Kansalaisareena
Kansalaisareena on Suomessa toimiva rekisteröity yhdistys. Se on vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka luo edellytyksiä vapaaehtoistoiminnan määrän lisäämiseksi ja laadun kehittämiseksi. Kansalaisareena parantaa suomalaisen vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta, monimuotoisuutta, innovatiivisuutta ja näkyvyyttä.
Tavoitteet ja jäsenet muokkaa
Kansalaisreenan strategiset tavoitteet vuosille 2019-2022:
- Vapaaehtoistoiminnan asema paranee poliittisessa päätöksenteossa
- Vapaaehtoistoiminta lisääntyy ja sen laatu paranee Suomessa
- Vapaaehtoistoiminta on tunnettua ja houkuttelevaa
- Vapaaehtoistoiminnan käytänteet paranevat.[1]
Kansalaisareenan jäsenyhteisöt edustavat lähes kaikkia vapaaehtoistoiminnan eri toimialoja. Niitä yhdistää mielenkiinto vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen ja vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallisen merkittävyyden kasvattamiseen. Kansalaisreenalle on yli 133 jäsenyhteisöä, joissa toimii jäseninä ja vapaaehtoisina yhteensä 1,7 miljoonaa henkilöä.
Historia muokkaa
Kansalaisareena perustettiin vuonna 1993. Perustamisen taustalla olivat 1990-luvun alun lama, kasvanut työttömyys ja hyvinvointipalvelujen heikkeneminen. Yhteiskunnallisten muutosten keskellä nähtiin tarvetta kehittää kansalaisten vapaaehtois- ja oma-aputoimintaa sekä lisätä kansalaistoiminnan omaehtoisuutta. Kansalaisareena perustettiin sitoutumattomaksi vapaaehtoisen ja oma-aloitteisen toiminnan yhteistyöfoorumiksi.[2]
Kansalaisareenan palveluasema avattiin RAY:n avustuksella vuonna 1996. Kolmivuotinen Mikä hätänä? -projekti (1998−2000) pyrki saamaan tietoa kansalaisten avuntarpeesta lamavuosien jälkeen sekä rakentamaan kansalaislähtöistä yhteiskuntaa. Kansalaisareena käynnisti vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkotoiminnan 2002 Helsingissä ja perusti 2010-luvulla valikkoryhmiä eri puolille Suomea.[3]
Vuonna 2009 eduskuntaan perustettiin Kansalaisareenan aloitteesta vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä. Tukiryhmässä on jäseniä kaikista eduskuntapuolueista. Kansalaisareena toimii tukiryhmän sihteerinä.[3]
Vuosi 2011 oli Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi, jonka seurauksena syntynyt toimenpideohjelma Policy Agenda for Volunteering in Europe 2011 on ollut perustana Kansalaisareenan toimintastrategialle ja vaikuttamistyölle.[3]
Toimintamuodot muokkaa
Kansalaisareenan tavoitteena on olla keskeinen yhteiskunnallinen vapaaehtoistoiminnan vaikuttaja, joka edistää vapaaehtoistoiminnan ja -toimijoiden asemaa ja poistaa esteitä vaikuttaen eri verkostoissa sekä poliittisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Kansalaisareeana tekee lainsäädännön selkiyttämiseksi yhteistyötä Eduskunnan tukiryhmän, valtioneuvoston asettaman Kansalaisyhteiskunnan neuvottelukunnan sekä järjestökentän kanssa.
Kansalaisreena vaikuttaa lainsäädäntöhankkeisiin ja muihin vapaaehtoistoimintaa ja kansalaistoimintaa sivuaviin valtakunnallisiin hankkeisiin ja ohjelmiin sekä antaa ajankohtaisiin lakiesityksiin lausuntoja jäsenjärjestöjen ja -yhteisöjen kanssa. Kansalaisareena tuottaa myös tietoa vapaaehtoistoiminnan tilasta, vaikuttavuudesta ja hyvistä käytännöistä sekä julkaisee oppaita verkkosivuillaan. Tavoitteena on lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Valikkoverkosto on vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valtakunnallinen verkosto. Se koostuu alueellisista ryhmistä, joihin kuuluu yhteensä noin 1300 järjestöjen, kuntien, sairaanhoitopiirien, seurakuntien ja yritysten vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria, sekä koordinoivassa roolissa toimivaa vapaaehtoista. Verkosto järjestää vuosittain useita koulutusseminaareja/webinaareja, jakaa niiden materiaaleja laajasti sekä julkaisee oppaan Valikkoverkoston julkaisusarjassa.
Kansalaisareenan järjestämiä tapahtumia ja kampanjoita ovat Vuoden vapaaehtoinen,[4] kansainvälisen vertaistuen päivä[5] sekä YK:n Kansainvälisen vapaaehtoisten päivä,[6] jolloin Kansalaisareena palkitsee vuoden vapaaehtoisen.
Kansalaisareenan, Opintokeskus Siviksen ja Kirkkohallituksen vuonna 2021 Taloustutkimuksella teettämä tutkimus suomalaisten tekemästä vapaaehtoistyöstä kertoo vapaaehtoistoiminnan säilyttäneen tärkeän asemansa.[7] Kansalaisareenen verkkosivuille on koottu usein kysytyt kysymykset vapaaehtoistyöstä tutkimusten ja tilastojen perusteella.
Vapaaehtoistyö.fi -palvelusta löytää laaja-alaisesti erilaisia vapaaehtoistyön tehtäviä. Alustaa kehitetään Kirkkopalvelut ry:n kanssa vuosien 2020-2022 aikana hankkeessa Vapaaehtoistyön edistäminen digialustan avulla. Tavoitteena on, että yhä useampi ihminen löytää vapaaehtoistoiminnan pariin Vapaaehtoistyö.fi-palvelun kautta, ja että käyttäjät löytävät aiempaa monipuolisemman vapaaehtoistehtävien tarjonnan yhdistetyltä verkkoalustalta.
Vuosien 2021-2023 aikana valtakunnallinen hanke JEP – Nuorten näköinen vapaaehtoistoiminta pyrkii lisäämään alle 18-vuotiaiden osallistumista vapaaehtoistoimintaan kehittämällä yhdessä nuorten sekä vapaaehtoistoiminnan tarjoajien kanssa nuoria houkuttelevaa, helposti lähestyttävää ja aidosti osallistavaa vapaaehtoistoimintaa.
Yhteistyö muokkaa
Kansalaisareena on sektorirajat ylittävä toimija, joka edistää alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä verkostoitumista, yhteistyötä ja uusia kehittämiskumppanuuksia vapaaehtois- ja vertaistoiminnan sekä omaehtoisen toiminnan alueilla. Kansalaisareenan jäsenyhteisöjä ovat muun muassa Allergia-, iho- ja astmaliitto, EHYT, Kirkkopalvelut, Kuurojen liitto, Marttaliitto, Moniheli, Näkövammaisten liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Palloliitto.
Kansalaisareena tuo asiantuntijuuttaan vapaaehtoistoiminnan kehittämis- ja tutkimushankkeisiin ja -työryhmiin ja on mukana tutkimus- ja opinnäyteyhteistyössä eri oppilaitosten kanssa.
Kansalaisareena on European Volunteer Centre CEV:n, European Self-Help Experts -verkoston sekä Global Network of National Volunteer Centers -verkoston jäsen.
Kansalaisareenan rahoittaja on ollut STEA.
Lehti muokkaa
Vapaaehtoistoiminnan verkostolle suunnattu aikakauslehti Areena ilmestyi 1993−2006. Nettilehti VerkkoAreena on ilmestynyt vuodesta 2008 alkaen.
Lähteet muokkaa
- ↑ Kansalaisareena ry: strategia 2019-2022 Kansalaisareena. Viitattu 19.11.2021.
- ↑ Tietoa meistä: Tarina Kansalaisareena. Viitattu 19.11.2021.
- ↑ a b c Kansalaisareenan tarina Kansalaisareena. Viitattu 19.11.2021.
- ↑ Vuoden vapaaehtoinen kansalaisareena.fi.
- ↑ Kansainvälinen vertaistuen päivä Kansalaisareena. Viitattu 17.10.2021.
- ↑ Vapaaehtoisten päivä Kansalaisareena. Viitattu 17.10.2021.
- ↑ Tutkimukset ja selvitykset Kansalaisareena. Viitattu 17.10.2021.