Lievestuore

taajama Laukaan kunnassa

Lievestuore on taajama Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Lievestuore sijaitsee Laukaan kunnan eteläosassa, valtatie 9:n (E63) varrella ja Lievestuoreenjärven rannalla. Taajama on Laukaan kolmanneksi suurin ja ensimmäiseksi teollistunut taajama.[1] Asukkaita Lievestuoreella oli vuoden 2016 lopussa 2 505.[2] Kaupallisesti alue kuuluu Jyväskylän markkina-alueeseen ja valtaosa varsinkin erikoiskaupan asioinneista suuntautuu Jyväskylään[3].

Lievestuore
Kartta
Lievestuore

62°15′47″N, 26°12′14″E

Kunta: Laukaa
Maakunta: Keski-Suomen Maakunta
Seutukunta Jyväskylän Seutukunta
Hallinnollinen Keskus Laukaa Kirkonkylä
Maantiede
Kokonaispinta-ala 7,1 km²
Väestö
Väkiluku (2016) 2 505
Väestötiheys 331,3 as./km²
Muuta
Postinumero 41400

https://www.lievestuore.fi/

Lievestuoreen suurin työnantaja on Senop Oy Lievestuoreen toimipiste, joka työllistää vajaat 200 henkeä. Alueella toimi aikaisemmin puolustusvoimien Lievestuoreen varikko, joka lopetti toimintansa vuonna 2007.

Historiaa muokkaa

Sellutehdas muokkaa

Lievestuoreen selluloosatehdas (aik. sulfaattiselluloosatehdas) oli toiminnassa vuosina 1927–1985, aluksi nimellä Haarlan Selluloosayhtiö (1927–1967) ja myöhemmin Keski-Suomen Selluloosa Oy (1971–1985). Tehdas oli toiminta-aikanaan Laukaan suurimpia työnantajia. Tehdas valmisti aluksi sulfaattiselluloosaa, kunnes 1950-luvulla siirryttiin sulfiittiselluloosan tuottamiseen. Tamperelainen liikemies Rafael Haarla perusti tehtaan Lievestuoreelle 1927, koska alueelta oli saatavissa raakapuuta, joka voitiin uittaa edullisesti tehtaalle. Lievestuoreen kautta kulki myös 1918 valmistunut Jyväskylä–Pieksämäki-rata.[4]

Lipeälampi muokkaa

Lievestuore muistetaan haisevasta Lipeälammestaan, johon 1920–1980-luvuilla toiminut Lievestuoreen sellutehdas laski jätteensä. Lampea on 1990- ja 2000-luvuilla puhdistettu, eikä nykyinen maapohja enää sanottavasti haise. Itse tehtaasta on nykyisin jäljellä enää vain perustusten jäänteitä. "Lievestuoreen Liisa" oli Irwin Goodmanin esittämä hittikappale vuodelta 1971. Siinä kerrotaan myös Lipeälammen aiheuttamista hajuhaitoista.

Kansalaisopisto ja yhteiskoulu muokkaa

Sellutehtailija Haarla tuki voimakkaasti kylän sivistyspyrkimyksiä. Vuonna 1946 perustettiin Lievestuoreen kansalaisopisto, joka toimi osana setlementtiliikettä. Ohjelmassa oli aluksi ammatillisia aineita ja vieraita kieliä. Opisto sai 1961 Haarlalta oman toimitilan. Lievestuoreen yhteiskoulu oli perustamisvuonnaan 1948 Laukaan ensimmäinen oppikoulu.[5]

Liikenneyhteydet muokkaa

 
Lievestuoreen entinen juna-asema

Lievestuore on valtateiden 9, 13 ja 23 varrella, vaikkakaan valtatietä ei kulje itse taajaman läpi. Alueella kulkee runsaasti linja-autoja. Jyväskylän keskustaan on matkaa noin 25 km ja Laukaan keskustataajamaan 30 km.

Lievestuoreen rautatieasema aivan taajaman keskellä on yksi rataosan Jyväskylä–Pieksämäki asemista. Liikennepaikka sijaitsee 24,8 kilometrin päässä Jyväskylästä. Kesällä 2014 matkustajajunat lakkasivat pysähtymästä Lievestuoreella. Aiemmin asemalta oli lopetettu lipunmyynti ja asemarakennus siirtynyt yksityisomistukseen.[6]

Lievestuoreen Kisa muokkaa

 
Sylvi Saimo
Pääartikkeli: Lievestuoreen Kisa

Lievestuoretta edustaa urheiluseura nimeltään Lievestuoreen Kisa. Vuodesta 1927 toimineen urheiluseura Kisan toimintaa pyörittävät viisi lajijaostoa: hiihto- ja suunnistus-, pesäpallo-, jääurheilu-, lentopallo- ja yleisurheilujaostot. Pesäpallolla on pitkä historia seurassa. Tällä hetkellä Kisan lippulaivana toimii miesten pesäpallojoukkue, joka pelaa miesten Ykköspesistä. Seuran kuuluisin jäsen on ollut olympiavoittaja ja kansanedustaja Sylvi Saimo, joka asui Hohon kylässä.

Nokkakiven huvipuisto muokkaa

Pääartikkeli: Nokkakiven huvipuisto

Lievestuoreella toimii kesäisin myös Nokkakiven huvipuisto, joka avattiin vuonna 2007.[7] Nokkakivessä on laitteita ja tekemistä kaikenikäisille.[8] Puistoon on ilmainen pääsy ja sen laitteisiin pääsee ostamalla rannekkeen.

Moottoriurheilu muokkaa

Lievestuore on tunnettu myös moottoriurheilusta. Kylän pohjoispuolella sijaitsee suuri moottoriurheilulle kaavoitettu[9] alue, jolla toimii esimerkiksi Ruuhimäki Circuit -kartingrata[10] sekä Keski-Suomen Moottorikerhon[11] ylläpitämät motocross- ja enduro-radat. Alue toimii myös Suomen MM-rallin Ruuhimäen erikoiskokeen maalialueena.

Muuta muokkaa

Kuntalaisten keskuudessa kylää kutsutaan myös nimellä Liepee, joka taipuu adessiivissa Liepeellä. Asukkaita kutsutaan liepeeläisiksi tai lievestuoreelaisiksi.

Kuvia muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Lievestuoreen taajama, Jyväskylän seutu jyvaskylanseutu.fi. Arkistoitu 19.6.2018. Viitattu 27.4.2019.
  2. Laukaan kunta: Laukaa Talousarvio 2018 Laukaa kunta. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
  3. RAMBOLL: Lievestuore, Laukaa, Markkina-Analyysi 9.11.2016. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
  4. Kauppinen, Arto: Piirteitä Laukaan elinkeinoista 1800-luvulta alkaen, s. 100–101. Teoksessa Kohisevien koskien Laukaa, (toim.) Helena Hänninen. Jyväskylä: Laukaan kunta, 1993. ISBN 952-90-4717-7.
  5. Kananen, Taimi - Hänninen, Helena: Ylhäisempää opinkäyntiä ja muuta kansansivistystä, s. 138–143. Teoksessa Kohisevien koskien Laukaa, (toim.) Helena Hänninen. Jyväskylä: Laukaan kunta, 1993. ISBN 952-90-4717-7.
  6. Katja Boxberg HS: VR sulkee Haukivuoren ja Lievestuoreen asemat Helsingin Sanomat. 25.4.2014. Viitattu 25.3.2023.
  7. Nokkakiven huvipuiston tarina nokkakivi.fi. Arkistoitu 7.6.2022.
  8. Nokkakivi nokkakivi.fi. Arkistoitu 28.12.2019.
  9. Kes­ki-Suo­men liit­to: Keski-Suomen maakuntakaava, kaavakartta (PDF) keskisuomi.fi. Viitattu 27.9.2020.
  10. Ruuhimäki Circuit – 1240 metriä täynnä toimintaa mikrorata.fi. Viitattu 27.9.2020.
  11. Etusivu | Keski-Suomen Moottorikerho ry www.k-smk.fi. Viitattu 27.9.2020.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lievestuore.