas–Nebraska Act of 1854
Oikea nimi An Act to Organize the Territories of Nebraska and Kansas
Vaikutusalue  Yhdysvallat
Voimassa 30. toukokuuta 1854
Lainsäädäntö
Ehdottaja Stephen Douglas (DIL)
Yhdysvaltain kartta vuodelta 1856. Harmaalla orjuuden hyväksyneet osavaltiot, vaaleanpunaisella orjuuden kieltäneet osavaltiot ja vihreällä Yhdysvaltain territoriot, joista valkoisella on merkitty Kansasin territorio.

Päätös antaa orjuuskysymys alueen asukkaiden ratkaistavaksi koitui lopulta kohtalokkaaksi. Kun sekä orjuuden vastustajat että kannattajat ryntäsivät alueelle vain äänestääkseen orjuudesta, tilanne muuttui väkivaltaiseksi. Orjuuden kannattajien ja vastustajien kokoamat aseelliset ryhmät terrorisoivat aluetta neljän kuukauden ajan, ennen kuin alueelle saatiin liittovaltion joukkoja.

Poliittisesti laki oli valtava tappio Douglasille ja häntä tukeneella presidentti Franklin Piercelle. Yhdysvaltain tuleva presidentti, orjuutta vastustanut Abraham Lincoln onnistui käyttämään lakia hyvin edukseen.

Lain valmistelu ja hyväksyminen

muokkaa

Demokraattipoliitikko Stephen A. Douglas teki Kansas-Nebraska lakiehdotuksen 4. tammikuuta 1854. Lakiehdotuksessa Nebraskan territoriolle olisi myönnetty territorioasema, mikä olisi mahdollistanut koko Amerikan mantereen ylittävän rautatien valmistamisen. Rautatie olisi liittänyt erillään olleet Kalifornian ja Oregonin osavaltiot muuhun Yhdysvaltoihin. Orjuutta kannattaneen etelän kongressiedustajat kuitenkin vastustivat lakiehdotusta: vuonna 1820 hyväksytyn Missourin kompromissin mukaisesti Nebraskan osavaltiossa olisi tällöin kielletty orjien omistaminen. Saadakseen etelän tuen lakiehdotukselleen Douglas muokkasi ehdotustaan niin, että Nebraskan territoriosta irrotettaisiin erillinen Kansasin territorio ja kummankin territorion asukkaat saisivat itse päättää suhtautumisestaan orjuuteen. Kongressiedustajat olettivat, että pohjoisemman Nebraskan asukkaat kieltäisivät orjuuden, kun taas eteläisemmän Kansasin asukkaat sallisivat sen. Tämän ansiosta lakiehdotus sai sekä demokraattien että whiggien tuen.[1][2] Lakiehdotus hyväksyttiin presidentti Franklin Piercen tuella 3. toukokuuta 1854.[3]

Teksti

muokkaa

Seuraukset

muokkaa

Väkivaltaisuudet

muokkaa

Kansas-Nebraska Actin ongelmaksi muodostui se, että laki kumosi aiemman Missourin kompromissin, joka oli kieltänyt orjuuden Kansasin ja Nebraskan alueilla. Tämä aiheutti sen, että tuhannet orjuuden kannattajat ja vastustajat (niin kutsutut "rajaräyhääjät") muuttivat Kansasiin vain äänestääkseen kansanäänestyksessä maaliskuussa 1855. Kansas ajautui lopulta taistelukentäksi orjuuden kannattajien ja vastustajien välillä. Pienet aseelliset ryhmät taistelivat toisiaan vastaan erityisesti eteläisessä Kansasissa lähes neljän kuukauden ajan. Kun presidentti Pierce viivytteli liittovaltion joukkojen lähettämistä alueelle, tilanne räjähti myös Washingtonissa; toukokuussa 1856 Etelä-Carolinan edustaja pahoinpiteli orjuutta vastustaneen senaattori Charles Sumnerin senaatissa.[5][6] Vaikka alueen kuvernööriksi valittu John W. Geary sai lopulta liittovaltion joukkojen avulla suurimmat yhteenotot Kansasissa päättymään, nähtiin alueella pienempiä väkivallantekoja aina sisällissodan alkamiseen asti.[7]

Poliittiset muutokset

muokkaa

Koska Pierce oli tukenut pahasti epäonnistunutta lainmuutosta, ei häntä valittu enää uudelleen demokraattien presidenttiehdokkaaksi. Sen sijaan puolue asetti ehdokkaakseen James Buchananin, joka ei ollut ottanut Kansas-Nebraska Actiin kantaa puoleen eikä toiseen.[5][6] Koska Douglas oli mitätöinyt pitkään toimineen Missourin kompromissin, hänen suosionsa erityisesti pohjoisessa romahti. Kun Douglas yritti lain hyväksymisen jälkeen pitää puhetta Chicagossa, vihainen väkijoukko esti puheen kokonaan.[2]

Yhdysvaltain tulevalle presidentille, Abraham Lincolnille Kansas-Nebraska Actin epäonnistumisesta oli paljon hyötyä. 16. lokakuuta pitämässään puheessa Lincoln kritisoi lakia kovin sanoin, todeten muun muassa lakiehdotuksen syrjäyttäneen hyvin toimineet Northwest Ordinancen ja Missourin kompromissin (kumpikin laki määritteli tietyn rajan, jonka yläpuolella orjuus oli kielletty ja alapuolella sallittu). Lincolnin mielestä pelkästään tarkkaan laadittu laki estäisi orjuuden hyväksymisen. Lisäksi Lincoln nosti esille orjuuden moraalisuuden. Douglas käytti tummaihoisista puhuessaan termiä black man (suom. Musta mies), johon Lincoln puheessaan tarttui: "If the negro is a man, why then my ancient faith teaches me that `all men are created equal`" (suom. "Jos neekeri on mies, miksi ikivanha uskoni opettaa minulle että 'kaikki miehet on luotu tasavertaisiksi'". Huomioitavaa on, että Lincolnin käyttämä nimitys neekeri oli vielä tuolloin yleisesti hyväksytty).[2]

Lain seurauksena useat vanhoista orjavastaisista puolueista hajosivat ja tilalle syntyi uusi republikaaninen puolue.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. Kansas-Nebraska Act History. Viitattu 11.6.2012. (englanniksi)
  2. a b c R.D. Monroe, Ph.D.: The Kansas-Nebraska Act and the Rise of the Republican party, 1854-1856 Northern Illinois University. Viitattu 11.6.2012. (englanniksi)
  3. a b Kansas-Nebraska Act (1854) Ourdocuments.gov. Viitattu 11.6.2012. (englanniksi)
  4. Transcript of Kansas-Nebraska Act (1854) Ourdocuments.gov. Viitattu 11.6.2012. (englanniksi)
  5. a b Franklin Pierce History.com. Viitattu 6.6.2012. (englanniksi)
  6. a b James Buchanan History.com. Viitattu 6.6.2012. (englanniksi)
  7. Bleeding Kansas History. Viitattu 11.6.2012. (englanniksi)