Wikipedia

Kankainen (Toivakka)

kylä Toivakassa

Kankainen on kylä Toivakan kunnan koillisosassa Laukaan ja Kangasniemen rajalla. Lähimmät kylät ovat Ruuhimäki lännessä sekä Laukaan Hoho pohjoisessa.[1] Kylässä on noin 240 asukasta, ja sen asutus sijaitsee osittain valtatien 13 varrella.[2] Asutus on pääosin keskittynyt peltoaukeiden keskelle tai ympärille, mutta kylässä on myös jonkin verran tiiviimpää omakotiasutusta.[3]

Kankainen

Kankainen

Koordinaatit: 62.1907°N, 26.2616°E

Valtio Suomi
Maakunta Keski-Suomi
Kunta Toivakka
Postinumero 41410


















Kankainen on ollut yksi Toivakan rekisterikylistä, johon on myös kuulunut osa Ruuhimäestä.[4][5] Kankaisten kantatalo perustettiin vuonna 1552, ollen näin ensimmäinen talo nykyisen Toivakan kunnan alueella.[6]

Kankainen on kirkonkylän ohella ainut kylä kunnassa, jossa toimii oma peruskoulu. Kankaisten kyläkoulu opettaa vuosiluokkia 1–6, ja osa oppilaista tulee Kangasniemen puolelta.[7]

Maantiede

muokkaa

Kankainen sijaitsee Toivakan kunnan koillisosassa ja rajoittuu pohjoisessa Laukaaseen sekä idässä Kangasniemeen. Myös Toivakan ja Hankasalmen lyhyt yhteinen raja kulkee Kankaisten läheltä.[1] Kankainen on ollut rekisterikylä, johon on kuulunut varsinaisen Kankaisten lisäksi myös osa Ruuhimäen asutuskylästä, jonka asutus sijaitsee virallisten Kankaisten ja Toivakan kylien rajamailla.[5]

Kankaisten seutu on alavaa ja maalajiltaan Ruuhimäen moreenimaihin verrattuna viljelyyn sopivampaa savimaata sekä muuta hienojakoista ainesta, minkä vuoksi kylässä on Ruuhimäkeen verrattuna nykyäänkin enemmän peltomaata.[8] Näiden peltojen ympärillä sekä niiden keskellä olevilla kukkuloilla sijaitsee suurin osa kylän vanhoista tilakeskuksista. 1980-luvulta lähtien kylään on alkanut syntyä myös tiheämpää omakotiasutusta metsäteiden varsille, etenkin Myllyntien ja Punaisentorintien lähettyville.[3][9]

Metsät alueella ovat suurimmaksi osaksi kuusivaltaista talousmetsää, eikä kylän keskusalueella ole juurikaan järviä tai luonnontilaisia soita. Huomattavin vesistö on kylän läpi virtaava Lapinjoki, joka alkaa Hautajärvestä ja laskee Lapinjärveen.[8] Viralliseen kylään on tosin kuulunut myös suurempia järviä etelämpänä, kuten Leppänen ja Iso-Kankainen,[5] mutta kyläseura ei lue näitä kylän alueeseen kuuluvaksi.[10]

Historiaa

muokkaa
 
Ilmakuva Leppäsestä.

Ennen pysyvän asutuksen syntymistä 1500-luvun keskivaiheilla Kankaisten seutu oli asumatonta erämaata. Vuoden 1552 erämaiden tarkastuksen mukaan alueella oli kaksi Kangasjärveksi kutsuttua hauholaisten eräomistusta, joista toisen omisti Olavi Jussinpoika Eteläisistä ja toisen Antti Heikinpoika Hahkialasta. Hämeen ja Savon välinen raja ei tuohon aikaan ollut vielä tarkka, minkä vuoksi myös kangasniemeläisillä Ikosen ja Kekkosen suvuilla oli alueella omistuksia. Samana vuonna alueella oli jo ensimmäinen uudisasukas, Pekka Manninen, joka perusti talonsa Eteläisten erämaalle Leppäsen ja Iso-Kankaisen väliselle kannakselle. Kankaisten talo kuului vuonna 1564 perustetun Huikon talon kanssa samaan jakokuntaan.[11] Mannisen perustama uudistalo on vanhin tunnettu talo nykyisen Toivakan kunnan alueella.[6]

Viralliset kylien rajat eivät olleet vielä vakiintuneita 1500-luvulla, ja vanhoista erämaista muodostetut uudiskylät olivat lähinnä viranomaisten muodostamia kokonaisuuksia eivätkä varsinaisia kyläyhteisöjä. Vuonna 1579 Kankaisten talo luettiin yhdessä Huikon, Toivakan, Heiskan ja Oksalan (myöhemmän Savion[12]) talojen kanssa osaksi Leppäpohjan kylää. Kylä jäi kuitenkin lyhytikäiseksi ja viimeistään 1600-luvun alkupuolella Kankainen vakiintui Leppäveden kylän osaksi.[13] Kirkollisesti Leppävesi kuului alkuvuosinaan Rautalampiin ja sittemmin siitä erotettuun Laukaaseen, joka oli ainakin Rautalammin alainen kappeliseurakunta vuodesta 1593 ja viimeistään vuonna 1627 itsenäinen kirkkoherrakunta.[14]

1600-luvun aikana Kankaisten talo autioitui neljä kertaa, ensimmäisen kerran 1620-luvulla, jolloin Leinosen suku joutui lähtemään talosta. Vuosisadan loppupuolella, vuonna 1698, Kankaisista tuli Sysmän komppanian sotilasvirkatalo, jonne asetettiin lampuoti. Kantatalosta erotettiin 1700-luvulla kaksi uutta lampuotitilaa, ensimmäinen vuonna 1753 ja toinen vuonna 1772.[15]

Leppäveden kylä jaettiin neljään osaan vuonna 1829, jolloin syntyivät Kankaisten, Toivakan ja Oravasaaren rekisterikylät.[16] Kankaisten kylää ei muodostettu koko Kankaisten jakokunnasta vaan ainoastaan sotilasvirkatalosta sekä vuonna 1798 perustetusta, kahtia jakautuneesta Ruuhimäen uudistilasta, kun taas Ison- ja Vähän-Huikon talot liitettiin Toivakan kylään. Isojako kylässä toteutettiin vasta vuosina 1829–1830, vaikka jakokunnan maat olikin kartoitettu toimituksia varten ensimmäisen kerran jo vuonna 1788. Vuonna 1849 kylän liikamaille perustettiin Pöllykankaan ja Taulun eli Hautajärven uudistilat. Kaikkien jakotoimitusten jälkeen lopuista liikamaista muodostettiin Kankaisten valtionpuisto.[17]

Lokakuussa 1901 tehtiin päätös perustaa Toivakan seurakunta, johon Kankaisten kylä ja lähellä olevat kruununtorpat siirrettiin Laukaasta. Seurakunta ei kuitenkaan alkanut toimia itsenäisesti heti, vaan vasta vuoden 1909 toukokuussa.[18] Toivakan kunnallishallinto aloitti toimintansa vuonna 1910.[19]

Uusia taloja kylään alkoi syntyä 1900-luvun alkupuolella valtiolle kuuluneen sotilasvirkatalon sekä Taulun ja Pöllykankaan maille. Vuonna 1928 sotilasvirkatalon maille perustettiin Koivulan talo, kun taas Pöllykankaan ja Taulun alaiset torpat erotettiin itsenäisiksi. Lisää asutustiloja syntyi vielä vuonna 1937, mukaan luettuna nykyinen Ranta-Kankaisten talo.[20] Kylän tihein asutuskeskittymä Myllyntien ja Punaisentorintien varsille alkoi muodostua vasta 1980-luvulla.[3]

Elinkeinot

muokkaa

Kankaisten pääasiallinen elinkeino on maatalous, vaikka toimivien maatilojen määrä onkin vähentynyt.[21] Suurin osa tiloista on viljelytiloja, karjatiloja kylässä on vain yksi.[22] Maatalouden laajempi koneellistuminen alkoi vuonna 1951, jolloin useat Kankaisten ja Hohon pientilalliset perustivat osakeyhtiön ja hankkivat yhteisen traktorin sekä muun muassa auran ja äkeen.[22] Vaikka pientilojen määrä alkoi vähentyä 1970-luvulla maatalouden koneellistuessa, autioitumista ovat lieventäneet lyhyet työmatkat Jyväskylään ja Lievestuoreelle.[9]

Metsätalouden kehittymiseen Toivakan alueella vaikutti jo vuonna 1819 perustettu Haapakosken (Vaajakosken) saha, mutta laajemmin sen merkitys alkoi kasvaa vuosisadan loppupuolella, kun höyrysahojen perustaminen sallittiin vuonna 1857. Kylän seudulta tukkipuuta saatiin etenkin Kankaisten kruununmetsästä, josta puut uitettiin pääosin Leppävedelle tai Leivonmäen suuntaan, mutta myös pienempiä vesistöjä kuten Lapinjokea on käytetty uittoväylinä. Metsätalouden merkityksen kasvu vaikutti kylään myös siten, että maan raivaaminen torppia tai uudistiloja varten muuttui harvinaisemmaksi. Tämä johti maattoman väestön osuuden kasvuun koko Toivakan alueella, tosin savotat ja uitot työllistivät heitä laajalti vielä 1950-luvulle saakka.[23]

Teollisuus

muokkaa

Lapinjoen varrella on toiminut jo 1800-luvulta lähtien Vuorikosken mylly, jota ovat kankaalaisten ohella käyttäneet myös ruuhimäkeläiset sekä jotkut kangasniemeläiset. Myllyn tarkasta perustamisajasta ei ole tietoa. Vuonna 1934 silloinen mylläri Anselmi Oksanen, joka oli aiemmin tutustunut sähkömyllyihin Vaajakosken tehtailla työskennellessään, kunnosti myllyä ja rakensi sinne generaattorin. Tuotetulla sähköllä pystyttiin pyörittämään itse myllyn lisäksi myös pärehöylää ja puimakonetta. Myllyn rakennelmat ovat säilyneet hyvässä kunnossa ja nykyään vapaa-ajan asuntona käytettyä tupaa on kunnostettu viimeksi 2000-luvun alkupuolella.[24]

Palvelut

muokkaa

Kankaisilla on toiminut aikoinaan kolme kauppaa, joista kaikki lopettivat toimintansa 1970-luvulla. Taulun talolla sijainnut kauppa on toiminut myös postiasemana.[9] Taulun postipysäkki perustettiin vuonna 1935 ja muutettiin pian I-luokan postiasemaksi. Lisäksi vuonna 1959 Kankaisille perustettiin II-luokan postiasema, joskin se muutettiin I-luokan asemaksi vuonna 1966. Kumpikin asema oli toiminnassa vielä vuonna 1985, jolloin myös päätettiin Toivakan postin siirrosta Jyväskylän postin alaisuuteen seuraavan vuoden aikana.[25] Taulussa toimii nykyään majoitus- ja ravintolapalveluiden tarjoaja, Taulun kartano.[26]

Koulu

muokkaa

Kankaisilla toimii oma peruskoulu vuosiluokille 1–6, jossa käy oppilaita myös Ruuhimäen ja Kangasniemen Makkolan kylistä.[27] Se on toinen kahdesta nykyisestä peruskoulusta kunnan alueella kirkonkylässä sijaitsevan Toivakan koulukeskuksen ohella.[7]

Kankaisten koulupiiri perustettiin vuonna 1900, mutta kansakoulu aloitti toimintansa Taulun talossa vasta vuonna 1906. Kankaisten kansakoulun ensimmäinen päärakennus valmistui Ruuhimäelle vuonna 1910.[28] Vuoden 1921 piirijakoehdotuksessa suunniteltiin uuden Lapin koulupiirin perustamista varsinaisen Kankaisten alueelle. Uuden koulun toiminta alkoi elokuussa 1922 Saaren kruununtorpan tiloissa ja alkuperäinen Kankaisten koulu nimettiin kankaalaisten pyynnöstä Ruuhimäen kouluksi. Koulurakennus valmistui syyskuun 27. päivänä 1936. Piirissä toimi pelkkä yläkoulu vuoteen 1947 asti, jolloin myös alakoulu aloitti toimintansa.[29]

Toivakan kansakoulut muutettiin peruskouluiksi vuonna 1972.[30] Ruuhimäen päiväkoti siirtyi Kankaisten koulun yhteyteen vuonna 2018.[31] Nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 2019.[27]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Kankainen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 3.11.2024.
  2. ↑ Etusivu - Kankaisten kylä kankaistenkyla.fi. Kankaisten kyläseura ry. Viitattu 3.11.2024.
  3. ↑ a b c Kervinen & Järvinen, s. 31.
  4. ↑ Historia - Ruuhimäki ruuhimaki.fi. Ruuhimäki-seura. Viitattu 3.11.2024.
  5. ↑ a b c Peruskartta 1:20 000. 3212 10 Huikko. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 3.11.2024)
  6. ↑ a b Nina Könönen: Toivakan rantaosayleiskaavan rakennusselvitys (s. 12) toivakka.fi. 19.6.2023. Toivakan kunta. Viitattu 3.11.2024.
  7. ↑ a b Koulut - Toivakka.fi toivakka.fi. Toivakan kunta. Viitattu 3.11.2024.
  8. ↑ a b Kervinen & Järvinen, s. 25–26.
  9. ↑ a b c Kervinen & Järvinen, s. 35.
  10. ↑ Luontokohteet – Tietoa kylästä - Kankaisten kylä (Varsinaisesti kylän alueella ei ole muita vesistöjä kuin Hautajärvi, ... mutta heti rajojen tuntumassa sijaitsevat Iso-Kankainen, Leppänen sekä Lapinjärvi.) kankaistenkyla.fi. Kankaisten kyläseura ry. Viitattu 4.11.2024.
  11. ↑ Berndtson 1983, s. 100–101.
  12. ↑ Berndtson 1983, s. 217.
  13. ↑ Berndtson 1983, s. 126–127.
  14. ↑ Berndtson 1983, s. 204–206.
  15. ↑ Berndtson 1983, s. 213.
  16. ↑ Berndtson et al. 1986, s. 35.
  17. ↑ Berndtson et al. 1986, s. 89–91.
  18. ↑ Kuokkanen 1993, s. 332–333.
  19. ↑ Kuokkanen 1993, s. 383.
  20. ↑ Kuokkanen 1993, s. 54–55.
  21. ↑ Kervinen & Järvinen, s. 23–24.
  22. ↑ a b Tietoa kylästä - Kankaisten kylä kankaistenkyla.fi. Kankaisten kyläseura ry. Viitattu 3.11.2024.
  23. ↑ Kervinen 2018, s. 10.
  24. ↑ Kervinen 2018, s. 112–113.
  25. ↑ Kuokkanen 1993, s. 310.
  26. ↑ Kervinen & Järvinen, s. 21.
  27. ↑ a b Palvelut - Kankaisten kylä kankaistenkyla.fi. Kankaisten kyläseura ry. Viitattu 3.11.2024.
  28. ↑ Kuokkanen 1993, s. 456.
  29. ↑ Kuokkanen 1993, s. 463–464.
  30. ↑ Kuokkanen 1993, s. 487.
  31. ↑ Kervinen & Järvinen, s. 92.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kankainen_(Toivakka)&oldid=22874464”