Kangerlussuaqin lentoasema
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
Kangerlussuaqin lentoasema (IATA: SFJ, ICAO: BGSF), tunnetaan myös nimellä Søndre Strømfjordin lentoasema, sijaitsee Kangerlussuaqissa, Grönlannissa. Se on Grönlannin ainoa suurille matkustajakoneille riittävän suuri siviililentoasema. Lentoasemalta lähtee pääosa Air Greenlandin kansainvälisistä lennoista, koska siellä kiitotien pituus on lähes kolme kilometriä.
| Kangerlussuaqin lentoasema | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
.JPG) |
|||||||||
| IATA-koodi | SFJ | ||||||||
| ICAO-koodi | BGSF | ||||||||
| Sijainti | Kangerlussuaq | ||||||||
| Koordinaatit | |||||||||
| Tyyppi | Julkinen | ||||||||
| Ylläpitäjä | Greenlandic Airports Administration | ||||||||
| Valmistumisvuosi | 1943 | ||||||||
| Korkeus | 50 m | ||||||||
| Liikenneyhteydet | |||||||||
| Tärkein keskus ja etäisyys | Kangerlussuaq | ||||||||
| Kiitotie | |||||||||
|
|||||||||
Kangerlussuaq sijaitsee syvällä samannimisen 160 kilometriä pitkän vuonon pohjukassa, jossa tuulien vaikutus on pienempi. Lentokenttä rakennettiin alun perin 1941 amerikkalaiseksi lentotukikohdaksi nimeltä ”Blue West 8”. Se menetti myöhemmin merkityksensä ja luovutettiin Grönlannin itsehallinnolle 1990-luvulla.
IlmastostaMuokkaa
Søndre Strømfjordin vuonon sisempi osa tunnetaan kasvimaantieteessä arktisena aroalueena[1], jossa on kesällä lämmintä ja varsinkin talvella sataa harvinaisen vähän. Yleensä tuulee koillisesta jäätiköltä, ja jäätikköiset vuoret kuten Sukkertoppen estävät monesti kosteiden satavien ilmavirtausten tulon vuonon pohjukkaan[2]. Vuonon pohjukassa on kesällä lämpimämpää, talvella kylmempää ja kuivempaa kuin rannikolla esimerkiksi Maniitsoqissa tai Sisimiutissa. Tammikuun keskilämpö on −19 °C, heinäkuun 11 °C, vuoden sademäärä 129 mm[3]. Vuoden keskilämpö on −5,9 °C[3]. Maa jäätyy 255 päivänä[2]. Lumen syvyys tammikuussa keskimäärin 11 cm[4] niukkasateiden talven takia. Maaliskuussakin lunta on vain 13 cm[2]. Vaikka lunta on vähän, sitä saattaa olla kesälläkin. Sumu on melko harvinaista, toisin kuin rannikolla. Yleensä tuuli on luokkaa 3,6 m/s, mutta joskus vuoden kuluessa on puuskaisia myrskyjä[2].
Kangerlussuaqin kuiva alue kattaa Kangerlussuawin ja kaikki sen pohjoispuolella olevat pitkät vuonot, muttei enää Christianehåbin eteläpuolista rannikkoa. Heinäkuussa 10-15, kun rannikolla 5-10. Tammikuussa 15-20, kun rannikolla 15-10. Sademäärä 100-200 mm, aivan pohjoisessa rannikolla 200-300, mutta muualla rannikolla 300-400. [5].
Alueen kasvillisuusMuokkaa
.JPG)
Suurin osa Kangerlussuaqin vuonon kasvistosta on melko tyypillistä variksenmarjan, vaivaiskoivun, vaivaispajun jne luonnehtimaa pensastundraa[2]. Kangerlussuaqin kasvillisuutta on tutkittu paljon muun muassa siksi, että alue on harvinaisen vähäsateinen ja lämmin. Grönlannin vähäsateisten alueiden kasvillisuus on vaivaiskoivua, varpuja[6] on toisten mielestä keskiarktista, toisten ala-arktista. Kesälämpötila viittaa jälkimmäiseen. Länsi-Grönlannin sisämaassa Godthåbvuonon ja Kangerlussuaqin kärjessä on subarktista, koska heinäkuussa on noin 10 °C [7]. Kangerlussuaqin vuonossa luultavasti kuiva ilmasto estää puutiheikköjen synnyn[8]. Lumen syvyyden perusteella tundrakasvillisuus jaetaan vaivaiskoivua, vaivaispajua ja tunturisaraketta kasvaviin alueisiin[9].
Lössipitoinen maaperä luo monin paikoin neutraalin maan[10], jossa pH on 6-8[2]. Tämä luo hyvät edellytykset myskihärän ja peuran syömien heinien, ruohojen ja sarojen kasvulle. Etelään päin viettävillä ohutlössisillä kasvaa tunturisaraketta Kobresia myosuroides ja saraa Carex supina. Lisäksi ruohoja Calamagrostis purpurascens, Poa glauca ja muita[2]. Kangerlussuaqin erikoisuus arktiseksi alueeksi on myös suolajärvet, joiden ympärillä kasvaa suolasorsimoita[11].
Kangerlussuaqin sisämaa-alueen etelärinteillä subarktista kasvillisuutta[7]. Alueen kasvillisuus muistuttaa Yukonin ja Kalliovuorten vuoristokasvillisuutta[12]
Arktiksessa harvinaisia suolajärviä[7] on Kangerlussuaqin vuonon sisimpien haarojen kärkien lähellä. Suolajärvien lähellä on suolainen, alkalinen maaperä, jossa kasvaa mm suolaorsimoa Puccinellia deschamspides:ia[13], Plantago maritima, Gentiana dentosa, ja erilaisia Braya-lajeja[14]
Täällä ja Scoresbyn vuonossa pensaiden keskellä aromaista kasvillisuutta Calamagrostis purpurascens:ia, Draba aurea:aa jne.[15] Kuiville ja melko kuiville maannosalueille on tyypillinen aromainen Kobresia myosoroides, Calamagrostis purpurascens, Carex supina ssp scaniocarpa, Artemisia borealis, Arabis holboellii[16] Carex supina yleensä tavallinen lössimaiden etelärinteillä[16]
Alueen eläimistöMuokkaa
Kangerlussuaqin seudun laitumilla noin 3 500 myskihärkää[17] ja peuroja. Muun muassa eskimot metsästivät myskihärän sukupuuttoon, mutta nykyiset myskihärät on siirretty Luoteis-Grönlannista.
Lentoyhtiöt ja kohteetMuokkaa
- Air Greenland (Aasiaat, Kööpenhamina, Ilulissat, Kulusuk, Maniitsoq, Narsarsuaq, Nuuk, Qaanaaq, Qaarsut, Sisimiut, Upernavik, Uummannaq)
- Scandinavian Airlines System (Kööpenhamina [kesäisin])
_parked_at_Kangerlussuaq_Airport.jpg)
LähteetMuokkaa
- Knud Hertling: Greenland - Past And Present. Edvard Henriksen, 1972.
- Valoa ja kaamosta, Claes Bernes. Pohjoismaiden ministerineuvosto, Kööpenhamina 1996, s. 62. ISBN 92-9120-900-7, ISSN 0903-7004.
ViitteetMuokkaa
- ↑ Hertling 1970
- ↑ a b c d e f g Present Conditions in Greenland and the Kangerlussuaq Area Anne Birgitte Nielsen, Posiva 2010
- ↑ a b Climate of Kangerlussuaq, Qeqqata, Søndre Strømfjord, Greenland Average Weather
- ↑ Average Weather For Kangerlussuaq (Søndre Strømfjord), Greenland
- ↑ Bernes 1996, lämpötilat s 18, sade s 20
- ↑ Bernes 1996, 28?
- ↑ a b c Hertling 1972, s. 81
- ↑ Hertling 1972, ?
- ↑ Soil Ecological Processesin Vegetation Patches of Well Drained Permafrost Affected Sites (Kangerlussuaq - West Greenland) Ulrich Ozols and Gabriele Bro, Polarforschung 73 (1),5-14, 2003 (erschienen 2005)
- ↑ [1]
- ↑ Hertling 1972, ?
- ↑ Hertling 1972, s. 82
- ↑ Hertling 1972, s. 90, s. 95
- ↑ Hertling 1972, s. 90
- ↑ Hertling 1972, s. 93
- ↑ a b Hertling 1972, s. 95
- ↑ Bernes 1996, s. 63.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kangerlussuaqin lentoasema Wikimedia Commonsissa
